Oppositiopuolueet muistuttavat, että mikäli komissio jälkikäteen katsoisi valinnanvapausmallin EU:n valtiontukisäännösten vastaiseksi, se voisi johtaa terveydenhuoltojärjestelmän syvään kriisiin, kun käyttöönotettua mallia pitäisi alkaa rakentaa uusiksi. EU-tuomioistuin kumosi hiljattain komission Slovakian terveydenhuoltojärjestelmää koskevan ratkaisun, mikä ennakoi mahdollisia vaikeuksia myös Suomelle.

Hallitus on kieltäytynyt notifioinnista.

Asia nousi eilen myöhäisillasta eduskunnassa useassa puheenvuorossa esiin, kun salissa käytiin keskustelua maakuntauudistuksesta ja soten valinnanvapaudesta.

– Me arvioimme esityksen olevan perusrakenteeltaan ei-taloudellinen malli ja siten olevan kansallisissa käsissä.

Saarikko totesi myös, että EU:sta tuskin saisi asialle varmaa ratkaisua jopa vuosiin.

Entinen Sipilän (kesk.) hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri, kansanedustaja Juha Rehula (kesk.) otti myös asiaan kantaa, kun teemasta käytiin laajempaa keskustelua jo lähempänä puoltayötä. Rehulan puheenvuoro alkoi kello 23.32. Hän puolusti hallituksen päätöstä olla notifioimatta ja sanoi sen perustuvan parhaimpien suomalaisten asiantuntijoiden arvioihin.

Rehulakin kuitenkin uskoo vahvasti, että suomalainen lainsäädäntö tullaan joka tapauksessa haastamaan.

– Pidän täysin selkeänä sitä, että ensinnäkin notifiointi ja mahdollinen EU-testaus ovat erilliset asiat, mutta minä pidän täysin selvänä sitä, että tästä maasta löytyy sellaisia voimia, joitten intressissä on saada meidän sosiaali- ja terveydenhuolto todellakin sekaisin. Niillä on riittävästi rahaa, ja niillä on riittävästi voimaa. He tulevat — jos ei muuten, niin varmuuden vuoksi — haastamaan tämän meidän lainsäädännön, että onko tämä nyt pilkulleen kohdallaan vai eikö tämä ole. Toivottavasti näin ei käy, mutta minä pidän jokseenkin varmana sitä, että jossain vaiheessa tämä kierros nähdään, Rehula sanoi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi uskoo myös, että jokin terveysalan yritys haastaa hallituksen kaavaileman valinnanvapausmallin, jos ja kun notifiointia ei tehdä.

– Ja sitä tässä nyt pelkään, tai ehkä nyt ”pelko” on väärä sana, mutta mietin ääneen, että entäs, jos hallitus tai joku yritys, joku pörriäinen, vie tämän hallituksen mallin, liikelaitosmallin, kilpailulainsäädännön ja kielletyn valtiontuen perusteella EU:n käsittelyyn.

Kankaanniemi totesi, että mikäli lopulta maakunnan liikelaitosten toiminta todettaisiin EU:n kilpailulainsäädännön vastaiseksi, siitä seuraisi sosiaali- ja terveyspalvelujen pakkoyhtiöittäminen. Se taasen on todettu perustuslakivaliokunnassa perustuslain vastaiseksi.

– Erityisesti vetoan kyllä hallitukseen. Kun tämä asia on kerran kuitenkin näin tiedossa, niin otatte kyllä erittäin suuren vastuun ja riskin siinä, että viette tämän runnoen läpi ilman sitä. Ymmärrän tämän poliittisesti täydellisesti, koska jos te lähettäisitte tämän mallin notifioitavaksi, se olisi siellä monta kuukautta ja koko aikataulu pettäisi ja hallitus olisi jo mennyt manan majoille ja sitten muut olisivat tekemässä uutta mallia. Ja varsinkin, jos se siellä ei menisi läpi, sitten oltaisiin hukassa, Kankaanniemi sanoi.

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero varoitti myös, että notifioimattomuudesta voi seurata Suomelle korvausvelvollisuuteen joutuminen. Hän pohti muutoinkin hallituksen toiminnan seurauksia.

– Joudumme yhtiöittämään, jos toteamme, että kaikki suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on markkinoilla. Tai sitten peruutamme kokonaan, mikä on varsin kallista, koska silloinhan jouduttaisiin rakentamaan koko suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä alusta. Ja sitten puhutaan hyvin monista miljardeista, jos tämän EU-notifiointiprosessin jälkeen, siis sen jälkeen, kun joku ajaa suomalaisen mallin sinne EU-oikeuteen arvioitavaksi, ja jos sieltä tulee päätös, että se on valtiontukisääntöjen vastainen, niin sen jälkeen tulee korvausvelvollisuudet ja mietintä, joudutaanko takaisin yhtiöittämispakkoon ja sen jälkeen peruuttamaan takaisin.