EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi, että viikosta voi tulla ratkaiseva diplomatian kannalta. Hän kuitenkin ilmaisi myös huoliaan käynnissä olevista neuvotteluista.

- Pelkään, että kaikki paine pannaan heikomman osapuolen niskaan, koska se olisi helpoin tapa lopettaa tämä sota – että Ukraina antautuu, Kallas sanoi toimittajille maanantaina Brysselissä kokouksen jälkeen.

Kallas ei vastannut lehdistötilaisuudessa suoraan kysymykseen, luottaako hän Yhdysvaltoihin rauhanvälittäjänä. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityisedustaja Steve Witkoff matkustaa Venäjälle neuvottelemaan Ukrainasta jo tällä viikolla.

Jos sodan ei haluta jatkuvan muutaman vuoden päästä uudelleen, kaikki paine on suunnattava Venäjälle, Kallas lisäsi.

Kreml vahvisti maanantaina, että Venäjän presidentti Vladimir Putin keskustelee tiistaina Witkoffin kanssa Moskovassa.

KOKOUKSESSA keskusteltiin myös EU:n sotakorvauslainasta Ukrainalle. Aihe on hallinnut EU:n keskustelua koko syksyn. Sotakorvauslainasta odotetaan komissiolta tarkempaa esitystä mahdollisesti jo tällä viikolla.

Ukrainalle annettavassa sotakorvauslainassa on kyse lainasta, joka rahoitettaisiin Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuotoilla ja jonka Ukraina maksaisi EU:lle takaisin vain siinä tapauksessa, että Venäjä maksaa maalle sotakorvauksia. Lainan on arvioitu kattavan Ukrainan kuluja ainakin muutaman vuoden ajaksi.

Lainan tiellä seisoo ennen kaikkia valtaosaa jäädytetyistä venäläisvaroista hallinnoiva Belgia, joka pelkää lainasta itselleen lankeavia oikeudellisia ja taloudellisia riskejä.

EU:n pitäisi päättää asiasta jo muutaman viikon päästä pidettävässä huippukokouksessa, mutta Belgia ei ole näyttänyt taipumisen merkkejä. Viime torstaina komissiolle lähettämässään kirjeessä maan pääministeri Bart De Wever kovensi kierroksia ja kutsui sotakorvauslainaa lähtökohtaisesti ”perusteellisen vääräksi”. Hän antoi myös ymmärtää, että laina voisi vaarantaa käynnissä olevia rauhanneuvotteluita.

Belgian tiukasta asenteesta huolimatta EU:n on löydettävä ratkaisu Ukrainan rahoittamiseksi. Maan budjetti on palamassa loppuun ensi keväänä.

- Belgialla on aiheellisia huolia riskeistä, mutta kaikki muut jäsenmaat ovat sanoneet olevansa valmiita jakamaan ne, joten keskustelemme näistä asioista. Kuten todettiin, emme aio lähteä joulukuun huippukokouksesta ilman ratkaisua Ukrainan rahoituksesta, Kallas sanoi.

EU:N puolustuskomissaari Andrius Kubilius puolestaan kertoi kokouksen yhteydessä, että yhteensä 15 jäsenmaata haluaa käyttää EU:n uutta Safe-lainavälinettä Ukrainan puolustuksen tukemiseksi.

- Tämä on enemmän kuin odotimme. Puhumme nyt miljardeista, emme miljoonista, hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

19 jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, aikovat hakea lainaa puolustuksensa vahvistamiseksi EU:n 150 miljardin euron puolustuslainavälineen kautta. Hakuaika lainoihin päättyi sunnuntaina.

Suomi aikoo hyödyntää lainavälinettä miljardin euron edestä. Rahoitusta voidaan käyttää esimerkiksi Suomen Maavoimia vahvistaviin hankintoihin ja droonisuorituskykyjen kehittämiseen yhteistyössä erityisesti Ukrainan kanssa.