Julkiset palvelut täytyy olla kaikille saatavilla, se on ihan selvä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisessa kylässä ja kaupunginosassa olisi kaikki palvelut fyysisesti tarjolla. Koronan myötä olemme oppineet käyttämään digitaalisia etäpalveluja entistä paremmin. Monet palvelut hoituvat etänä jopa paremmin. Esimerkkinä vaikkapa reseptien uusiminen omakannassa. Olisi järjetöntä edelleen varata aika lääkäriin allergialääkkeen reseptin uusimista varten, kun asia voidaan hoitaa kätevästi sähköisellä palvelulla.  Me emme tarvitse kaikkia palveluja koko ajan, siksi palvelujen suhteen pitää tehdä saavutettavuuteen liittyvää arviointia sen mukaan, mikä on kohtuullista asioinnin näkökulmasta.

Julkista hallintoa ja yrityksiä ei siis pidä asettaa vastakkain, sillä ne tarvitsevat toisiaan ja menestyvät vain yhdessä. Julkisesti järjestetyt palvelut tulee tuottaa nyt ja tulevaisuudessa laadukkaasti, kokonaistaloudellisesti ja vastuullisesti. Palveluiden tuottamistavan valintaa tehdessä pitää muistaa edellä mainitut tavoitteet ja huomiota täytyy kiinnittää muun muassa palvelun luonteeseen sekä markkinatilanteeseen.

Kansalaisilla ja järjestöillä on suuri rooli yleishyödyllisessä kansalaistoiminnassa, kuten kulttuurissa, taiteessa ja liikunnassa. Myös julkinen hallinto osallistuu näiden toimintojen järjestämiseen pitämällä yllä omia kulttuurilaitoksia, kirjastoja ja tukemalla seuroja, järjestöjä sekä taiteen tekijöitä. Tällä tavalla julkinen hallinto vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja lisää samalla ihmisten hyvinvointia.

https://sdp.fi/fi/blog/julkinen-hallinto-2020-luvun-hyvinvointivaltiossa/

Kirjoittaja on varavaltuutettu Jyväskylässä