Tuolloin 79 ulkoministeriön työntekijää esitti Valtoselle kirjeellä, että Suomen tulisi vaatia Gazaan tulitaukoa ja tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö sekä todennäköiset kansainvälisen oikeuden loukkaukset Gazan alueella.

SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen painottaa tiedotteessaan, että hän on lähtenyt presidenttiehdokkaaksi, jotta Suomi pitäisi kiinni arvoistaan niin sisäisesti kuin ulkoisesti.

Hänen mukaansa ulkopolitiikassa on ollut nähtävissä, että Suomesta halutaan tehdä Nato-Suomea, joka muuttaisi ulkopolitiikkansa arvopohjaa oletettujen odotusten mukaiseksi. Tämä on tullut näkyväksi esimerkiksi Lähi-idän politiikassa, jossa Suomi äänesti YK:ssa eri rintamassa kuin verrokkimaamme Norja.

– Emme saa seurata suurvaltojen julkilausuttuja tai oletettuja näkemyksiä valintoihin, jotka eivät ole Suomelle luontevia. Tämä vaatii meiltä nyt tervettä itsetuntoa siitä, että linjamme kansainvälisen oikeuden ja monenkeskisen yhteistyön puolustamisessa on ollut oikea ja on oikea myös jatkossa, Urpilainen sanoo.

URPILAISEN mukaan tässä ilmapiirissä on tulkittava myös suomalaisdiplomaattien kirjettä.

– EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell on ollut johtavia eurooppalaisten arvojen puolustajia Lähi-itä-keskustelussa. Siihen verrattuna Suomen reaktiot Gazan tilanteeseen ovat olleet häilyviä: vaatimuksia tulitauosta on alettu esittää varovaisen jälkijättöisesti, vaikka tarve on ilmeinen ja siviilien kärsimys täysin suhteetonta.

Urpilaisen mielestä Suomen olisi ollut mahdollista alusta asti korostaa Israelin oikeutta puolustaa itseään terrorismia vastaan, mutta samalla vaatia Israelilta siviilien suojelua ja sodan sääntöjen noudattamista.

– Virkakunnan näin laajalla joukolla ministerillä lähettämä kirje on Suomen mittapuulla erittäin poikkeuksellinen toimi. Tämän pitäisi herättää laajempaa keskustelua siitä, että ulkopolitiikkamme arvopohjan noudattamisessa johdonmukaisuus on edellytys meidän uskottavuudellemme.

Se, että noin 80 ulkoministeriön työntekijää on katsonut välttämättömäksi toimia tällä tavalla, kertoo Urpilaisen mielestä syvästä ymmärryksestä kolmessa asiassa.

Ensinnäkin Suomella ei ole varaa suhtautua haparoiden Israelin ja Gazan väliseen konfliktiin, joka on vaarassa levitä laajemmaksi konfliktiksi Lähi-idässä ja joka olisi suuri inhimillinen tragedia. Toiseksi konfliktin laajeneminen olisi myös merkittävä turvallisuusuhka Suomelle ja Euroopalle uuden pakolaiskriisin ja kasvavan terrorismin uhan muodossa. Kolmanneksi Suomen pitää aina asemoitua puolustamaan monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta, ettei Suomea voitaisi syyttää kaksoisstandardeista.

– Horjuminen kansainvälisen oikeuden puolustamisessa Lähi-idän kohdalla vähentää merkittävästi viestimme uskottavuutta, kun tuomitsemme Venäjän toimet Ukrainassa. Jos vaadimme Venäjältä humanitaaristen periaatteiden noudattamista sodassa, meidän täytyy uskaltaa vaatia samaa Israelilta, vaikka Israel onkin meille monella tapaa kumppani ja liittolainen. Kaksoisstandardeja on vaikea uskottavasti perustella kansainvälisillä areenoilla. Kriteerien tulee olla kaikille samat.

Uutista korjattu 11.1.2024 kello 18.12: Ministeriön työntekijöiden kirjeen mukaan Suomen tulisi vaatia Gazaan tulitaukoa, ei humanitaarista tulitaukoa.