Kärnä julkaisi lauantaina kuvan, jossa suon reunalla loimusi iloinen nuotio. Viikonlopun aikana Lapissa oli päällä metsäpalovaroitus, jonka johdosta Kärnän julkaisu ja nuotio sytyttivät sosiaalisen median.

Base camp. Time to pick some cloudberries!!!! #Lapland #cloudberry pic.twitter.com/L28vESWpM2

— Mikko Kärnä (@KarnaMikko) July 21, 2018

Olen pahoillani, mutta tulien tekeminen kaatosateessa ei ole minusta millään muotoa raskauttavaa.

— Mikko Kärnä (@KarnaMikko) July 22, 2018

Keskustelu otti uusia kierroksia eilen maanantaina, kun Liike Nyt ja Jungner nostivat metsäpalovaroituksen esimerkiksi suomalaisesta, Jungnerin mukaan ilmeisen haitallisesta sääntöyhteiskunnasta. Myöhemmin poistamissaan kommenteissa Jungner piti kangasalalaista kaupunginvaltuutettua Iikka Nikkistä (vas.) muun muassa “aika sääntövetoisena”, kun tämä oli  todennut, että “avotulta ei yksinkertaisesti tehdä metsäpalovaroituksen aikana”.

@jofistics kiitos kuvakaapeista. pic.twitter.com/w4IUySZzwD

— Tiia Maija Lehtonen (@TiiaMaija) July 23, 2018

Keskustelu Jungnerin ja toisen vasemmistoliittolaisen valtuutetun kanssa jatkui vielä, mutta päättyi pian Jungnerin blokattua yhden keskustelijoista ja poistettua julkaisunsa. Jungner kertoi Helsingin Sanomille poistaneensa kommenttinsa keskustelun saatua ikäviä piirteitä.

– Suomi on Euroopan sääntöuskovaisin kansa. Sääntöhän tarkoittaa, että etukäteen kerrotaan mitä pitää tehdä. Säännön noudattamisen vastakohta on oman järjenkäyttö, Jungner järkeili HS:lle.

Jungner kertoi luottavansa, että Kärnä ”sadesäällä ja suon näköisellä alueella” tiesi mitä hänen pitää tehdä tehdessään avotulta.

– Se, että tässä lähdetään sääntörikkomuksella elämöimään kertoo siitä, että suomalaisten sääntöuskovaisuudella tehdään populismia.

Metsäpalovaroituksen uhmaaminen nousi vielä Liike Nytin poliittisen aatteen perusteluksi.

– Tulentekokielto on hyvä esimerkki turhasta sääntelystä. Kyllä ihmiset osaavat itse maalaisjärjellä sytytellä tulet  #byroslavia #metsäpalot #vapaus, Jungnerin ja kansanedustaja Harry Harkimon perustama tuore poliittinen liike paalutti.

Tulentekokielto on hyvä esimerkki turhasta sääntelystä. Kyllä ihmiset osaavat itse maalaisjärjellä sytytellä tulet 😊 #byroslavia #metsäpalot #vapaus

— Liike Nyt (@NytLiike) July 23, 2018

Demokraatti tavoitti Suomen Palopäällystöliitto SPPL:n toiminnanjohaja Ari Keijosen lomalta kommentoimaan Jungnerin ja Liike Nytin ulostuloa. Turvallisuuden ammattilaisena Keijonen pitää nähtyjä kommentteja ehdottoman vastuuttomina.

– Suhtaudun kommentteihin vakavasti. Jungner on julkisuuden ihminen, jolla on paljon seuraajia. Valitettavasti hän on tuollaisen lapsuksen sanonut. Toivottavasti Suomessa ei helpoteta norminpurkutalkoilla metsäpalojen syntymistä.

Keijonen painottaa, että metsäpalovaroitukset eivät ole tuulesta temmattuja. Ne pohjautuvat aina indikaattoreiden toteutumiseen ja siten vallitseviin olosuhteisiin.

– Niitä ei tehdä mielijohteesta. Erityisesti nyt pitkän kuivan jakson jälkeen metsän voi sanoa olevan hyvin räjähdysherkässä tilassa.

Tämä on nähty myös viimepäiväisissä uutisissakin. Paloja riehuu muun muassa Ruotsissa, Latviassa, Suomessa sekä Kreikassa, jonka tuhoisissa paloissa on kuollut yli 60 ihmistä. Keijonen korostaakin, ettei varoituksissa ole kyse leikistä.

– Normien ja sääntöjen tarkoituksena on auttaa kanssaihmisiä ennakoimaan, kuinka toinen ihminen toimii esimerkiksi liikenteessä. Yhteiskuntaturvallisuuden osalta on hyvä myös muistaa, että yksittäiset turvallisuuteen liittyvät asiat eivät ole vain yksittäisten ihmisten arvioitavissa: niiden seurauksetkin koskettavat muita kuin vain itseä.

Keijonen muistuttaa, että turvallisuuteen liittyvät säädökset ovat tarpeellisia, joskin tietysti järkevissä mittapuissa. Metsäpalovaroituksen ohella hän nostaa esimerkiksi liikenteen ja paloturvallisen rakentamisen.

– Jos rakentamista ei olisi säädelty paloturvallisuuden osalta, voitaisiin rakennuksilla tehdä mitä vain. Seuraukset nähtäisiin vasta sitten, kun tulipalo iskee.

Varoittava tapaus nähtiin viime vuoden kesäkuussa Lontoossa. Korkeassa asuintalossa syttyi nopeasti voimakas tulipalo, jossa kuoli useita kymmeniä ihmisiä. Palo levisi räjähdysmäisesti, sillä talon rakentamisessa oli käytetty vaarallista pintamateriaalia.

Kärnä perusteli tekemäänsä avotulta myös Facebookissa. Kärnä sanoi ottavansa palovaroitukset tietysti vakavasti.

– Haluan kuitenkin tämän lisäksi uskoa, että myös maalaisjärkeä voi käyttää. Eilinen tulipaikka oli hiekkaan kaivettu ja kivillä maapohjasta eristetty tulisija, josta ei aiheutunut kipinöintiä koska satoi, hän muun muassa kirjoitti.

– Yhtään metsää ei siis palanut hillareissuni johdosta eikä sellaista vaaraa ollut.

– En aio alkaa valehtelemaan. Jos olen metsässä ja vesisade kastelee minut, niin aion jatkossakin tehdä tulet ja kuivatella itseni sellaisilla tulilla, joista ei aiheudu metsäpalovaaraa.

Jungner tuntui vakuuttuneen Kärnän perusteluista.

– Jos Kärnä tekee sateella hiekkaan kivillä suojatun nuotion, se vaikuttaa kyllä järkevältä.

Jos Kärnä tekee sateella hiekkaan kivillä suojatun nuotion, se vaikuttaa kyllä järkevältä

— Mikael Jungner (@MikaelJungner) July 23, 2018

Turvallisuusalan ammattilaisena Keijonen on pettynyt Kärnän ja Jungnerin luomaan mielikuvaan. Hän ei myöskään ole vakuuttunut Kärnän perusteluista.

– Metsäpalon syttyminen on kinkkistä. Esimerkiksi jos kangasmaastossa tai kuivuneella suolla tekee avotulta ja vaikka sen sammuttaakin hyvin, palopesäkkeitä saattaa levitä kymmenien senttien syvyyteen maan alle. Kun paikalta lähtee, ei välttämättä näe, että paikalla vielä kytee. Palo voi lähteä leviämään uudelleen vielä parinkin päivän päästä.

Hän muistuttaa, että vasta viime viikolla Pyhärannan metsäpalon sammutustöitä vaikeutti tulen kyteminen osittain maan alla.

– Jos on esimerkiksi vanhaa kuivahtanutta suota, niin se nimenomaisesti imaisee palon ja kytemisen maan alle.

Keijonen toivoo, että Jungner ja Kärnä mielipidevaikuttajina olisivat viestineet aiheesta täysin päinvastaisesti.

– Oli erittäin huonoa ja epäonnistunutta verrata metsäpalovaroitusta sääntöjen ja normien purkamiseen.

Juttua päivitetty klo 16:37. Vakavaan harkintaan vaihdettu indikaattoreiden toteutumiseen.