Komissio on juuri antanut esityksen pankeille myytävistä arvopapereista. Niiden vakuuksiksi kerättäisiin eurovaltioiden velkakirjoja. Muun muassa näihin Katainen pohtii jonkinlaisen yhteisvastuullisen elementin ottamista mukaan.

Hän väläyttää lehdelle myös euromaiden yhteisen työttömyysvakuutusrahaston perustamista sikäli mikäli kaikkien jäsenvaltioiden taloudet ovat vakaalla pohjalla. Rahasto tasaisi suhdanteita. Kyseessä ei Kataisen mukaan olisi automaattinen tulonsiirtojärjestelmiä, vaan yhteisvastuun rajatulla lisäämisellä vältettäisiin riskejä.

Suomessa Sipilän (kesk.) hallituksen EU-linjauksessa todetaan, että EMU:a ei tule kehittää sellaisen talouskoordinaation syventämisen kautta, joka johtaisi yhteisvastuun laajentamiseen. Hallitus tukee vahvaa sijoittajavastuuseen perustuvaa pankkiunionia ja sen kehittämistä.

Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä katsoi eilen, että Jyrki Kataisen lausunto yhteisvastuun lisäämisestä voi vaarantaa euron uskottavuutta epävarmassa tilanteessa.

– Mistä nyt on kyse? Ala-Nissilä kyseli.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) toteaa tänään Demokraatille, ettei hän ole jutellut komissaari Kataisen kanssa näistä ajatuksista.

Orpo sanoo, ettei ole yllättynyt Kataisen puheista. Hän kertaa, miten Katainen on itse nähnyt Kreikan kriisin alusta lähtien ja sen, miten pudotaan, jos järjestelmiä ei ole. Sitten taasen on rakennettu pankkiunionia kriisinratkaisumekanismeineen ja Euroopan vakausmekanismi.

– Minä luulen, että se ajattelu tulee sieltä. Minun mielestäni aivan ehdoton ehto yhteisvastuun lisäämiselle on se, että maat ovat oikeudenmukaisissa lähtötasoissa. Tämä tarkoittaa nyt ennen kaikkea minulle pankkiunionia tässä tapauksessa. Siellä esimerkiksi yhteiseen talletussuojan suuntaan liikkuminen voi tapahtua vasta, kun meillä on oikeudenmukainen lähtötaso ja riskejä alennettu. Sitä työtä tehdään nyt koko ajan. Sitten on toinen kysymys kokonaan valtioiden välinen riskien tasaus. Siihen meillä on hallitusohjelmassa selkeät kirjaukset, että yhteisvastuuta ei lisätä, Orpo sanoo.

Orpo toteaa, että hänen täytyisi puhua Kataisen kanssa tarkemmin velkakirjoihin liittyvästä avauksesta. Orpo on aiemmin tyrmännyt yhteisten velkakirjojen käyttöönoton. Tosin Katainen visioi nyt jonkinlaisesta velkakirjojen rajallisesta yhteisvastuullisuudesta.

Orpo ei pidä kiusallisena, että linjoissa on eroa.

– En minä tiedä, onko se tavatonta. Ei kai meidän tarvitse kaikkien olla samaa mieltä kaikista asioista.

Kataisen niin ikään pohtimasta euromaiden yhteisestä työttömyysrahastosta Orpo toteaa kokoomuksen olleen perinteisesti sitä mieltä, että tämäntyyppiset järjestelmät ovat kansallisia.

– Sinänsä, kun meillä on sitä kulttuuria niin paljon, että ammutaan kaikki alas, työttömyysrahastonkin osalta mielelläni tutustun ensin ennen kuin sanon yhtään mitään.

Petteri Orpo kommentoi tänään eduskunnassa Demokraatille myös paljon puhetta herättänyttä sote-lausuntoaan lauantaisesssa Ylen Ykkösaamussa.

– Jos meidän eduskuntaryhmä tulee siihen tulokseen, että sote-uudistus ei vastaa niitä tavoitteita, joita olemme sille asettaneet, niin silloin meillä ei ole syytä tätä tukea, hän sanoi.

Orpo vastaa ”ei” kysymykseen, avasiko hän kommentillaan kokooomukselle portin perääntyä sote- ja maakuntauudistuksesta.

– Päinvastoin palautin mieleen, minkä takia sotea ollaan tekemässä, koska kysyttiin, mitä tällä tavoitellaan. Eli isot kysymykset eli ylipäänsä sote-uudistus ja siihen liittyvät tavoitteet ja sitten nämä kolmen miljardin säästöt eli se on se, minkä pohjalta sitten loppujen lopuksi tehdään ratkaisut, Orpo sanoo.

Maakuntavaalien ajankohtaan Orpo ei halunnut ottaa kantaa.

– Mutta minun mielestäni, niin kuin minä olen sanonut, pitää kunnioittaa myöskin oikeuskanslerin ja vaalijohtajan näkemyksiä.

– Vaalit päätetään sitten omana kysymyksenään.

Oikeuskanslerinviraston mukaan maakuntavaalit voitaisiin pitää noin puolen vuoden kuluttua sote- ja maakuntalakien voimaanastumisesta.