Aloitteessa esitetään, että SDP ottaisi tavoitteekseen palkka- tai palkkapainotteisemman indeksin palauttamisen työeläkkeisiin siten, että indeksiuudistuksen toimivuutta arvioidaan viiden vuoden välein.

Aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana on SDP:n ex-kansanedustaja, vantaalainen kaupunginvaltuutettu Kimmo Kiljunen. Joukossa on seitsemän ministeriä ja kaksi entistä ammattiliittojohtajaa. Allekirjoittajissa on kaksi SDP:n ex-puheenjohtajaa, Pertti Paasio ja Ulf Sundqvist.

Muita tunnettuja allekirjoittajia ovat muun muassa Jacob Söderman, Kari Rajamäki, Reino Paasilinna, Leena Luhtanen, Pirjo Ala-Kapee, Sinikka Hurskainen, Markus Aaltonen, Raimo Piirainen, Saara Karhu ja Kari Urpilainen. Kaikki sd-kentän tuntemia, monessa mukana olleita nimiä.

Aloitteen mukaan indeksiuudistuksen lähtökohtana täytyy olla sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

Pertti Paasio oli SDP:n puheenjohtaja vuosina 1987-1991. Hän on toiminut kansanedustajana kolmella vuosikymmenellä ja Harri Holkerin (kok.) johtaman hallituksen ministerinä 1989-1991. Euroopan parlamentin jäsen Paasio oli vuosina 1996-1999.

Hänenkin nimensä on alla aloitteessa, joka puhuttaa muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Miksi, Pertti Paasio?

– Kaikki käy ilmi puoluekokousaloitteen tekstistä. Sillä perusteella ollaan liikkeellä, Paasio vastaa Demokraatille.

– Myös omakohtaista kokemusta kerään. Iästäni huolimatta olen vielä jonkin verran kentällä liikkunut. Tämä on jotakuinkin ykkösasia siellä.

Paasion mielestä aloite edustaa tyypillistä puoluekokousta edeltävää keskustelua.

– Vähän korkeammalla profiililla kyllä, hän myöntää.

Paasion mukaan kyse ei ole siitä, että pitäisi lähteä muuttamaan eläkesuhteita.

– Vaan siitä, että jako vie nyt siihen, että vanhemmat ikäluokat suhteessa menettävät siitä, mikä oli odotusarvo.

Kimmo Kiljunen on puoluekokousaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja. (Kuva: Kari Hulkko)

Kimmo Kiljunen on indeksiasiassa liikkeellä korkealla profiililla.

Paasio peräänkuuluttaa keskusteluun sen verran tolkkua, että jos ollaan eri mieltä, pitää ensin kumota ne faktat, jotka Kiljunen on esittänyt.

– Ongelmallista on se, että pyritään ikään kuin ylimalkaistamalla viemään keskustelua pois aiheesta. Kun puoluekokousta lähestytään, se on väärä suunta.

– Jos hän (Kiljunen) on väärässä, se pitää numeroin osoittaa – ja minä en ole nähnyt sellaisia numeroita.

Jotta keskustelulla voitaisiin edetä johonkin tiettyyn politiikkaan, pitää ensin olla terveesti liikkeellä, Paasio kuvaa.

– Ensin pöytään oikeat luvut, joista ollaan riittävästi samaa mieltä.

– Tämä koskee ennen kaikkea eläkelaitosten lukuja ja sitä, miten kaikki vaikuttaa kansantalouteen. Nämä pitää ensin lyödä pöytään, ja mahdollisimman julkisesti.

Paavo Lipposen (sd.) johtama niin sanottu sateenkaarihallitus teki  yhdessä kolmikannan kanssa eduskunnalle esityksen nykyisen kaltaisesta taitetusta indeksistä vuonna 1995. Se otettiin käyttöön seuraavan vuoden alusta.

Pertti Paasio äänesti aikanaan itsekin taitetun indeksin puolesta.

– Pitää katsoa, millaisia lukuja silloin arvioitiin tulevan – semmoisia lukuja, jotka nyt ovat jo tulleet. Ovat siis siirtyneet historiaan, hän sanoo.

Silloisten päättäjien tiedossa ei ollut kaikki se fakta ja data, millä asiaa nyt voidaan arvioida. Perusteet olivat Paasion sanoin osa “kansantalouden suurta ennustekokoelmaa”.

Hän palaa tähän päivään, nykyiseen indeksikeskusteluun.

– Ongelmallisinta lienee se, ettei keskustelua haluta käydä, vaan se pyritään ikään kuin demppaamaan.

– Se miten Kiljusta henkilökohtaisesti kohdellaan, on aika lailla loukkaavaa demokratian pelisääntöjä kohtaan. Kun kerran avataan keskustelu, käydään sitä sitten demokratian merkeissä, Paasio toivoo.

Puhuttakoon luvuista, ei henkilöstä. Poliittisen kannanoton vuoro tulee sitten kun on todettu, pitävätkö nämä luvut paikkansa.

– Osa luvuista on edelleen hypoteettisia, Paasio muistuttaa.

Paras todistus on mennyt kehitys. Jos siitä ollaan yhtä mieltä, voidaan edetä.

Keskustelun julkisuutta Paasio pitää tärkeänä. Puoluekokous voi perehtyä asiaan vain, jos siitä käydään avointa keskustelua.

Vuonna 1939 syntynyt Paasio ei halua “nuorisoliiton kunniajäsenenä” asiasta sukupolvien välistä kiistaa.

Hän kertoo hieman ihmetellen havainnneensa, että polittiset nuorisojärjestöt ovat asiassa keskenään enemmän samaa mieltä kuin ne aatteelliset suunnat, joita ne edustavat.

– Pikkuisen tarkempaa faktaa pitäisi sieltäkin tulla. Eihän tämä ole sukupolvien välistä kiistaa, tämä on demokratiaan liittyvää poliittista keskustelua. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta, Paasio sanoo.

Työeläkeindeksin palauttamiseksi palkkatasoindeksiksi on tehty myös kansalaisaloite. Nimien keruuajan päättyessä 24. maaliskuuta se oli kerännyt 84 820 kannatusilmoitusta. Kimmo Kiljunen on yksi kansalaisaloitteen vireillepanijoista ja vastuuhenkilöistä.

Aloitteen käsittely alkaa eduskunnassa syysistuntokaudella.

Useat työeläkejärjestelmän asiantuntijat ja edustajat ovat kyseenalaistaneet perusteet taitetun indeksin muuttamiseksi palkkapainotteiseksi indeksiksi. He pitävät sitä isona riskinä tulevien sukupolvien eläkkeiden maksamisen kannalta.

Eläketurvakeskus on tehnyt kriittisen vaikutusarvion indeksien muuttamista koskevan kansalaisaloitteen seurauksista.

Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio päätyy siihen, että jos kansalaisaloitevaihtoehto toteutetaan, varat suhteessa eläkemenoihin alkavat välittömästi pienentyä, kunnes ne loppuvat kokonaan 2060-luvulla.

SDP:n 45. puoluekokous pidetään Lahden messukeskuksessa 2.-4.2.2017.