Juha Rehula päivän terveysbisnesuutisen jälkeen: ”Mahdoton ennakoida, mihin asentoon homma vielä menee, ennen kuin lait ovat voimassa”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

– Kentällä on liikettä ja se on ihan ymmärrettävää. Sitä on niin julkisten kuin yksityistenkin toimijoitten osalta. Tämä on tietysti suurimpia, mitä tässä on nyt matkan varrella tapahtunut. Se, mitä he tavoittelevat, pitää kysyä Terveystalon ja Diacorin johdolta.

Näin kommentoi päivän uutista perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.). Kyse on Suomen Terveystalon ja Diacorin yhdistymisestä. Rehula toteaa, ettei hänellä ole yhdistymisen taustoista mitään tietoa.

Hän sanoo tapahtuneen kannustavan häntä siihen, että lainsäädäntö on saatava uomiin, jotta muutos voi tapahtua hallitusti.

– Ja nyt minä puhun laajasti koko palvelutuotannosta niin julkisesta kuin yksityisestäkin, hän tarkentaa.

Kysymykseen, tuleeko keskittyminen jatkumaan ja syntyykö aikanaan monopolin kaltainen tilanne yksityiselle puolelle, Juha Rehula vastaa, että sen arvion tekevät jotkut muut.

Hän on kuitenkin huomannut, että esimerkiksi vanhuspalveluiden puolella isommat ostavat pienemmät pois. Rehulan mukaan tämä johtuu epävarmasta tulevaisuudesta.

– Mieluummin jopa elämäntyö myydään pois tilanteessa, jossa epävarmuuden tila on tämänkaltainen. Minun on mahdotonta lähteä ennakoimaan, mihin asentoon tämä homma vielä menee ennen kuin lait ovat voimassa, mutta kyllähän tämä on viesti siitä, että palvelutuotannossa ja omistajuudessa on liikettä.

”Kyllä minä uskon siihen.”

Siihen, onko keskittyminen hyvä asia, Rehula sanoo, että toimijat tekevät omat strategiansa ja päätöksensä. Sen sijaan ministerin mukaan lainsäätäjän pitää kyetä tekemään lainsäädäntö sellaiseksi, että esimerkiksi palvelutuotannossa pienemmilläkin toimijoillakin on mahdollisuus.

– Kyllä minun ykkösasia on huolehtia, että lainsäädäntö ei tukisi keskittymistä vaan sitä, että myös erikokoisilla toimijoilla olisi mahdollisuus toimia.

Opposition puolella ollaan hyvin huolissaan, että terveysbisneksen markkinallistamisen myötä verorahat menevät yritysten voittoihin.

– Oppositio on huolissaan ja ottanut kovaakin kantaa jo etukäteen, että kaadetaan nämä lait sitten seuraavien vaalien jälkeen. Minä nyt kuitenkin ihan maltilla odottaisin sitä hetkeä, kun on tiedossa se, että millaiset lait on tulossa.

– Meillähän on valinnanvapaus- ja rahoitusratkaisun osalta tilanne, jossa lausuntokierrokselle lähtevät versiot valmistuvat hallituksen kaavailemalla aikataululla tänä vuonna ennen joulua ja sitten päästään tuohon keskusteluun. Tässä vaiheessa tilanne on näiltä osin avoin, että nyt ollaan jo kaatamassa jotakin sellaista, jota ei ole vielä.

Esimerkiksi SDP:n puheenjohtana Antti Rinne on kertonut pitävänsä isona riskinä, että suomalaisten verorahat siirtyvät yksityisten yritysten voittoihin hallituksen sote-uudistuksen myötä.

Pystytäänkö verorahat pitämään Suomessa, säätämään sellainen laki?

– Kyllä minä uskon siihen.

Mutta riittääkö se usko siihen?

– Ei se riitä, sen pitää muuttua lain kirjaimeksi.

Muuttuuko se?

– Tässä tullaan siihen, millainen rooli esimerkiksi maakunnalla on palvelujärjestelmän ohjausmekanismissa. Millainen siitä rahoitusmallista tulee. Siinä on monta elementtiä, jotka vaikuttavat tähän. Mitä minä muuta voin tässä vaiheessa kuin uskoa?

”Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet” – Katainen avoimena 2008 tapahtumista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Nykyinen komissaarina ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) muistelee valtiovarinministeriministeriaikojaan VM:n nettisivuille kirjoittamassaan poikkeuksellisen avoimessa kolumnissa.

Kataisen tultua valtiovarainministeriksi Yhdysvalloista vuonna 2007 liikkeelle lähtenyt finanssikriisi iski koko maailmaan.

Pankkien välinen rahaliikenne alkoi hiipua ja markkinoille syntyi paniikki.

– Kukaan ei tiennyt mistä etsiä turvaa, jotakin mikä olisi varmaa ja luotettavaa.

– Kiveenhakattu totuus, ettei valtio voi mennä konkurssiin, koska sillä on verotusoikeus, menetti uskottavuutensa. Kukaan ei luottanut kehenkään.

Kataien kertoo keskustelleensa päivittäin Suomessa toimivien pankkien johtajien kanssa ja tiedusteleensa heidän pankkiensa tilannetta markkinoilla.

– Edes vahvat ja vakavaraiset pankit eivät olleet suojassa, hän kertoo.

Katainen kertoo tunteneensa poliittisen uransa aikana pelkoa vain kerran.

– Se oli perjantaina 10.10.2008. Pankkien välinen rahaliikenne oli hyytymässä. Paniikki syveni ja kurssit Euroopan pääpörsseissä laskivat 10 % kaupankäynnin ensi tunteina. Sama meno jatkui Wall Streetillä iltapäivällä. Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet kriisin tilaa.

Sunnuntaina 12.10. euroalueen päämiehet ja Ison-Britannian Gordon Brown kokoontuivat Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn kutsusta hätäkokoukseen Pariisiin.

– Maat päättivät turvata pankkien rahoituksen ja talletussuojaa kasvatettaisiin. Hyvät pankit pääomitettaisiin. EKP lupasi turvata likviditeetin. Britannialla oli oma vastaava ratkaisunsa. Maanantaina toimittiin myös Yhdysvalloissa. Suurimpien pankkien täytyi hyväksyä mittavat pääomitukset. Päätökset toimivat. Paniikki rauhoittui ja katastrofilta vältyttiin.

Katainen kertoo tilanteessa myös tilanteessa, jossa paniikki palasi, kun markkinat jäätyivät uudelleen vuonna 2010.

Keskustelua aiheesta

Helsingin ex-apulaiskaupunginjohtaja Viljanen hakee Vantaan johtoon

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) hakee Vantaan kaupunginjohtaksi.

Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) hakee Vantaan kaupunginjohtajaksi. Vantaa julkisti torstaina kymmenen virkaa hakeneen nimet tehtävän varsinaisen hakuajan umpeuduttua.

Viljanen (s. 1958) oli Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja vuosina 2012–2017. Valtiotieteiden maisteri ja oikeustieteiden kandidaatti Viljanen oli sitä ennen liki vuosikymmenen ajan sisäministeriön kansliapäällikkö.

Vantaan kaupunginjohtajan virka tulee avoimeksi, kun nykyinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd.) jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Kaupunginvaltuuston on määrä valita uusi kaupunginjohtaja 13. marraskuuta.

Työnhaku katkesi yllättäen monelta – Lindström: Työttömät eivät nyt vaan osaa käyttää uusia sähköisiä palveluita

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Työministeri Jari Lindström (sin.).

Ely-keskuksissa makaa 150 miljoonaa käyttämätöntä työllistämisrahaa tälle vuodelle. Tieto hämmästytti kansanedustajia, kun eduskunta torstaina ruoti työministeriön budjettia.

Moni edustaja ihmetteli sitä, että hallitus on asettanut kolmannelle sektorille – eli kansalaisjärjestöille – 3 000 henkilötyövuoden katon sataprosenttisen palkkatuen käytölle. Se estää ely-keskuksia käyttämästä enemmän rahaa yhdistysten palkkatukeen.

– Tällä on varmaan jonkun verran merkitystä siihen tilanteeseen, jossa me nyt olemme, että niitä määrärahoja on vielä käytössä, myönsi työministeri Jari Lindström (sin.).

Lindstömin mukaan työllisyysmäärärahat eivät ole missään paikassa loppu.

– Tilanne on se, että sitomatonta rahaa on siis 150 miljoonaa, ja alueellisesti on tietysti eroja, mutta joka paikassa sitä rahaa on. Itse asiassa nyt on kyse siitä, että sitä pitää osata käyttää.

Ministerin mukaan oikeita kohteita ovat omaa työmarkkina-asemaa parantavat toimenpiteet.

– Palkkatukea markkinoisin tässä ja sen käyttöä. Sinällään oli ihan asiallinen tämä edustaja Tarja  Filatovin (sd.) kysymys siitä, että eikö tälle voisi jotain tehdä. Olen saanut työttömien valtakunnalliselta yhdistykseltäkin palautetta, että voisimmeko perua tämän. Hallitus on tehnyt linjauksen tästä katosta, ja se pysyy täällä toistaiseksi, kunnes toisin päätetään. Mutta ei semmoista keskustelua ole käynnistetty, että siihen puututtaisiin, Lindström muotoili.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakosken viesti työministeri Jari Lindströmille (sin.) oli, että 150 miljoonalla eurolla palkkaisi palkkatuella yli 10 000 työtöntä vuodeksi töihin.

Lindströmin mukaan järjestöille ilmoitettiin hyvissä ajoin, että katto tulee.
– Silti tuli yllätyksenä, että me puutumme tähän. Ei ole valmis siltäkään osin maailma, vaan kyllä sielläkin pitää pystyä tekemään asioita tehokkaammin.

Huoli sähköisistä palveluista otettu vakavasti

Lindström kertoi eduskunnalle myös, että työnhaku katkesi heinäkuussa, koska TE-toimistojen sähköisissä palveluissa oli ongelmia. Hän kertoi saaneensa TE-keskusten sähköisten palveluiden uudistuksesta palautetta sekä työnhakijoilta että TE-palveluiden asiantuntijoilta.

– Siellä on paljon sellaisia ongelmia, että ihmiset eivät ole ymmärtäneet ohjeita, eivätkä asiakkaat osaa käyttää uusia sähköisiä palveluita. Tähän pitää panostaa edelleen, ja huoli otetaan vakavasti, hän vastasi kysymykseen siitä, miksi työnhaku katkesi.

Myös hallituksen niin sanottu työttömien aktiivimalli sai odotetusti paljon kritiikkiä oppositiolta. Malli on tulossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Oppositioedustajien mielestä se jatkaa hallituksen politiikkaa, jossa työttömyys nähdään ennen kaikkea yksilöiden omana syynä, ei työpaikkojen vähyydestä tai kohtaanto-ongelmista johtuvana.

Sanna Nikula, STT

 

STT–SANNA NIKULA

Nuorin edustaja: ”Minulta tullaan kysymään, mitä täällä tapahtuu, kun eläke ei enää riitäkään lääkkeisiin”

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pääsi tivaamaan hallitukselta, onko oikein, että hallitus antaa verohelpotuksia hyvätuloisille, mutta ottaa pienituloisilta.

Eduskunnan kyselytunti pääsi budjettikäsittelyn lomassa käsiksi valtavasti kasvaneeseen ongelmaan, eläkeläisköyhyyteen.

Asian pääsi tarttumaan eduskunnan nuorin kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.). Hän kertoi tavanneensa kesän aikana runsaasti iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat tulleet kysymään, mitä on nyt tapahtunut, kun käteen jäävä eläke ei tahdo enää riittää elämiseen.

– Tämä ei ole ihme, sillä eriarvoisuus on lisääntynyt ja ihmisten toimeentulo on vaikeutunut pääministeri Juha  Sipilän (kesk.) hallituksen politiikan toimesta. Esimerkiksi lääkekorvauksien leikkaukset sekä terveydenhuollon asiakasmaksujen 30% korotus – koettelevat varsinkin ikääntyneitä kovalla kädellä. Helsingin Sanomat kertoi tällä viikolla, että 350 000 asiakasmaksua on mennyt ulosottoon ja määrä on kasvanut hurjasti vuodessa, Nurminen sanoi.

Sadat tuhannet pienituloiset ovat menettäneet luottotietonsa.

– Valtiovarainministeriön arvion mukaan tuloerot kasvavat ja nyt käsittelyssä olevan budjetin myötä rikkaat saavat jopa 400 euroa lisää vuodessa, kun pienituloisilta otetaan jälleen pois. Tämä ei ole oikein, Nurminen huomautti.

Onko tämä teistä oikein? Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.).  Miksi budjettiesityksessä leikataan pienituloisilta kansaneläkeläisiltä, kun samaan aikaan rikkaille annetaan 400 euroa lisää köyhiltä otetaan pois?

Mattila vastasi varsin ylimielisesti olevansa sitoutunut tämän hallituksen ohjelmaan ja valtiontalouden sopeutumiseen, Mattila vastasi.

Nurminen jatkoi: Te ministeri Mattila varmasti tiedätte, että tämä takuueläkkeen nosto koskee vain yhtä osaa eläkeläisistä ja indeksileikkausten vuoksi sekin jatkossa pienenee. Meillä on 615 000 eläkeläistä, jotka saavat kansaneläkettä. Indeksileikkausten myötä te leikkaatte täydestä kansaneläkkeestä 240 euroa. Siis te leikkaatte täydestä kansaneläkkeestä 20 euroa kuussa, 240 euroa vuodessa.

– SDP ei hyväksy tätä indeksileikkausta, vaan haluaa parantaa kaikkien pienten ja keskituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Me olemme vaatineet toimenpideohjelman tekemistä, jossa kiinnitetään erityisesti huomioita ikääntyneiden naisten ja pientä työeläkettä saavien asemaan, joka huomioi elinkustannusten nousun ja, jolla työeläkkeiden verotusta korjataan ja kansaneläkkeen tasoa parannetaan, Nurminen kertoi.

Hallituksen sosiaaliasioista vastaavat ministerit tyytyivät pakenemaan lähinnä hallitusohjelman taakse. Valtionvaroista vastaava ministeri Petteri Orpo (kok.) tyytyi toistelemaan, että työllisyysasteen nosto on parasta lääkettä  eläkeläisköyhyyteen. Hallitus ei esimerkiksi ollut valmis kehottamaan kuntia siihen, että nämä jättäisivät terveydenhoidon asiakasmaksut perimättä. Ei vaikka kunnilla on siihen kaikki oikeus.

 

 

SYL: ”Eikö opiskelijoiden kurittaminen jo riitä?” – Kimppakämpissä asuvilta lähtemässä jopa 20% tuista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL pitää hallituksen esitystä asumistuen muuttamisesta haitallisena sekä opiskelijoille että yhteiskunnalle.

Hallitus on esittänyt käyttöön otettavaksi niin kutsuttua osa-asunnon normia. Normin käyttöön ottamisen myötä henkilöt, jotka asuvat alle 20 neliön asunnossa tai vuokraavat osaa asunnostaan, menettävät asumistukea jopa 20 prosenttia. Hallituksen esittämä osa-asunnon normi tulisi heikentämään SYL:n mukaan etenkin kimppa-asumisen houkuttelevuutta.

– Esitetty muutos kannustaa opiskelijoita muuttamaan kalliimpiin yksiöihin kohtuuhintaisten kimppakämppien sijaan. Esitetty osa-asunnon normi tullee vaikuttamaan opiskelijoiden halukkuuteen hakeutua asumaan kimppa-asuntoihin, varsinkin kun ruokakunta- ja avoliittotulkinnat varjostavat jo valmiiksi vaihtoehdon valovoimaisuutta, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme sanoo.

Esitetty muutos enimmäisasumismenojen leikkaamisesta asunnon osaa vuokraaville onkin erityisen vahingollinen alhaisempien enimmäisasumismenojen alueella solu- ja kimppa-asunnoissa asuville opiskelijoille, SYL tiedottaa.

Esitetyllä enimmäisasumismenojen hinnalla ei järjestön mukaan pysty tarjoamaan kaikkia soluasuntojaan edes voittoa tavoittelemattomat toimijat, kuten opiskelija-asuntosäätiöt.

– Opiskelijat siirrettiin vasta kaksi kuukautta sitten yleisen asumistuen piiriin ja on käsittämätöntä että opiskelijoiden asumistukitilannetta halutaan heikentää jo nyt.

Esitys myös kohdistuu käytännössä suurimmaksi osaksi opiskelijoihin.

Esitys myös kohdistuu Lumpeen mukaan käytännössä suurimmaksi osaksi opiskelijoihin, sillä muut pienituloiset ryhmät ovat oikeutettuja täydentämään leikattua asumistukeaan toimeentulotuella. Opiskelijat kuitenkaan eivät.

– Voisi kysyä: eikö opiskelijoiden kurittaminen jo riitä? 80% osa-asunnon normi vaikuttaa myös opiskelija-asuntojen soluihin. Soluasuntojen kysyntä on entuudestaan heikentynyt yleisen asumistuen myötä, toteaa puolestaan hallituksen jäsen Jani Sillanpää.

– Mikäli niissä tulee tyhjäkäyttöä, yhteiskunta häviää kahdella tapaa: toisaalta valtion tukema asuntokanta on vajaakäytöllä, toisaalta valtio kustantaa opiskelijoiden yksityisten markkinoiden kovempia vuokra asumistuella.

Esitys kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan.

SYL:n puheenjohtaja Lumme toteaa SYL:n toivovan, että hallitus pyrkisi ratkaisemaan kohtuuhintaisen, tarvetta vastaavan asumisen kysymyksiä muilla tavoilla kuin yhteiskunnan pienituloisimpia rankaisemalla.

– Osa-asunnon normin käyttöönoton arvioidaan säästävän asumistukimenoja noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Me epäilemme, että hallitus ajaa toimillaan opiskelijoita yksiöihin.

– Esitys kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan ja asumismenot jatkavat paisumistaan, jos kimppa-asuminen ei ole opiskelijoille edullinen asumismuoto. Tästä kärsivät sekä opiskelijat että yhteiskunta.” Lumme summaa.