− Uusia huijausmuotoja tulee koko ajan. Usein keppihevoseksi joutuu tunnettu yritys tai palvelu, kuten Posti tai pankki, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä kuvaa tiedotteessa.

Myös poliisi varoittaa yrityksiä huijausviesteistä, joita ilmaantuu edelleen säännöllisesti.

Poliisin tiedotteen mukaan viimeisimmässä tapauksessa Länsi-Uudellamaalla toimivan yrityksen maksuliikenteestä vastaavaa henkilöä erehdytettiin siirtämään ulkomaiselle pankkitilille noin 50 000 euroa.

− Tyypillinen tekotapa näissä rikoksissa on, että rahaliikennettä hoitavalle lähetetään toimitusjohtajan tai muun korkeassa asemassa olevan nimissä kehotus maksaa lasku tai siirtää rahaa. Lähetetyt viestit voivat olla täysin aidon näköisiä ja näyttää siltä, että ne olisi lähetetty yrityksen sisältä, rikosylikomisario Kari Siivo Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta varoittaa tiedotteessa.

Poliisi kehottaa yrityksiä informoimaan henkilöstöä erilaisista rikoksentekotavoista ja huolehtimaan maksuliikenteen turvatoimista.

− Jos olet siirtänyt rahaa ulkomaisille pankkitileille, ota välittömästi yhteyttä omaan pankkiisi, josta maksu on tehty ja kerro asiasta. Tee tämän jälkeen rikosilmoitus poliisille. Joskus pankki tarvitsee rikosilmoitusjäljennöksen rahasiirron pysäyttämiseksi, poliisi neuvoo.

Huijausrikoksista koituva vahinko jää Suomen Yrittäjien mukaan usein pieneksi. 65 prosenttia rikosyrityksen kohteiksi joutuneista sanoo, että vahinkoa ei koitunut. Kolme prosenttia kertoo, että vahinko oli yli 10 000 euroa.

− Vaikka vahinkosummat ovat yleensä pieniä, muutamia satasia, on huijareiden kokonaishyöty usein merkittävä. Usein toimintatapaan kuuluu, että huijataan mahdollisimman monelta yrittäjältä pienempiä summia. Yksittäinen yrittäjä ei välttämättä vie asiaa polisiin tutkittavaksi tai rahallinen summa on sen verran vähäinen, ettei poliisi ota asiaa tutkittavaksi.

− On erittäin valitettavaa, että rikolliset voivat toimia vapaammin tällä konseptilla, Toivanen toteaa.

Viidennes yrittäjistä on tehnyt huijausrikoksesta ilmoituksen viranomaiselle. Tämäkin osuus on suunnilleen sama kuin 2019. Yrittäjien mukaan viranomainen tutki rikoksen noin kolmanneksessa tapauksista. 40 prosenttia yrittäjistä oli tyytyväisiä tutkintaan.

Yrittäjät on jo pitkään edellyttänyt, että on tehtävä yritysten kohtaamien petosten ja huijausten tilannekuva. Tämän jälkeen on keskusteltava siitä, millä keinoilla petosrikollisuutta tulee suitsia.

− Yrittäjäjärjestöllä on työssä merkittävä rooli, sillä me tiedotamme pienyrittäjille erilaisista huijauksista ja neuvomme heitä, jos nämä ovat joutuneet rikollisten uhreiksi, Toivonen korostaa.

Yrittäjägallup kysyi reilulta tuhannelta yrittäjältä tai yritysten edustajalta, onko heidän yrityksensä joutunut huijausyrityksen kohteeksi. Tutkimuksen toteutti Kantar. Virhemarginaali on +- 3,1 prosenttiyksikköä.