Lisäksi sisäisessä tai kansallisessa turvallisuudessa saattaa jäädä katveeseen jokin sellainen asia, joka olisi muutoin pystytty ennakoimaan.

Suojelupoliisi (Supo) käynnisti hiljattain yt-neuvottelut, joilla tavoitellaan yli neljän miljoonan euron säästöjä. Määrä vastaa noin 60:a henkilötyövuotta.

Voimassa olevien valtion määrärahakehysten mukaan Suojelupoliisin taloustilanne heikkenee entisestään vuosina 2026-2028. Sen vuoksi säästöt toteutetaan ensisijaisesti henkilöstön irtisanomisina.

Hän kertoo käyneensä pyydettynä kertomassa Suojelupoliisin nykyisestä tilanteesta ryhmälle.

Martelius arvioi Demokraatille, että yt-neuvottelut seurauksineen vaikuttavat Supon kaikkeen toimintaan. Hän nostaa esiin raportoinnin, tiedustelun sekä turvallisuustoiminnan.

– Ei voi olla vaikuttamatta, jos nykyisellä budjetilla mennään. Koska me olemme hyvin pitkään jo säästäneet sen minkä voimme toimintamenomäärärahoissa, tällä hetkellä puhutaan henkilötyövuosista, joista nyt keskustellaan yt-neuvotteluissa.

Mitä ajattelet siitä, että tällaisina aikoina Supoon kohdistetaan säästöjä?

– Tietysti meidän analyysimme turvallisuusympäristöstä on sellainen, että ehkä pitäisi päinvastoin lisätä niitä resursseja. Mutta tämä nyt ei ole tietysti Suojelupoliisin päätettävissä.

MARTELIUS pitää hallitusohjelmaa sinänsä positiivisena. Hallitusohjelma sekä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ottavat hänen mielestään huomioon tiedustelu- ja turvallisuustoiminnan merkityksen.

– Toivon totta kai viraston päällikkönä, että se näkyy sitten myös jatkossa, kun käydään budjettineuvotteluita, hän huomauttaa.

Hallituksella olisi halutessaan mahdollisuus vastata Supon huoliin myös lisätalousarviossa.

Apua voisi olla saatavissa myös eduskunnan valtiovarainvaliokunnan niin kutsutuista joululahjarahoista, jahka budjettimietintö valmistuu.

Demokraatti kysyi SDP:n ryhmässä piipahtaneelta Marteliukselta, hakiko hän oppositiolta tukea Supon rahoitukselle.

– Kuten sanottua, kävin pyydettynä kertomassa meidän tilannekuvastamme. Jos ylipäätään ajatellaan puolustusta ja kansallista turvallisuutta, en näkisi siinä hallitus-oppositio-asetelmaa tai -näkökulmaa, Martelius toteaa.

Hän pitää tärkeänä, että kaikilla kansallisesta turvallisuudesta ja budjetista päättävillä on samanlainen kuva siitä, missä Suojelupoliisissa mennään.

Oletko huolestunut Supon tilanteesta tällä hetkellä?

– Kyllä täytyy sanoa, että tietystä meidän omasta suorituskyvystämme täytyy olla ilman muuta huolissaan. Varmasti jokainen viraston päällikkö, joka joutuu tilanteeseen, jossa aika radikaalia vähennystä joudutaan suunnittelemaan, on huolissaan.

Mitä se huoli konkreettisesti tarkoittaa, mitä säästöjen seurauksena voisi tapahtua?

– Ehkä kahta asiaa. Ensinnäkin, että me emme pysty riittävän hyvin tukemaan meidän ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoamme tiedustelutiedolla. Toinen on se, että ehkä sisäisessä turvallisuudessa tai kansallisessa turvallisuudessa jokin sellainen asia jää katveeseen, jonka olisimme muuten pystyneet havaitsemaan ja ennakoimaan.

Säästö tarkoittaa ihan konkreettista uhkaa Suomelle?

– Kyllä minä näkisin, että ei tämä nyt kansallista turvallisuutta ainakaan vahvista.

Martelius ei osaa arvioida, kuinka paljon säästöt heikentävät esimerkiksi tiedustelutoimintaa.

– Me joudumme nyt samanaikaisesti, kun joudumme säästämään, priorisoimaan tiettyjä asioita nimenomaan nykyisen turvallisuustilanteen kautta. Se tarkoittaa ehkä epätasapainoa myöskin meidän sisäisessä budjetissamme.

SUOMEN ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Esimerkiksi tiedusteluasiat liittyvät myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Onko teillä presidentille jokin viesti?

– Minä uskon, että tasavallan presidentti ymmärtää hyvin meidän rahoituksen ja toimintamme merkityksen. Ehkä ennemminkin sanoisin niin, että tässä ovat nyt hallitus ja eduskunta, jotka ovat budjetäärisesti toimijoita. Ehkä siihen suuntaan katsoisin nyt enemmänkin.

Uskotko, että korjausta voisi tulla, onko merkkejä siitä?

– Eihän se uskon asia sinänsä ole, mutta minä uskon kyllä, että poliittisilla päättäjillä on hyvä kuva siitä, minkälainen meidän turvallisuusympäristömme on. Mutta on tietenkin huomioitava myös se, että kyllä mekin ymmärrämme sen virastossa, minkälainen (valtion) taloustilanne on tällä hetkellä. Kaikkien pitää säästää, ei siitä ole kahta sanaa. Mutta ehkä tässä on kyse siitä, että me teemme tietenkin sitten sillä resurssilla sen, mikä meillä on, sen mihin kykenemme. Toki toivoisin, että nimenomaisesti nykyisessä maailmantilanteessa tietyt kansalliseen turvallisuuteen liittyvät haasteet olisivat niitä, joissa pystymme tekemään työmme mahdollisimman hyvin.

Sanotko siis, että Suponkin pitää jonkin verran säästää?

– Minä ymmärrän sen noin geneerisesti, että valtiontaloudessa pitää säästää. Tietenkään oman viraston kohdalla en pidä sitä tällä hetkellä tarkoituksenmukaisena vaan päinvastoin.

KUN valtiotieteiden tohtori Martelius maaliskuussa nimitettiin Suojelupoliisin päälliköksi, SDP:stä kuului kritiikkiä, jonka mukaan kyseessä on poliittinen virkanimitys.

Martelius toimi aiemmin sisäministeri Mari Rantasen (ps.) valtiosihteerinä.

– Ennen vaaleja perussuomalaiset vastustivat poliittisia virkanimityksiä, mutta valtaan päästyä virkoja jaetaan jäsenkirjan perusteella. Etenkin Suojelupoliisin päällikön poliittinen virkanimitys herättää paljon kysymyksiä, kansanedustaja Tytti Tuppuraisen johtama Demarinaiset arvosteli tuolloin.

Näihin puheisiin ei Marteliuksen mukaan SDP:n eduskuntaryhmässä tänään palattu.

Mitä ajattelet, että sellaista kritiikkiä (aikanaan) tuli?

– Totta kai ymmärrän sen kritiikin, jos hallituspuolueen valtiosihteeri nimitetään, niin oppositiosta varmasti tulee jotain kritiikkiä. Toisaalta olen yli 30 vuotta ollut virkamiehenä ja tehnyt puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden töitä, että en minä sitä henkilökohtaisesti ottanut.

Voi sanoa, että paperit on kunnossa?

– Näin voi sanoa, Martelius naurahtaa.

Marteliuksella on pitkäaikaista johtamiskokemusta niin puolustusministeriöstä, eduskunnasta kuin Suojelupoliisistakin.