Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Juha Rehula päivän terveysbisnesuutisen jälkeen: ”Mahdoton ennakoida, mihin asentoon homma vielä menee, ennen kuin lait ovat voimassa”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

– Kentällä on liikettä ja se on ihan ymmärrettävää. Sitä on niin julkisten kuin yksityistenkin toimijoitten osalta. Tämä on tietysti suurimpia, mitä tässä on nyt matkan varrella tapahtunut. Se, mitä he tavoittelevat, pitää kysyä Terveystalon ja Diacorin johdolta.

Näin kommentoi päivän uutista perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.). Kyse on Suomen Terveystalon ja Diacorin yhdistymisestä. Rehula toteaa, ettei hänellä ole yhdistymisen taustoista mitään tietoa.

Hän sanoo tapahtuneen kannustavan häntä siihen, että lainsäädäntö on saatava uomiin, jotta muutos voi tapahtua hallitusti.

– Ja nyt minä puhun laajasti koko palvelutuotannosta niin julkisesta kuin yksityisestäkin, hän tarkentaa.

Kysymykseen, tuleeko keskittyminen jatkumaan ja syntyykö aikanaan monopolin kaltainen tilanne yksityiselle puolelle, Juha Rehula vastaa, että sen arvion tekevät jotkut muut.

Hän on kuitenkin huomannut, että esimerkiksi vanhuspalveluiden puolella isommat ostavat pienemmät pois. Rehulan mukaan tämä johtuu epävarmasta tulevaisuudesta.

– Mieluummin jopa elämäntyö myydään pois tilanteessa, jossa epävarmuuden tila on tämänkaltainen. Minun on mahdotonta lähteä ennakoimaan, mihin asentoon tämä homma vielä menee ennen kuin lait ovat voimassa, mutta kyllähän tämä on viesti siitä, että palvelutuotannossa ja omistajuudessa on liikettä.

”Kyllä minä uskon siihen.”

Siihen, onko keskittyminen hyvä asia, Rehula sanoo, että toimijat tekevät omat strategiansa ja päätöksensä. Sen sijaan ministerin mukaan lainsäätäjän pitää kyetä tekemään lainsäädäntö sellaiseksi, että esimerkiksi palvelutuotannossa pienemmilläkin toimijoillakin on mahdollisuus.

– Kyllä minun ykkösasia on huolehtia, että lainsäädäntö ei tukisi keskittymistä vaan sitä, että myös erikokoisilla toimijoilla olisi mahdollisuus toimia.

Opposition puolella ollaan hyvin huolissaan, että terveysbisneksen markkinallistamisen myötä verorahat menevät yritysten voittoihin.

– Oppositio on huolissaan ja ottanut kovaakin kantaa jo etukäteen, että kaadetaan nämä lait sitten seuraavien vaalien jälkeen. Minä nyt kuitenkin ihan maltilla odottaisin sitä hetkeä, kun on tiedossa se, että millaiset lait on tulossa.

– Meillähän on valinnanvapaus- ja rahoitusratkaisun osalta tilanne, jossa lausuntokierrokselle lähtevät versiot valmistuvat hallituksen kaavailemalla aikataululla tänä vuonna ennen joulua ja sitten päästään tuohon keskusteluun. Tässä vaiheessa tilanne on näiltä osin avoin, että nyt ollaan jo kaatamassa jotakin sellaista, jota ei ole vielä.

Esimerkiksi SDP:n puheenjohtana Antti Rinne on kertonut pitävänsä isona riskinä, että suomalaisten verorahat siirtyvät yksityisten yritysten voittoihin hallituksen sote-uudistuksen myötä.

Pystytäänkö verorahat pitämään Suomessa, säätämään sellainen laki?

– Kyllä minä uskon siihen.

Mutta riittääkö se usko siihen?

– Ei se riitä, sen pitää muuttua lain kirjaimeksi.

Muuttuuko se?

– Tässä tullaan siihen, millainen rooli esimerkiksi maakunnalla on palvelujärjestelmän ohjausmekanismissa. Millainen siitä rahoitusmallista tulee. Siinä on monta elementtiä, jotka vaikuttavat tähän. Mitä minä muuta voin tässä vaiheessa kuin uskoa?

Kokoomuksen piirijohtajat: Hallitusohjelma ratkaisee yhteistyön – ”Oma kantani on, että Halla-ahon kanssa ei jatketa”

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen
Joko Jussi Halla-ahon (kuvassa vasemmalla) tai Sampo Terhon uskotaan nousevan perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi Timo Soinin jälkeen.

Perussuomalaisten puoluekokous on parin viikon päästä. Puolueen puheenjohtajaksi valitaan hyvin todennäköisesti kuuden ehdokkaan joukosta Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho tai europarlamentaarikko Jussi Halla-aho.

Demokraatti teki puhelinkierroksen kokoomuksen piirien puheenjohtajille ja kysyi henkilökohtaisia kantoja hallitusyhteistyön tulevaisuudesta perussuomalaisten kanssa. Piirien puheenjohtajat painottivat hallitusohjelmassa pysymisen merkitystä ja olivat varovaisia kannoissaan.

Piirejä on 13. Demokraatti tavoitti tänään peräti 12:n puheenjohtajat. Kuin yhdestä suusta puheenjohtajat toteavat, etteivät he ota kantaa perussuomalaisten puheenjohtajan nimeen. He painottavat, että kyseessä on täysin perussuomalaisten sisäinen asia ja valinta.

Suorimmin kantojaan avaa Kainuun kokoomuksen puheenjohtaja Eero Suutari. Hän on piirien puheenjohtajista ainut kansanedustaja ja hän pohtii myös ainoana kantojaan, mitä seurauksia henkilövalinnalla voisi olla hallitusyhteistyölle kokoomuksen kannalta.

– Jos Halla-aho tulee, tulee suuria vaikeuksia olla mukana hallituksessa. Lähtökohtaisesti ei haluta sellaista, sitten pitää olla pienessä roolissa, jos hän on ministerinä. Tosi pienessä. Minun kantani on tämä, Suutari toteaa.

Hän sanoo, ettei eduskuntaryhmässä eikä puoluehallituksessa ole kuitenkaan keskusteltu asiaa loppuun.

– Samantyyppisesti on keskusteltu kuin mitä minä äsken sanoin. Lopullista päätöstä ei ole tehty, hän jatkaa.

Suutarin puheiden perusteella kokoomuksessa on oletusta, että Sampo Terho tulisi valituksi. Ja hänen kanssaan siis ainakin voitaisiin Suutarin mukaan hallitusyhteistyötä tehdä, sikäli mikäli hän on sovitun hallitusohjelman takana.

Sen sijaan toista vaihtoehtoa ei ole Suutarin mukaan käsitelty loppuun. Entä jos Halla-aholle hallitusohjelma sopii?

– Tuohon en lähde arvailemaan. Luulen, että maahanmuuttokannat ovat niin erilaiset, että me emme siihen suostu Halla-ahon kanssa, Suutari itse arvelee.

Hänen henkilökohtainen mielipiteensä on myös hyvin selkeä.

– Oma kantani on, että Halla-ahon kanssa ei jatketa, hän sanoo.

”Niitä on mahdoton ruveta pohtimaan.”

Jussi Halla-aho itse on antanut ymmärtää, ettei hän puheenjohtajana pyrkisi hallitukseen ministeriksi, mutta perussuomalaiset voisi hallitusyhteistyötä jatkaa. Terho on ilmoittanut, että nykyinen hallitusohjelma kelpaa.

Myös Halla-aho on sanonut, ettei usko, että perussuomalaiset voi poliittisesti saavuttaa kovin paljon sillä, että puolue lähtisi hallituksesta ensi kesän jälkeen. Samaan aikaan Halla-aho katsoo, että pitäisi nykyistä voimakkaammin korostaa hallituskumppaneille hallitusohjelman henkeä.

Käytännössä jokainen Demokraatin tavoittamista kokoomuspiirien puheenjohtajista painottaa enemmän tai vähemmän hallitusohjelman ja siihen sitoutumisen ratkaisevuutta hallitusyhteistyössä, ottamatta kantaa kuka on perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin jälkeen.

– Me emme tarkkaan ottaen voi tietää, mitä on asianosaisen uuden puheenjohtajan linjaukset, joita hän henkilökohtaisesti pitää kynnyskysymyksenä. Niitä on mahdoton ruveta pohtimaan. Hallitusohjelman kanssa mennään, siinä on kaksi muuta puoluetta mukana, ei sitä pelkästään yhden ehdoilla voi lähteä muuttamaankaan, kokoomuksen Helsingin piirin puheenjohtaja Pekka Majuri toteaa.

Kokoomuksen Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Aulikki Sihvonen toppuuttelee muiden piirijohtajien tavoin todeten, että odotetaan perussuomalaisten omia päätöksiä ja valitun puheenjohtajan linjauksia.

– Toki siellä voi hyvinkin reippaita saatteita tulla puoluekokouksesta, miten hallitusyhteistyö jatkuu ja jatkuuko ylipäänsä, hän sanoo.

Aulikki Sihvonen huomauttaa, että puheenjohtajavalinnan jälkeen käydään minihallitusneuvottelut, joissa asiakysymykset ratkaisevat. Olipa siis puheenjohtaja Halla-aho tai Terho, hallitusohjelman mukaan meneminen ratkaisee.

– Mutta sitten, jos ei pystytä sitoutumaan, sitten se on arvioinnin paikka, hän sanoo.

– Hallitusohjelma on varmasti se kaikkein olennaisin kysymys, mutta totta kai myös tapa, jollla hallitusohjelmaa toteutetaan, se miten valittava puheenjohtaja asian esittää ja miten hallitus pääsee asettamiinsa tavoitteisiin, Lapin kokoomuksen puheenjohtaja Heikki Autto pohtii.

Hän muistuttaa niin ikään, että politiikassa myös puheenjohtajan retoriikalla on vaikutuksensa.

– On ennenaikaista spekuloida, ennen kuin on kuultu uutta puheenjohtajaa.  Näen asian niin, että tässä vaiheessa ei oteta vielä asiaan kantaa.

”Pöhköintä mitä tässä tilanteessa voi tehdä, on järjestää asiasta kansanäänestys.”

Myös kokoomuksen Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Juha Vanhanen toteaa, että lähtökohta on hallitusohjelman kanssa eteneminen. Samanhenkiset vastauksen, eli tavalla tai toisella hallitusohjelman merkityksen painottamisen, antavat myös Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jussi Taittonen, Pirkanmaan piirin Leena Kostiainen, Satakunnan piirin Emilia Syväsalmi, Keski-Suomen piirin Pauli Partanen ja Kaakkois-Suomen piirin Pekka Selenius.

– Emme me voi asettaa ehtoja, että teemme yhteistyötä jonkin puolueen kanssa edellytyksellä, että he valitsevat jonkun henkilön, Selenius esimerkiksi sanoo.

– Totta kai hallitusohjelma ratkaisee, siihen ei voi oikeastaan tullaa minkäänlaisia muutoksia. Samalla linjalla pitäisi jatkaa, Jussi Taittonen toteaa.

– Katsotaan ensin mitä perussuomalaiset tekee. Me teemme sitten johtopäätökset sen valinnan jälkeen. Lähinnä katsomme sitä, että onko jotakin toiveita uudella puheenjohtajalla. Hallituksella on 3 puolueen hyväksymä ohjelma, sen noudattamisesta on kysymys, sitoutuuko uusi puheenjohtaja siihen vai ei, Pauli Partanen sanoo.

Hän toteaa, että on ollut lukevinaan hallitusohjelmasta poikkeavia ”kirjauksia” niin Sampo Terholta kuin Jussi Halla-aholta. Hän viittaa julkisuudessa esillä olleisiin ehdokkaiden edesottamuksiin:

– Tietysti EU-jäsenyys ja kansanäänestys, pöhköintä mitä tässä tilanteessa voi tehdä, on järjestää asiasta kansanäänestys. Sitten on tietysti maahanmuuttolinjaukset. Sitten meitä kokoomuslaisia kiinnostaa uuden puheenjohtajan talouspolitiikka. Neljäntenä yleisesti hallitusohjelman kirjaukset ja se pidetäänkö niistä kiinni, Partanen pohtii.

Hämeen piirin puheenjohtaja Juha Rostedt sanoo, ettei ole juuri pohtinut perussuomalaisten puheenjohtajakampanjaa.

– Melkein sanoisin, että siinä on molemmista (puheenjohtajan henkilöstä ja ohjelmasta) kyse. Persoonat ovat hyvin sopuisia keskenään ainakin televisiossa. Tietysti toivon, että tuleva puheenjohtaja sitoutuu hallitusohjelmaan. Meillä ei ole ollut asiasta minkäänlaista keskustelua, ei puoluehallituksessa eikä piirissä.

Uudenmaan kokoomuksen puheenjohtaja Miikka Soivio on vielä astetta varovaisempi kommenteissaan.

– Hallitusohjelmaa hallituksen pitää ylipäänsä viedä eteenpäin. Jos muita kysymyksiä tulee, se on varmaan puheenjohtaja Orpo (kok.), joka eduskunnassa näitä ratkaisuja tulee katsomaan tarkemmin. Tällä hetkellä hallitus työskentelee hallitusohjelman mukaisesti, Soivio sanoo.

Demokraatti ei tavoittanut tänään päivällä Pohjois-Pohjanmaan kokoomuksen puheenjohtajaa Tomi Kaismoa.

”Jos sekään ei ole mahdollista, toinen vaihtoehto on uudet vaalit.”

Osaa piirin puheenjohtajista pyydettiin pohtimaan myös tilannetta, jossa hallitus ajautuisi kriisiin perussuomalaisten puheenjohtajavalinnan jälkeen eikä hallitusohjelman mukaan pystyttäisi jatkamaan.

Savo-Karjalan kokoomuksen puheenjohtaja Aulikki Sihvonen myöntää suoraan, että ”kokoomusympyröissä” on pohdittu myös uusia vaaleja, mutta painottaa ettei se ole mikään ensimmäinen vaihtoehto.

Ensimmäinen vaihtoehto on nykyhallituspohja.

– Mielellään näkisin, että nyt tällä kokoonpanolla, tai eduskunnalla yritettäisiin neuvotella sitten uudet hallituskumppanit. Jos sekään ei ole mahdollista, toinen vaihtoehto on uudet vaalit.

– Toki tätäkin asiaa on mietitty, että tähän pitää varautua, jos suunnitelmat eivät mene, miten on kaavailtu. Tämä on asia, joka on sanottu ääneen. Hyvin nopeasti vaaliorganisaatiot pistetään pystyyn ja rahoitus pitää löytyä. Ei ole sitä hissuteltu … Aina pitää olla mahdollisuus siihen, että valmistaudutaan uusiin vaaleihin, Sihvonen pyörittelee.

Sihvonen vahvistaa myös sen, että vaalispekulaatioissa ajankohtana on noussut esiin tammikuu 2018, toisin sanoen sama ajankohta kuin presidentinvaaleilla ja maakuntavaaleilla.

Sihvonen kuitenkin katsoo, että tämä pohdinta on akuuttia, kun on nähty, miten hallitusohjelman kanssa päästään eteenpäin.

”Uudet vaalit on ihan vihonviimeinen juttu.”

Kokoomuksen Helsingin piirin puheenjohtaja Pekka Majuri pohtii myös kysyttäessä tilannetta, jossa hallitusohjelman mukaan eteneminen osoittautuisi mahdottomaksi. Sekä uusi hallituskoalitio että uudet vaalit voisivat olla tässä tapauksia mahdollisia ”ainakin teoriassa”. Helpompi vaihtoehto olisi tällöin uusi kokoonpano.

Hän ei tunne pohdintaa, että tammikuussa voisi olla kolmet vaalit.

– Tulisi varmaan nopeasti mieleen, että aika raskas paketti, jos olisi tammikuussa samana päivänä. Henkilökohtaisesti voisin ajatella, että siihen ei helposti mentäisi. Kyllä suomalainen kulttuuri on tästä lähtenyt, että uudet vaalit on ihan vihonviimeinen juttu. Ymmärrän, että voi olla tahoja ja näkemyksiä, jotka sitä puoltavatkin. Joka puolue arvioi kohdaltaan, miten uusisssa vaaleissa pärjäisi, hän tuumii.

– En näkisi että uusiin vaaleihin on tarvetta. En lähtisi tässä vaiheessa pitkälle mittimään, katsotaan nyt perussuomalaisten vaalien tulos ja mitä mahdollisia linjamuutoksia ja miten se vaikuttaa hallitusohjelmaan ja sitten tehdään johtopäätökset. En lähde tässä kohtaan ottamaan kantaa muuhun, Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Juha Vanhanen niin ikään toppuuttelee.

”Inhimilliseltä ja taloudelliselta kannalta olisi aika raskasta.”

Keski-Suomen puheenjohtaja Pauli Partanen painelee myös jarruja.

– Mennään nyt asia kerrallaan. Kenelläkään ei ole varmaan hirveätä hinkua ryhtyä vaaleja ennakoimaan.

– En lähde spekuloimaan, katsotaan kuka valitaan, sanoo puheenjohtaja Emilia Syväsalmi Satakunnan piiristä.

Tammikuun optio yhtäaikaisvaaleista ei innosta myöskään Hämeen puheenjohtajaa Juha Rostedtia.

– Enpä halua ottaa kantaa, en ole itse ollut niissä keskusteluissa mukana ollenkaan. Kunnallispoliitikkona, kun asiaa ajattelen, niin kyllähän se varmaan ehdokkaille käy hyvin raskaaksi, jos samalle talvelle osuu kolmet vaalit. Inhimilliseltä ja taloudelliselta kannalta olisi aika raskasta. Maakuntavaaleihin valmistautuminen on jo talouden kannalta tuskaista, kun juuri on käyty kuntavaalit, hän sanoo.

Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jussi Taittonen muistuttaa monista vaihtoehdoista.

– Mennäänkö uusiin vaaleihin vai otetaanko muita korvaavia puolueita, vai tarvitseeko tehdä yhtään mitään, jatketaanko vähemmistöhallituksella. Parin viikon päästä kaikki tietävät enemmän. Toki näitä asioita on pohdittu ja keskusteltu.

Kuinka pitkälle on varauduttu eduskuntavaaleihin?

– Oikeastaan ei ole sillä lailla, Taittonen sanoo ja muistuttaa hänkin, että se vaatisi myös rahaa.

– Ei sillä lailla ole puhuttu, että uusiin vaaleihin hipheihurraa.

Sampo Terhon ja Jussi Halla-ahon ohella perussuomalaisten puheenjohtajuutta tavoittelevat kansanedustajat Leena Meri ja Veera Ruoho sekä Oulun perussuomalaisten taloudenhoitaja Raimo Rautiola ja Harjavallan perussuomalaisten puheenjohtaja Riku Nevanpää. Halla-aho ja Terho ovat selkeät ennakkosuosikit.

Toimittajat: Johannes Ijäs, Simo Alastalo

”Ei armoa vaan oikeutta” – SDP:n Huovinen: ”Tuolle sanomalle olisi käyttöä nytkin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Susanna Huovisen (sd.) mielestä Suomen ensimmäisessä eduskunnassa  sosialidemokraattien riveissä vaikuttaneen Maria Raunion puheet yli sata vuotta sitten ovat ajankohtaisia edelleenkin.

Keuruulainen ompelija ja agitaattori kirjaili aikoinaan Waloon ja wapauteen -tunnuksen Keuruun työväenyhdistyksen naisosaston lippuun.

– Nämä kaksi tärkeää tavoitetta voisivat varmasti olla tunnuksena koko Marian elämänmittaiselle työlle vähäväkisen kansan puolesta, Huovinen painotti Keuruulla, jossa järjestettiin perjantaina juhla Maria Raunion elämäntyön kunniaksi.

Tilaisuus oli osa Suomi 100 -tilaisuuksien sarjaa.

– On tärkeää, että ensimmäisten naiskansanedustajien työtä muistetaan. Ilman 1800-luvun loppupuolen naisasialiikkeen ja työväenliikkeen ponnisteluja Suomi tuskin olisi sellainen hyvinvointiyhteiskunta, jollaisena sen nyt tunnemme, Huovinen korosti.

Hänen mukaansa Raunion työssä ja puheissa korostuivat kaikille avoimen yhteiskunnallisen vaikuttamisen, tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset.

– Puheet kolahtavat vielä nykyisenkin hyvinvoinnin oloissa, kun mietimme vaikkapa jokaisen lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen tai ylisukupolvisesta syrjäytymisestä kertovia tilastojamme.

Suomi ei edelleenkään ole mikään tasa-arvon onnela.

Raunio korosti toiminnassaan myös työväenliikkeen keskeistä sanomaa: ”Ei armoa vaan oikeutta”.

– Kun kuuntelee nykyään Suomessa käytävää keskustelua vaikkapa pakolaisista, niin tuolle sanomalle olisi käyttöä. Välillä vaikuttaa siltä, että jos ihmisellä on varaa älypuhelimeen, hän ei tarvitse tukea toimeentuloon tai terveyteen. Uskon, että Maria puolustaisi yhtä voimakkaasti nykyisiä sorrettuja kuin hän aikanaan puolusti köyhiä ihmisiä, Huovinen pohti.

Susanna Huovinen puhui myös naisten asemasta ja sukupuolten välisen tasa-arvon merkityksestä. Naisten osuus päättäjinä on kasvanut, mutta Huovinen muistutti, että Suomi ei edelleenkään mikään tasa-arvon onnela.

– Naisedustajien määrässäkin olemme maailmassa – emme ykkösinä tai kakkosina, vaan 10. sijalla. Meidän on kyettävä muuttamaan niin uusia kuin sitkeästikin eläviä tasa-arvohaasteita. Lisäksi joudumme puolustamaan jo saavutettuja asioita.

Uusista tasa-arvohaasteista hän mainitsi esimerkiksi erilaisia vähemmistöjä edustavien naisten saamisen päättäjiksi. Lisäksi sitkeitä tasa-arvohaasteita ovat naisiin kohdistuva väkivalta, perhevapaiden epätasainen jakautuminen, naisten vähäinen osuus talouselämän johtopaikoilla sekä naisten ja miesten väliset palkkaerot.

– Näitä ongelmia me naiset emme päättäjinä yksin pysty korjaamaan, vaan tarvitsemme miesten tukea – kuten jo ensimmäisetkin naiskansanedustajat tarvitsivat. Onneksi tätä tukea tuntuu löytyvät poliittisen kentän eri osista enenevästi, Huovinen iloitsi.

”Kädenjälki ei vakuuta” – hallitus saa sapiskaa vauhtisokeudesta postilain sorvaamisessa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Suna Kymäläinen on huolissaan postipalveluiden huoltovarmuudesta. Hän pelkää, että postilain valiokuntakäsittelyssä ei ole osattu antaa riittävästi painoarvoa huoltovarmuudelle poikkeustilanteissa.

Kymäläinen jätti tänään asiasta kirjallisen kysymyksen.

– Hallituksen kädenjälki ei vakuuta. Asiantuntijat purkavat huoltaan kansanedustajille. Ehkä vauhtisokeus, yksityistämisvimma ja dynaamisuuden harha ovat päässeet vaikuttamaan postilain muutosesityksen harkinnassa, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä lakivaliokunnan jäsen Kymäläinen epäilee.

Kaikki ei voi olla myytävänä.

Hän painottaa, että lakien tulee kestää aikaa ja erilaisia tilanteita.

– Niitä ei voi laatia kvartaalien mukaan. Siksi harkinta ja eri vaihtoehtojen punnitseminen ovat lainsäätäjän keskeinen työkalu.

Hänen mielestään ”tässä maailman tilanteessa” viesti Suomesta on outo. Kymäläinen ei hyväksy sitä, että yhteiskunnan keskeinen työkalu, osoiterekisteri, ollaan luovuttamassa kenelle tahansa postiyrityksen perustajalle.

– Tätä virhettä ei pidä tämän eduskunnan tehdä, Kymäläinen vaatii.

– Kaikki ei voi olla myytävänä. Sinisilmäisesti ei pidä tuijottaa vain tähän hetkeen ja luottaa sekä uskoa, että kaikissa olosuhteissa sähköiset järjestelmät toimivat. Huoltovarmuuden alasajo on lopettava Postin osalta.

Oikeuskanslerille kanneltu oikeuskanslerin nimityksestä

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli
Tuomas Pöysti aloittaa oikeuskanslerina vuoden 2018 alusta.

Oikeuskanslerille on kanneltu siitä, että oikeuskansleriksi nimitetty Tuomas Pöysti aloittaa virassaan vasta tammikuun alussa. Kantelun on tehnyt yksityishenkilö.

Asia vahvistetaan Demokraatille oikeuskanslerinvirastosta. Sama kantelu on lähetetty myös eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolle on osoitettu myös toisen yksityishenkilön tekemä kantelu, joka koskee oikeuskanslerin nimityksen valmistelua.

Sekä oikeuskanslerille että oikeusasiamiehelle lähetetyssä kantelussa kysytään, onko presidentti tehnyt virkavirheen, ”perustuslakia rapauttavassa kannanotossaan ja onko Tuomas Pöysti kelvollinen oikeuskansleriksi aikeissaan hyväksyä kyseenalainen menettely”. Kantelussa viitataan Helsingin Sanomien uutiseen.

Oikeuskansleri ja oikeusasiamies ratkaisevat seuraavaksi, kummassa kantelu käsitellään. Oikeuskanslerinvirastosta kerrotaan, että normaalisti kantelu käsitellään siellä, jonne se saapuu aikaisemmin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on nimittänyt uudeksi oikeuskansleriksi alivaltiosihteeri , dosentti Tuomas Pöysti tammikuun alusta lukien.

Pöysti hoitaa hallituksen sote-hanketta vuoden loppuun saakka.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle huhtikuun lopussa.

Toimittajat: Simo Alastalo, Johannes Ijäs

Yle: Ravintola pyörinyt kuukausia turvapaikanhakijoiden ilmaisella työvoimalla

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Jonotusta maahanmuuttoviraston Helsingin palvelupisteen edustalla maaliskuussa 2017.

Työministeriön palkitsemaa työkokeilua on alettu käyttää hyväksi. Asiasta uutisoi Yleisradio.

Lahtelaisessa ravintolassa on viime syksystä lähtien ollut töissä turvapaikanhakijoita, joille ei ole maksettu palkkaa lainkaan.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu kertoi Ylelle pelkäävänsä, että ilmi tulleet tapaukset kertovat laajemmasta hyväksikäytöstä.

Ylen uutisesta selviää, että Jenu oli törmännyt kyseiseen tapaukseen muutama viikko sitten. Hän on tottunut työssään näkemään puutteita työoloissa ja –sopimuksissa, mutta oli yllättynyt törmätessään Lahtelaisen ravintolan näkyyn. Ravintolan jokainen työntekijä oli paikallisen vastaanottokeskuksen turvapaikanhakija.

Jenu kertoi Ylelle turvapaikanhakijoiden tehneen töitä nollapalkalla kuukausitolkulla.

– Se, että ravintolan toiminta perustui täysin ilmaiselle työvoimalle, oli kyllä aika järkyttävää, Jenu sanoi Ylelle.

Kyseessä oli Ylen mukaan vastaanottokeskuksen epävirallinen työkokeilu, ei TE-toimiston työharjoittely.

Työntekijöiltä löytyneiden sopimusten mukaan kuukausia jatkuneesta palkattomasta työstä oli sopinut paikallinen Hennalan vastaanottokeskus ravintoloitsijan kanssa.

Ollaan havaittu tätä useammassa ravintolassa.

Vastaavanlaisia järjestelyjä on ilmennyt muuallakin Etelä-Suomessa. Jenu totesi Ylelle pelkäävänsä, että ilmi tulleet tapaukset ovat jäävuoren huippu.

– Ollaan havaittu tätä useammassa ravintolassa. Sitten on ollut yksi parturiliike ja ainakin yksi kauppa. Ja nämä ovat nyt vain ne tapaukset, jotka meille ovat tulleet ilmi.

Yksi työkokeilujaksoista oli alkanut marraskuussa ja jatkunut tammikuuhun, jonka jälkeen samalle miehelle oli tehty heti uusi työkokeilusopimus.

Kyseinen ravintoloitsija ei kommentoinut asiaa Ylelle, muttei myöskään kiistänyt järjestelyä.

Aluehallintovirasto ei ole vielä päättänyt, tehdäänkö asiasta tutkintapyyntö.

– Tässä voisi olla kyseessä kiskonnan tapainen työsyrjintä tai työsyrjintä, mutta ne edellyttävät työsopimusta. Vastaavia tapauksia ei oikein ole aiemmin tullut vastaan, Jenu pohtii Ylen haastattelussa.

SPR:n työkokeilun tarkoitus on kotouttaa turvapaikanhakijoita lyhyiden TET-harjoitteluja muistuttavan työkokeilujaksojen avulla. Järjestelystä ei ole säädetty lailla.

Ylen kysyessä asiaa Hennalan vastaanottokeskuksesta, keskuksen johtaja Mari Eklund-Kiiski totesi, että todenäköisesti kukaan ei ole sopinut asiasta.

Vastaanottokeskuksessa epäillään, että SPR:n sopimuspapereita on päätynyt työnantajien käsiin, ja niitä on alettu kopioida luvatta.

– Olemme yrittäneet valistaa asukkaita, että älkää suostuko tällaiseen työntekoon. Moni kuitenkin menee vapaaehtoisesti,  Eklund-Kiiski sanoi.

Vastaanottokeskuksen asukkaat ovat osallistuneet harjoitteluun osin tylsyyden ajamina sekä myöhemmän työpaikan toivossa.

Hennalan vastaanottokeskuksessa asuva irakilainen turvapaikanhakija Ali Akl kertoi Ylelle tehnteensä töitä tylsyyden vuoksi.

– Me olemme nuoria miehiä. Moni ei siedä laiskottelua, eikä halua olla vastaanottokeskuksen tai kenenkään muunkaan tuen varassa, Akl sanoi.