Tämä selvisi, kun Mykkänen ilmoitti noin viikko sitten tavoittelevansa Espoon kaupunginjohtajuutta.

Mykkäsen lähtö voi hyvinkin toteutua, sillä Espoon kuntapolitiikkaa ymmärtävät arvioivat hänen mahdollisuutensa valituksi tulemiseen hyviksi.

Jos Mykkänen pestin saisi, työ Espoossa alkaisi vasta talvella, sillä nykyinen kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä jää eläkkeelle tammikuun päätyttyä.

Kokoomuslaisissa vallan huoneissa pyöritellään nyt erilaisia mahdollisuuksia siltä varalta, että Mykkäsen lähtö toteutuisi. Hänen paikkansa ympäristö- ja ilmastoministerinä saattaisi periä esimerkiksi nykyinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen, jolloin Satonen voisi jatkaa kokoomuksesta katsottuna hyvin sujunutta työministerin tehtäväänsä.

Siinä missä Marttinenkin ympäristöministeriksi istuisivat hyvin niin Mari-Leena Talvitie kuin Sari Multalakin, kummatkin ovat istuneet eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Saara-Sofia Sirén lienee myös vahva nimi, mutta hänen mahdollisuuksiaan saattaa rasittaa se, että hän tulee samasta vaalipiiristä kuin pääministeri Petteri Orpo.

POLITIIKASSA ei pitäisi kuitenkaan mennä asioiden edelle.

Kiinnostavaa onkin juuri tällä hetkellä se, miksi vihertävänä kokoomuslaisena tunnettu Kai Mykkänen on valmis jättämään hallituksen – eivätkö hallituksen paljon kritiikkiä saaneet ja perussuomalaisten puristuksissa tehdyt ympäristö- ja ilmastotoimet tyydytä häntä itseäänkään vai mistä on kyse.

Mykkänen itse ei luonnollisesti ole halukas keinuttamaan hallituksen venettä.

Hän sanoo Demokraatille, että kesällä häntä on alkanut kiehtoa mahdollisuus päästä mukaan ”rakkaan kotikaupungin kehittämiseen”. Kaupunginjohtajaksi pyrkimisen päättämistä hän luonnehtii poliitikolle ominaiseen tyyliin ”aidosti vaikeaksi”.

– En vaihtaisi kymmentä vuotta eduskunnassa mistään hinnasta pois. On ollut mielenkiintoista päästä vaikuttamaan, näkemään ja kokemaan.

Mykkänen vakuuttaa jatkavansa ministerinä hyvällä motivaatiolla energia-, ilmasto- ja asuntoasioiden parissa seuraavat puoli vuotta ainakin.

– Raati sitten päättää, jatkuuko tämä kolme vuotta vai puoli vuotta.

Kaupunginjohtajan työssä Mykkästä kinnostaisi myös mahdollisuus astetta pitkäjänteisempään ja operatiivisempaan rooliin.

LIBERAALINA ja vihreänä tunnettu Mykkänen toteaa, ettei sanoisi ihan niin, että kokoomus ei olisi sama puolue kuin takavuosina. Toisin sanoen hän antaa ymmärtää kokoomuksen säilyttäneen vihreyttään. Erisävyistä ympäristöpolitiikkaa on ollut aiemminkin kuten entisen puheenjohtajan Sauli Niinistön kritisoidessa 1997 Natura 2000 -suojeluohjelmaa.

– Muistan 1990-luvun lopulta senkin, kun Sauli Niinistö puhui tupajumeista Rovaniemen puoluekokouksessa sekä silloiset jännitteet, joita silloin oli esimerkiksi Sirpa Pietikäisen ja kokoomuksen monien vaikuttajien välillä. Kyllä ympäristöasiat ovat valtavirtaistuneet suomalaisessa yhteiskunnassa ja myös kokoomuksessa hyvin paljon viimeisen 20 vuoden aikana. Ne asiat, joita teemme, ovat useimmiten sellaisia, joita olisi pidetty vielä 15 vuotta sitten radikaalivihreinä. Jos ajatellaan esimerkiksi, että me olemme viemässä lämmityksen pois polttamisesta nopealla aikataululla. Sähköautot ovat nousseet keskeiseen osaan ja niillä on voimakkaita veroporkkanoita…, Mykkänen sanoo ja jatkaa luetteloaan.

Hänen mukaansa nyt ollaan menossa hyvin kohti uraa, jossa fossiilipäästöt ovat 60 prosenttia pienemmät kuin 1990-luvulla.

– Kun aloin kiinnostua ympäristöasioista 25 vuotta sitten, en realistina olisi ajatellut, että tämä vyyhti näin nopeasti lähtee purkautumaan Suomessa ja Euroopassa kuin on tapahtunut.

Mykkäsen puheiden kanssa ristiriidassa on kuitenkin vaikkapa se, että hallitus on laskenut polttoaineveroa. Tämän hän sivuuttaa todeten, että monipuoluejärjestelmään kuuluu se, että ”painopisteitä haetaan”.

Media on kysellyt Mykkäseltä, onko perussuomalaiset syynä siihen, että hän pyrkii kaupunginjohtajaksi. Hän on vastannut pikemminkin olevansa hallituksessa sen vuoksi, että pyrkii omalla maltillisella tavallaan viemään ympäristövastuullisuutta markkinatalouteen.

– En minä vastakohtaisuuksia tässä pakene.

HILJATTAIN esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto jätti hyvin kriittisen lausunnon vanhojen metsien kriteereistä. Liitto pitää kansallisten kriteerien valmisteluprosessin lopputulemaa ala-arvoisena. Sen mukaan kriteeristöä ei ole valmisteltu EU-komission ohjeiden mukaisesti eivätkä kriteerit perustu tieteeseen.

– Kriteerit, jotka valtioneuvostolla on lausuntokierrokselle päätetty, ovat sinänsä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden esittämän taulukon puitteissa, Mykkänen sanoo.

Haastattelua tehdään kokoomuksen ministeriryhmän kokouksen yhteydessä Rovaniemellä.

– Nyt kun ollaan täällä Lapissa, tänään on lähinnä esitetty kysymyksiä niin päin, miten vanhojen metsien suojelut, jotka täällä Lapin liiton arvion mukaan nousevat yli 90 000 hehtaariin ja keskittyvät paljon Lappiin, ovat yhteen sovitettavissa Lapin aluetalouteen ja omaisuuden suojaan, hän huomauttaa.

Mykkänen lisää, että vanhojen metsien suojelutoimia joudutaan sovittamaan esimerkiksi pienten paikkakuntien työpaikkojen sahateollisuuden ja puunhankinnan tarpeisiin sekä maanomistusoloihin.

– Tässä on näitä jouduttu sovittamaan.

Eli riemurinnoin ympäristöministerinä voit näitä kriteereitä tukea?

– Kompromisseja on yleensä elämä täynnä. Niin näissäkin asioissa. Ei siinä ole mitään poikkeavaa.

VALTION taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan hallituksen kaavailema ajoneuvoveron korotus kasvattaa sähköautoilun kustannuksia, kun päästövähennysvelvoitteet edellyttäisivät sähköautokannan nopeaa kasvua. Muutos jatkaisi linjaa, joka vaarantaa liikenteen päästövähennysten toteutumisen ja on ristiriidassa Suomen EU-sitoumusten kanssa.

Lausunnoilla olleessa luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan ajoneuvoveron korottamista noin 35 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasossa. VATTin mukaan ehdotettu muutos käytännössä poistaisi sähköautojen ajoneuvoveroedun.

Tuoreessa lausunnossa ja julkaisussa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkijat Tuomas Kosonen, Marita Laukkanen, Kimmo Palanne ja Anna Sahari toteavat, että ajoneuvoveron korotus heikentäisi sähköautoilun suhteellista etua tilanteessa, jossa päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi sähköautokannan merkittävää ja ripeää kasvua.

Kun Mykkäselle esittää, että VATTin mukaan ajoneuvoveron korotus poistaisi sähköautojen hyödyt, hän sanoo, ettei asiasta ole uutisoitu aivan oikein VATTin lausuntojen mukaisesti.

– Mutta osin myös VATTin lausunto on minusta tässä valikoiva ja antaa väärän viestin sähköautoja harkitseville, Mykkänen sanoo.

MINISTERIN mukaan Suomen verojärjestelmä suosii voimakkaasti sähköautoja.

– Meillä on muihin maihin verrattuna korkea autoveron taso, joka on kuitenkin täyssähköautoille nolla prosenttia. Siinä tulee jo monien tuhansien eurojen etu sille, joka hankkii täyssähköauton.

Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien ensirekisteröinnit ovat kuitenkin olleet laskussa.

Mykkänen toteaa, että kun keväällä kehysriihessä neuvoteltiin pakettia liikenteen verotuksesta, sähköautoalalla oltiin laajasti sitä mieltä, että työsuhdeautojen veroporkkana on tehokkain työkalu ja myös liikenteen päästökaupan käyttöönotto on pitkällä tähtäimellä tärkeää.

– Nämä molemmat hallitus päätti toteuttaa eli sähköautojen työsuhde-etua jatketaan vuoteen 2029 asti. Sitä rahoitetaan osin sillä, että sähköautojen ajoneuvovero nousee 60-90 euroa vuodessa eli alle 10 euroa kuussa. Tämä muutos, ajoneuvoveron nousu ei ratkaise Suomen autokannan pelastamista päästöiltään.

MYKKÄNEN painottaa myös, että valtiovarainministeriö ennustaa autoilusta kerättävien verojen romahtamista yli miljardilla eurolla kuluvalla vaalikaudella.

Tätä Mykkänen pitää sinänsä myönteisenä haasteena, koska ankarasti verotettua fossiilista polttoainetta palaa vähemmän ja fossiilisia polttoaineita käyttäviä autoja ostetaan vähemmän.

– Tämän myönteisenä haasteen äärellä esitän vastakysymyksen, että olisiko sitten niin, että me emme tee mitään sille, että meillä tippuu miljardilla verotuotot, jos voidaan kuitenkin maltillisilla ajoneuvoveron korotuksilla kerätä liikenteestä kohtuullisesti veroja väylien ylläpitämiseksi.

Kun Mykkäseltä vielä vaatii selitystä siihen, että hän syyttää VATTia valikoivasta toiminnasta, hän vetää lausuntoaan hivenen takain. Hän sanoo huomauttavansa vain, ettei se väite pidä paikkaansa, että VATTin lausunto olisi kirjoitettu niin, että sen mukaan autokannan sähköistyminen estyisi.

– Siitä on tehty kärjistettyjä otsikoita. VATTin tutkijoilla on tietysti aivan oikeutettu oikeus antaa lausuntoja, joista niissäkin voi huomioida kokonaisuuden tai jättää huomioimatta niin kuin tässä lausunnossa nyt autoverotuksen, auton hankintaveron roolia ei ollut mainittu.