Juha Rehula päivän terveysbisnesuutisen jälkeen: ”Mahdoton ennakoida, mihin asentoon homma vielä menee, ennen kuin lait ovat voimassa”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

– Kentällä on liikettä ja se on ihan ymmärrettävää. Sitä on niin julkisten kuin yksityistenkin toimijoitten osalta. Tämä on tietysti suurimpia, mitä tässä on nyt matkan varrella tapahtunut. Se, mitä he tavoittelevat, pitää kysyä Terveystalon ja Diacorin johdolta.

Näin kommentoi päivän uutista perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.). Kyse on Suomen Terveystalon ja Diacorin yhdistymisestä. Rehula toteaa, ettei hänellä ole yhdistymisen taustoista mitään tietoa.

Hän sanoo tapahtuneen kannustavan häntä siihen, että lainsäädäntö on saatava uomiin, jotta muutos voi tapahtua hallitusti.

– Ja nyt minä puhun laajasti koko palvelutuotannosta niin julkisesta kuin yksityisestäkin, hän tarkentaa.

Kysymykseen, tuleeko keskittyminen jatkumaan ja syntyykö aikanaan monopolin kaltainen tilanne yksityiselle puolelle, Juha Rehula vastaa, että sen arvion tekevät jotkut muut.

Hän on kuitenkin huomannut, että esimerkiksi vanhuspalveluiden puolella isommat ostavat pienemmät pois. Rehulan mukaan tämä johtuu epävarmasta tulevaisuudesta.

– Mieluummin jopa elämäntyö myydään pois tilanteessa, jossa epävarmuuden tila on tämänkaltainen. Minun on mahdotonta lähteä ennakoimaan, mihin asentoon tämä homma vielä menee ennen kuin lait ovat voimassa, mutta kyllähän tämä on viesti siitä, että palvelutuotannossa ja omistajuudessa on liikettä.

”Kyllä minä uskon siihen.”

Siihen, onko keskittyminen hyvä asia, Rehula sanoo, että toimijat tekevät omat strategiansa ja päätöksensä. Sen sijaan ministerin mukaan lainsäätäjän pitää kyetä tekemään lainsäädäntö sellaiseksi, että esimerkiksi palvelutuotannossa pienemmilläkin toimijoillakin on mahdollisuus.

– Kyllä minun ykkösasia on huolehtia, että lainsäädäntö ei tukisi keskittymistä vaan sitä, että myös erikokoisilla toimijoilla olisi mahdollisuus toimia.

Opposition puolella ollaan hyvin huolissaan, että terveysbisneksen markkinallistamisen myötä verorahat menevät yritysten voittoihin.

– Oppositio on huolissaan ja ottanut kovaakin kantaa jo etukäteen, että kaadetaan nämä lait sitten seuraavien vaalien jälkeen. Minä nyt kuitenkin ihan maltilla odottaisin sitä hetkeä, kun on tiedossa se, että millaiset lait on tulossa.

– Meillähän on valinnanvapaus- ja rahoitusratkaisun osalta tilanne, jossa lausuntokierrokselle lähtevät versiot valmistuvat hallituksen kaavailemalla aikataululla tänä vuonna ennen joulua ja sitten päästään tuohon keskusteluun. Tässä vaiheessa tilanne on näiltä osin avoin, että nyt ollaan jo kaatamassa jotakin sellaista, jota ei ole vielä.

Esimerkiksi SDP:n puheenjohtana Antti Rinne on kertonut pitävänsä isona riskinä, että suomalaisten verorahat siirtyvät yksityisten yritysten voittoihin hallituksen sote-uudistuksen myötä.

Pystytäänkö verorahat pitämään Suomessa, säätämään sellainen laki?

– Kyllä minä uskon siihen.

Mutta riittääkö se usko siihen?

– Ei se riitä, sen pitää muuttua lain kirjaimeksi.

Muuttuuko se?

– Tässä tullaan siihen, millainen rooli esimerkiksi maakunnalla on palvelujärjestelmän ohjausmekanismissa. Millainen siitä rahoitusmallista tulee. Siinä on monta elementtiä, jotka vaikuttavat tähän. Mitä minä muuta voin tässä vaiheessa kuin uskoa?

SPD ohi kristillisdemokraateista Bild-lehden kyselyssä

Kuva: Lehtikuva
SPD:n liittokansleriehdokas Martin Schulz.

Saksan sosiaalidemokraatit ovat ohittaneen Bild-lehden viikottain tehtävässä kyselyssä ensimmäistä kertaa kristillisdemokraatit.

Sunnuntaina julkaistujen tulosten mukaan demareita kannattaa 33 prosenttia ja liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatteja 32 prosenttia vastaajista.

Demareiden kannatus on noussut muutamassa viikossa peräti 12 prosenttiyksikköä. Muutos alkoi sen jälkeen kun Euroopan parlamentin entinen puhemiehen Martin Schulz asettui sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi.

Muiden puolueiden kannatus jää kauas kärkikaksikon taakse. Maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle on kolmantena 12 prosentissa. Kyselyyn haastateltin vajaata 1 900:aa ihmistä.

Saksan parlamenttivaalit pidetään syyskuussa.

AVAINSANAT

Kunnanvaltuutettu Johanna Värmälä: Espoon kotihoidossa on liian vähän työntekijöitä

Kuva: Getty Images

Työntekijöitä tarvitaan enemmän kotihoitoon, vaatii Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (sd.).
– Kotihoidossa on työntekijöitä liian vähän siitä huolimatta, että valtuuston enemmistön päätöksellä vanhuspalveluihin saatiin määrärahaa ja sosiaali- ja terveyslautakunta päätti määrärahojen kohdentamisesta. Iso osa saadusta 400 000 eurosta käytetään kotihoitoon, kertoo Värmälä.

Kotihoidon päälliköltä saadun tiedon mukaan kyseisellä rahalla saadaan kotihoitoon 12 uutta työpaikkaa.
– Se auttaa vähän, mutta yhdellä kotihoidon työntekijällä on jo nyt vastuullaan liian paljon asiakkaita. Iltavuorossa olevalla työntekijällä saattaa olla jopa 15-20 asiakasta. Kyseinen kohtuuton asiakasmäärä kertoo siitä, että työntekijämäärää pitäisi lisätä merkittävästi, Värmälä toteaa.

Värmälän mielestä tarvitaan myös valtakunnallisia toimenpiteitä, koska valtakunnalliset linjaukset kotihoidon painottamisesta ovat johtamassa katastrofiin.
– Kotihoidon asiakkaaksi tulevien ja kotihoidossa olevien kunto on jo nyt aikaisempaa heikompi. Jos linjauksia ei muuteta, on myönnettävä valtakunnallisesti, että kotihoidon halutaan olevan hoiva-asumista korvaavaa toimintaa. Se ei ole kuitenkaan kotihoidon tarkoitus. Kotihoidon roolia pitäisikin kirkastaa, jotta siitä saadaan tarkoituksenmukainen hoitomuoto kyseisissä palveluissa oleville asiakkaille. On myös lisättävä hoiva-asumispaikkoja, jotta niihin pääsee asianmukaisesti, sanoo Värmälä.

Värmälä harmittelee, että Espoon valtuuston enemmistön päätöksellä saatu summa oli niin pieni, että esimerkiksi hoiva-asumiseen ei saatu lisää rahaa.

”USA ensin -asenne näkyy valmistelussa” – Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) varoittaa sotesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) pelkää sote-uudistuksen näivettävän maaseutua. Anttilan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason lähipalvelut pitäisi näivettämisen estämiseksi määritellä laissa.

– Lähipalvelut on määriteltävä niin, että ihmiset todella pääsevät hoitoon ja saavat tarvitsemansa sote:n perustason palvelut omissa kunnissaan lähipalveluina, Anttila sanoo.

Ilman lähipalvelujen tarkkaa määrittelyä vaarantuvat Anttilan mukaan hallituksen lupaukset paremmasta lääkäriin ja hoitoon pääsystä.

– Siksi vaadin hallitusta kirjaamaan sote-lakeihin lähipalvelut määrittelevät pykälät, jotka turvaavat sote-peruspalvelut lähipalveluina kotikunnissa. Laki on paras keino velvoittaa maakunnat lähipalvelujen turvaamiseen.

Hän on huolissaan, että sote-palveluja karsitaan alueilta, joissa ne on onnistuttu kehittämään esimerkillisen toimiviksi ja tehokkaiksi. Anttilan mukaan vaatimuksena on kuultu palvelutason laskeminen maakunnan heikoimman seutukunnan tasolle.

Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

– Sote-palvelujen maakuntatason valmistelusta kuuluu palvelujen keskittämisen uhkakuvia. Maakuntakeskuksilla on suurta innokkuutta keskittää palveluja enenevästi maakuntakeskukseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä on maakunnalla ja se päättää mihin palvelut sijoitetaan. USA:n presidentinvaaleista tuttu asenne USA ensin, on siirtynyt Suomeenkin ja näkyy voimistuvasti maakuntatason sote-valmistelussa.

Anttila nostaa varoittavaksi esimerkiksi Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän, joka on ajanut terveydenhuollon palvelut Lopelta ja Hausjärveltä Riihimäelle.

– Lähes 9000 asukkaan suuruisissa kunnissa ei ole omaa terveysasemaa. Jos tämä kunnan väestöpohja otetaan Hämeessä sote-kuntatason palvelujen perustaksi, loppuvat nykyiset terveysasemat kaikista muista maaseutukunnista paitsi Hattulasta ja Janakkalasta.

– Sote-uudistuksen suurin uhka on maakunnan maaseutumaisten seutujen joutuminen suureen näivettymiskierteeseen, jos emme kykene nyt estämään tätä palvelujen keskittämiskehitystä maakuntakeskuksiin. Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

”Elämä on ihanaa” – Timo Soini herkistyi jalkapallosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini tunnetaan englantilaisen jalkapallojoukkue Millwallin vannoutuneena kannattajana. Soini ilmaisee blogissaan kiitollisuuttaan joukkueensa menestyksestä.

– Elämä on ihanaa. Kannattaa tavoitella mahdotonta. Se voi toteutua, Soini hehkuttaa Millwallin voitettua viime vuoden liigamestarin Leicesterin FA- cupissa viime hetken maalilla 1-0.

– Huusin kotikatsomossa niin lujaa huivi kaulassa, että mustaa kylkeä poltti. Mitäs siitä. KÄRSIMYS kirkastaa sielun. Kim, Mike, Tom, Martin, Chris. Malja Millwallille Lontoossa. No one likes us. We don’t care!

Keskustelua aiheesta

Long Play: Ministeri Rehula lämpeni translaille – ”Ei kuulu perussuomalaisten ohjelmiin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on muuttanut kantaansa translain muutokseen. Rehula kertoo Long Playn haastattelussa, että hän olisi nyt valmis esittelemään eduskunnalle uuden translain, joka parantaisi transihmisten asemaa.

Asia ei kuitenkaan etene, sillä perussuomalaiset vastustavat.

Euroopan neuvosto ja ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet Suomen lainsäädäntöä. Sukupuoltaan korjaavalta ihmiseltä vaaditaan psykiatrista diagnoosia ja todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä.

Uusi translaki oli valmiina jo viime hallituskaudella, mutta silloinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) taipui silloisen sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) vastustukseen.

Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja.

Rehula kertoo Long Playlle muuttaneensa kantaansa sen jälkeen kun on tavannut ihmisiä, joita translaki koskettaa.

– On kyse ihmisarvosta. Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja, Rehula sanoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten Rehula vaati Räsäsen ja kahden muun kansanedustajan kanssa, että juridisen sukupuolen korjaaminen pitää kieltää, jos ihminen on alle 30-vuotias tai alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja.

Suomessa aikuisten transsukupuolisuusdiagnooseja tekee viisi psykiatria. Long Play tavoitti heistä neljä. Kaikki katsovat, että translakia pitäisi muuttaa.

Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra sanoo Long Playlle, ettei uudistus kuulu perussuomalaisten ohjelmiin. Perussuomalaisten mielessä politiikassa on tärkeämpiäkin asioita hoidettavana.

– Vähemmistöjen oikeudet eivät ole irrelevantteja, mutta asioissa on syytä priorisoida. Transihmisiä on tutkimusten mukaan hyvin vähän, Purra perustelee.