Urpilainen ehdottaa, että valtioneuvosto tekisi tänä vuonna arvion viime hallituskaudella laaditun Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman toimeenpanosta ja päivittäisi ohjelman jatkotoimenpiteillä.

Urpilainen otti myös kattavan lentokenttäverkon ja rajanylityspaikkojen riittävän kapasiteetin turvaamisen avatessaan Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksen toisen päivän Kokkolassa keskiviikkona.

— Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisestä hyötyy koko Suomi. Tämä oli johtoajatus, kun olin mukana neuvottelemassa pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan tavoitetta erillisestä ohjelmasta Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi. Vuosina 2011-2013 työskennellyt ns. Jouni Backmanin työryhmä teki tärkeää työtä Itä- ja Pohjois-Suomen hyväksi, kun se esitti toimenpiteitä metsän, mineraalien ja muiden luonnonvarojen hyödyntämiseksi, matkailun kehittämiseksi sekä arktisen osaamisen ja Venäjä-potentiaalin hyödyntämiseksi.

— Tämä syksy on merkittävä sekä Venäjä-potentiaalin että arktisten mahdollisuuksien osalta. Loppuvuodesta Suomen ja Venäjän talouskomissio kokoontuu pitkän tauon jälkeen. Tänä syksynä valtioneuvosto päättää arktisen strategian päivittämisestä, josta olisi tärkeää saada liikkeelle konkreettisia tekoja.

— Odotuksia asetetaan unionin investointiohjelmaan, Euroopan investointipankkiin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiin, joissa olisi vaikutettava Suomen omiin miehiin johtopaikoilla kuten Jyrki Kataiseen, Jan Vapaavuoreen ja Johannes Koskiseen. Tiedonanto korostaa myös alueellisen yhteistyön tuki-instrumentteja, jotka koskettavat erityisesti tämän huippukokouksen maakuntia (Interreg Pohjoinen, Botnia-Atlantica-ohjelma, Itämeren alueen rahoitusohjelma, Pohjoinen periferia ja Arktinen -ohjelma sekä Karelia- ja Kolarctic-ohjelmat).

Urpilaisen mukaan pohjoinen ulottuvuus on saatava myös seuraavien eduskuntavaalien jälkeen alkavan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden teemaksi.