Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kaikkonen: Nato-jäsenyydellä ei merkittäviä vaikutuksia asevelvollisuuteen – täysjäsenyys mahdollinen muutamassa kuukaudessa

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Naton ja Suomen liput.

Varusmieskoulutukseen ei kohdistu Nato-jäsenyyden myötä merkittäviä muutostarpeita, mutta hienosäätöä koulutukseen selvitetään, kertoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

- Tuleeko koulutukseen jotain Naton roolin läpikäymistä? Se varmasti käydään lähiaikoina läpi, mutta ei mitään isoja muutoksia ole näköpiirissä, Kaikkonen sanoi maanantaina STT:lle.

Kaikkonen puhui valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalossa aamupäivällä. Hänen puheensa käsitteli merkittäviltä osin Nato-jäsenyyttä.

Puolustusministeri sanoi 240. kurssin osallistujille, että kevättalvella tuli selväksi, että ainoa looginen ja uskottava askel sotilaallisen hyökkäyksen kynnyksen nostamiseksi oli Nato-jäsenyyden hakeminen. Hänen mukaansa nopean hakupäätöksen mahdollisti laajan kansalaistuen ohella Suomen vuosikymmeniä edistetty yhteensopivuus Naton kanssa.

- Hyvistä lähtöasetelmista huolimatta Suomen Nato-jäsenyyden toimeenpano tulee olemaan puolustushallinnolle vuosien mittainen prosessi. Nato-jäsenyyden toimeenpano, Suomen kansallisen puolustuksen sovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta, on suurin muutos Suomen puolustuksessa sitten sotien, Kaikkonen sanoi.

Puolustusministeri ei kuitenkaan usko Nato-jäsenyyden vaikuttavan merkittävästi asevelvollisuuteen. Hän korosti, että ensisijainen vastuu Suomen puolustuksesta säilyy Suomella. Mahdollisissa tehtävissä Suomen rajojen ulkopuolella käytettäisiin lähtökohtaisesti ammattisotilaita ja vapaaehtoisia reserviläisiä.

- Emme ole unohtaneet sotilaallisen puolustuksen tärkeyttä Suomen ja suomalaisten turvaamisessa. Meillä sotilaallinen maanpuolustus on aina ollut normaali osa kokonaisturvallisuuden toimintamallia, ministeri sanoi.

Maanpuolustuskurssit ovat Puolustusvoimien järjestämiä koulutuksia, johon osallistuvat merkittävissä yhteiskunnallisissa asemissa olevat suomalaiset.

Puolustusvoimat vauhdittanut palkkausta

Suomi ja Ruotsi hakivat Nato-jäsenyyttä toukokuussa ja pääsivät tarkkailijajäseniksi heinäkuun alussa.

Kaikkosen mukaan maat voisivat parhaassa tapauksessa olla Naton täysjäseniä tämän vuoden lopulla. Hän sanoi maiden ponnistelevan sen eteen, että jäsenyys voisi toteutua mahdollisimman ripeästi.

Kurssilaisia tervehti tilaisuudessa myös Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen. Hän sivusi puheenvuorossaan Puolustusvoimien lisähenkilöstön tarvetta. Valtioneuvoston viime syksyn puolustusselonteossa armeijalle kaivattiin 500 lisätyöntekijää vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kivinen lisäsi myöhemmin STT:lle, että Puolustusvoimat on nopeuttanut näitä rekrytointeja, kun se päätti kertausharjoitusten lisäämisestä. Molempia varten hallitus lisäsi keväällä tuntuvasti Puolustusvoimien rahoitusta.

- Tämän vuoden aikana olemme jo tietysti rekrytoineet lisää henkilöstöä ja hyödynnämme kertausharjoituksissa enenevissä määrin reserviläiskouluttajia, Kivinen sanoi.

Kivinen tosin huomautti, että 500 ihmisen lisäys ei sisällä Naton rakenteisiin sijoittuvia työntekijöitä. Tarkempaan lukumäärään komentaja ei halunnut ottaa kantaa.

- Kaikkea niistä, mistä olemme kiinnostuneita, emme välttämättä saa. Tilanne täsmentyy prosessin aikana, komentaja sanoi.

Kaikkosen arvio on, että Nato työllistää 100-200 suomalaista.

- Siinä voi olla mukana siviilitehtäviäkin, ministeri totesi.

Kaikkonen: Apua Ukrainaan jatkettava

Naton ja Suomen puolustusvalmiuden ohella Kivinen nosti puheessaan esille Ukrainan sodan. Venäjän suurhyökkäyksen alkamisesta on kulunut noin puoli vuotta.

- Tämän hetken tilanne vaikuttaa siltä, että kummallakaan osapuolella ei kykyä sodan kulkua kääntävään menestykseen, komentaja sanoi.

Kivisen mukaan länsimaiden tuki Ukrainalle on ratkaisevaa sodan lopputuleman kannalta.

Puolustusministeri Kaikkosen mukaan lännellä, EU:lla, Natolla ja myös Suomella täytyy olla valmius auttaa Ukrainaa niin kauan kuin sota jatkuu. Hänen mukaansa Suomi päättää tilanteen ja resurssien mukaan, millaista apua kulloinkin annetaan.

- Ajattelen niin, että kyllä meidän täytyy jatkaa apua Ukrainaan. Uskon, että hallituksen henki on sama, Kaikkonen sanoi.

Viime viikolla valtioneuvosto kertoi, että Suomi tarjoaa noin 20 kouluttajaa Britanniassa ukrainalaisille järjestettävään koulutustukeen.

Tarvikkeita ja humanitaarista apua Suomi on lähettänyt Ukrainalle useassa erässä kevättalvesta alkaen. Viimeisten tarvike-erien sisältöä ja kokoluokkaa ei ole kerrottu. Kaikkonen ei kommentoi myöskään sitä, milloin seuraava tarvike-erä lähetettäisiin Ukrainaan tai mitä se pitäisi sisällään.

- Näistä tiedotetaan vasta sitten, kun päätöksiä on tehty.

Uutista täydennetty alkuperäistä pidemmöällä versiolla kello 12.19

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE