tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

”Kalustoa ja rautaa ilmassa ja maalla” – Sipilä ja Soini joutuivat vastaamaan monta kertaa, mikä Suomen linja on

Kuva: Kari Hulkko

Sotaharjoitukset Suomessa ja laajemmin puolustus-, ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat olleet tämänkin viikon kuumimpia puheenaiheita Suomessa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kutsui eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Mäntyniemeen keskiviikkona puhumaan muun muassa harjoitustoiminnasta.

Niinistö sanoi eilen, että julkisuudessa viime aikoina paljon puiduissa harjoituksissa ei luoda Suomen turvallisuuspoliittista linjaa vaan kehitetään Suomen maanpuolustuskykyä.

–  Ne ovat yksinkertaisesti teknisiä ja taitojen harjoittamista. On väärä johtopäätös ajatella, että niillä luodaan Suomen turvallisuuspoliittista suuntaa.

Asia nousi odotetusti esille myös eduskunnan kyselytunnilla. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) korosti monta kertaa, ettei Suomen linjassa ole muuttunut mikään.

Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanoi, että kansainvälinen harjoittelu on tarpeen, erityisesti Ruotsin kanssa.

– Tietynlainen poliittinen harkinta on kuitenkin pettänyt, ei lopputuloksen mutta menettelyn suhteen.

Kokoomusveteraani Pertti Salolaisen mukaan sotaharjoitustoiminnassa sekoittui kaksi asiaa ikävällä tavalla.

– Toisaalta tiedottaminen, toisaalta substanssi. Se että tiedottaminen epäonnistui täydellisesti, aiheutti aika paljon kohua.

Salolainen on tyytyväinen kuitenkin siiihen, että hallitus on nyt luvannut panna sen puolen kuntoon.

Ulkoministeri Timo Soinikin (ps.) myönsi että prosessissa oli parantamisen varaa.

– Tämä tilanne, että linjastamme olisi jotain epäselvyyttä, on huono tilanne isänmaan kannalta.

Soini jakaa Salolaisen huolen siitä, että Britannian mahdollinen EU-ero olisi merkittävää myös ulko- ja turvallisuuspoliittisesti.

– Britannia on suorituskyvyltään erinomaisen iso sotilaallinen valta, diplomaattikyvyiltään ja ulko- ja turvallisuuspoliittiselta osallistumiseltaan, vaikka sen päälinja on Nato. Se on silti eurooppalaisessa kontekstissa myös hyvin tärkeä.

Vasemmistoliiton Annika Lapintien mukaan tiedottamista tärkeämpää on tietää ja keskustella siitä, mitä oikeasti tehdään.

– Totta kai on huolestuttavaa, jos hallituksen piirissä katsottiin, ettei tämä ole mitään erityistä edes tällaisessa tiukassa ja jännittyneessä diplomaattisessa tilanteessa. Hallituksen mielestä on ihan normaalia, että yhdysvaltalaiset joukot tulevat harjoittelmaan. Se minua huolestuttaa.

Sipilä kuitenkin korosti, että Suomi tarvitsee enemmän harjoittelua.

– Harjoituksia on kahden tyyppisiä. Toiset ovat ”karttaharjoituksia”, joissa on ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Kun tehdään kaluston kanssa, niissä on kyse puhtaasti puolustuskyvyn ylläpitämisen tarkoitus. Näitä harjoituksia on kymmeniä vuodessa ja niitä tehdään eri kumppanien ja maiden välillä. Se lähtee Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta aina.

Sipilän mukaan harjoitukset, ”joissa on kalustoa ja rautaa ilmassa ja maalla”, herättävät aina keskustelua, ja näin on tapahtunut myös edellisten hallitusten aikana.

SDP:n Eero Heinäluoma halusi kuitenkin tietää, pitääkö hallitus huolen siitä, että Suomi pysyy jatkossakin sotilasliittojen ulkopuolella. Tämän Sipilä lupasi ja ulkoministeri Soinikin vielä säesti.

– Totean selvästi: kaikki harjoitukset perustuvat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin. Harjoituksilla ei muuteta näitä linjauksia. Suomi osallistuu Naton kumppanimaana omista lähtökohdistaan. Nämä asiat tuodaan kansalaiskeskusteluun. Suomella voi olla vain yksi ulko- ja turvallisuuspolitiikka: Suomen linja.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti eduskunnan keskustelua aiheesta onnistuneena. Hän piti hyvänä, että ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on käynyt parin viikon aikana selväksi, että eduskunta tekee linjaukset ja mahdolliset muutokset.

– Arvostan kovasti rakentavaa ja hyvähenkistä keskustelua.

Keskustelua aiheesta

”Pakolaisten osaaminen pitää hyödyntää” – SDP:n Huovinen ehdottaa kotoutumiseen yhden luukun mallia

Kuva: Kari Hulkko
Kansanedustaja Susanna Huovinen.

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) ehdottaa, että Suomessakin otettaisiin kotoutumisessa käyttöön niin sanottu yhden luukun malli.

– Portugalissa saman katon alle on koottu eri viranomaisten toimipisteitä, joissa ihminen saa yhdellä käynnillä vireille monia asioita, apua, tukea ja neuvontaa kaikkiin pakolaisen maassa kohtaamiin haasteisiin – ja samalla mallilla saavat muuten palveluja myös portugalilaiset itse, Huovinen kertoo.

Portugalin malli oli yksi niistä käytännöistä, joihin Huovinen perehtyi laatiessaan Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle raporttia hyvistä kotoutumisen käytännöistä.

Hänen mukaansa on pakolaisten ja eurooppalaisten yhteiskuntien etu, että kotoutuminen hoidetaan hyvin.

– Pakolaiskriisit eivät katoa Euroopasta mihinkään niin kauan, kun lähialueillamme on köyhyyttä, sortoa ja epävakautta. Tätä faktaa ei populistien puhe muuksi muuta.

– Huonosti hoidettu kotoutuminen voi johtaa syrjäytymiseen, osattomuuteen ja jopa radikalisoitumiseen.

Erityistä huomiota tarvitsevat Eurooppaan yksin tulevat alaikäiset.

Hän esitteli raporttinsa havaintoja ja suosituksia yleiskokoukselle Strasbourgissa keskiviikkona. Portugalin mallin mukaisen viranomaisyhteistyön parantamisen lisäksi Huovinen pitää tärkeänä, että kotoutuminen saadaan alkuun jo vastaanottokeskuksissa.

– Berliinissä viranomaiset järjestivät yhdessä järjestöjen kanssa nuorille pakolaisille messutapahtumia, joissa esiteltiin koulutusmahdollisuuksia. Paikalla oli myös yrityksiä, jotka kertoivat toiminnastaan ja tarjosivat työharjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja.

– Pakolaisten osaaminen pitää hyödyntää, mutta samaan aikaan pitää varmistua, ettei ihmisiä hyväksikäytetä.

Erityistä huomiota Huovisen mukaan tarvitsevat Eurooppaan yksin tulevat alaikäiset, varsinkin kun perheenyhdistämistä on monessa maassa vaikeutettu.

– Alaikäisille on rakennettava suunnitelmallisesti pitkän aikavälin toimenpiteitä ja tukiverkostoa aikuisuuteen asti. Yksikään lapsi ja nuori ei saa jäädä Euroopassa yksin.

Tässä meillä poliittisilla päättäjillä on suuri vastuu.

Raporttiaan varten Huovinen tutustui kotoutumiseen Lissabonissa ja Berliinissä sekä järjesti Helsingissä kuulemistilaisuuden aiheesta. Kaikkiin Euroopan neuvoston jäsenmaihin lähetettiin kysely, johon saatiin yli kolmekymmentä vastausta.

– Raportti ei tietenkään ole tai voi olla kaiken kattava. Sitä tehdessä eteen tuli kysymyksiä, jotka yksistään olisivat raportin arvoisia asioita.

– Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että kotoutuminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista niin yhteiskunnalta kuin pakolaisilta itseltäänkin. Kotoutuminen hankaloituu, jos yhteiskunnissamme suvaitaan pakolaisiin kohdistuvaa epäluuloa ja vihapuhetta. Tässä meillä poliittisilla päättäjillä on suuri vastuu.

Demokraatti selvitti: Ei limuviinoille kaupoissa, sanoo valiokunta – murskaenemmistö alkoholiprosentin 4,7 kannattajilla

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei sallisi lonkeron myyntiä ruokakaupoissa.

Alkoholilain on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn syksyllä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintönä. Siitä selviää muun muassa se, millaista alkoholiprosenttia valiokunta esittää kaupoista ja kioskeista myytäville tuotteille. Eduskuntakäsittelyn pohjaksi tulevat nimenomaan valiokunnan mietintöön sisältyvät ehdotukset.

Hallitus esittää enimmillään 5,5-prosenttisten oluiden ja limuviinojen myyntiä ruokakauppoissa. Vahvin myytävä juomien alkoholiprosentti nousisi siis 4,7%:sta 5,5%:iin.

Hallitus on kuitenkin päättänyt, pitkän kiistelyn jälkeen, antaa kansanedustajilleen vapaat kädet äänestää prosentista. Lopulta hallituspuolueiden kansanedustajien on kuitenkin äänestettävä toisessa käsittelyssä alkoholilaki läpi ensimmäisessä käsittelyssä voittaneen alkoholiprosentin mukaisena.

Demokraatti selvitti sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustajien kannat alkoholiprosenttiin. Niiden perusteella hallituksen esityksen alkoholiprosenttikanta keikahtaa jo mietintövaiheessa. Valiokunta pitäisi alkoholiprosentin nykyisessä eli 4,7%:ssä. Salissa valiokunnan kanta voi toki muuttua.

Sosiaali- ja terveyslakivaliokunnassa on 17 jäsentä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien. Heistä peräti 12 haluaa alkoholilakimietintöön 4,7%:a eli ruokakaupoissa myytävät alkoholituotteet pysyisivät korkeintaan tämän vahvuisina. Hallituksen esityksen mukaisen 5,5% ilmoittaa kannakseen vain pari valiokunnan kansanedustajaa.

Kannalla 4,7% ovat SDP:n Tuula Haatainen, joka on valiokunnan puheenjohtaja sekä valiokunnan muut sd-jäsenet Eeva-Johanna Eloranta ja Anneli Kiljunen.

Niin ikään keskustalainen valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen sekä kansanedustajat Niilo Keränen, Martti Talja ja Pekka Puska liputtavat 4,7%:a. Kun asiasta päätetään valiokunnan nykyinen jäsen kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) on jo siirtynyt ministerin tehtäviin ja hänen paikkansa valiokunnassa ottaa joku muu. Ministerin asemassa Saarikko seisoisi luonnollisesti hallituksen esityksen (5,5%) takana.

”Kantani on ennallaan eli nykyinen raja.”

Valiokunnan kokoomuslaisista kansanedustajista Sanna Lauslahti on 4,7 %:n kannalla.

– Kantani on ennallaan eli nykyinen raja, Lauslahti sanoo lisäten kannattavansa ravintoloiden toimintaan liittyviä sääntelykevennyksiä.

Kokoomuksen valiokuntajäsen, kansanedustaja Sari Raassina puhuu alkoholiprosentin maltillisesta nostosta ottamatta tarkempaa kantaa prosentteihin. Kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) mukaan lähtökohta on hallituspuolueiden eduskuntaryhmien sopimus eli kokonaisuudistuksen läpivieminen, johon sisältyy 5,5%.

– Tähän olen sitoutunut. En lähde prosenttihuutokauppaan. Odotan, että perhe- ja peruspalveluministeri ministeri Juha Rehula (kesk.) tuo viivytyksettä lakiesityksen eduskuntaan, Sarkomaa sanoo.

Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala kannattaa 4,7%:a. Hän tosin sanoo kantansa riippuvan siitä, tulkitaanko tilannetta niin, että jo valiokuntavaiheessa hallituspuolueiden kansanedustajat saavat toimia omantunnonvapauden mukaan. Vastausten perusteella muut valiokunnassa olevat katsovat, että näin voi toimia. Ainakin hallituspuolue keskustan Niilo Keränen kertoo olettavansa näin.

Uusi vaihtoehto -ryhmän kansanedustaja Anne Louhelainen ei osaa vielä kertoa kantaansa alkoholiprosenttiin.

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kannattaa 4,7%:a samoin kuin RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi ja vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen.

Perussuomalaisten Arja Juvonen haluaisi nostaa alkoholiprosentin 5,5%:iin.

Kello 10.08 korjattu uutisen kirjoitusvirhe, jossa sosiaali- ja terveysvaliokuntaa tarkoitettaessa oli kirjoitettu perustuslakivaliokunta.

Ylen selvitys: Ammattiliitoilla on miljardien eurojen varallisuus

Kuva: Kari Hulkko
Varakkain suurista liitoista on Metallityöväen liitto.

Ammattiliitoilla on miljardien eurojen varallisuus ja sijoitustuotot, ilmenee Ylen A-studion selvityksestä.

A-studio tutki suurimpien ammattiliittojen tilinpäätökset ennen kuin ne on toimitettava kesäkuun loppuun mennessä yhdistysrekisteriin.

Varakkain suurista liitoista on Metallityöväen liitto, joka on toukokuusta lähtien ollut Teollisuusliitto. Sillä on nettovarallisuutta yli 200 miljoonaa euroa.

Moni muu suurista liitoista pääsee 100 miljoonan sarjaan. Metallin perässä tulevat SAK:laiset liitot Julkisten ja hyvinvointialojen JHL ja palvelualojen PAM.

Työmarkkinajärjestöt eivät yleishyödyllisinä yhteisöinä maksa tuotoistaan veroa. Lisäksi niiden jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia. Viime kädessä liiton jäsenet omistavat varallisuuden, mutta yleishyödyllinen yhteisö ei voi jakaa osinkoa.

Liitot kartuttavat sijoitustuotoillaan yleensä lakkokassaa.

Liitot kertovat kartuttavansa sijoitustuotoillaan yleensä lakkokassaa.

– Varallisuuden kerääminen perustuu vain siihen, että olemme riittävän uskottava, jos neuvottelut menevät jumiin. Työnantajapuolella on aina suurempi voima, opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo Ylen haastattelussa.

Luukkainen muistuttaa, että varallisuus hupenisi nopeasti lakon aikana.

– Jos koko jäsenkunta pantaisiin lakkoon kerralla, työtaistelurahastolla oltaisiin muutamia kymmeniä päiviä lakossa. Todennäköisempää on, että osa porukasta olisi lakossa ja osa töissä. Silloin rahasto tietysti kestäisi pidempään.

Työnantajaliitoilla varallisuutta on selvästi vähemmän.

Vertailun vuoksi Yle pyysi myös kymmenen suurimman työnantajaliiton tilinpäätökset.

Työnantajaliitoilla varallisuutta on selvästi vähemmän, mutta poikkeuksen tekee suurin työnantajaliitto Teknologiateollisuus. Se on 250 miljoonan euron varallisuudellaan rikkaampi kuin yksikään ammattiliitto.

Ylen selvityksen mukaan suurten työnantajajärjestöjen varallisuus on vain miljoonien luokkaa.

Keskustelua aiheesta

Pääministeri Sipilä: Sote-uudistus menee hyvään suuntaan ilman yhtiöittämisvelvoitetta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Pääministeri Juha Sipilä pysähtyi seurueineen lounaalle Burger Kingiin Kiinan Dalianissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus menee hyvään suuntaan, jos yhtiöittämisvelvoitetta ei ole, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Pääministeri jaksaa uskoa siihen, että soten ongelmat ovat ratkaistavissa. Hänen mukaansa oli odotettavissa, että perustuslakivaliokunnalta tulee huomautettavaa soteen sisältyvästä valinnanvapauskokonaisuudesta.

Sipilä kertoo, että tulevan lausunnon mahdollisiin muutosvaatimuksiin on valmistauduttu hyvin.

Pöystin mukaan valinnanvapausmalli toimii hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

Keskustelu pakkoyhtiöittämisestä roihahti eilen eduskunnassa, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tunnusti, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Hän ei kuitenkaan nähnyt asiassa erityistä ongelmaa.

– Ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on. Kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää, Orpo totesi.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo totesi Demokraatille, että mikäli pakkoyhtiöittämisestä päästään eroon ja valinnanvapautta valmistellaan huolellisemmin ajan kanssa, sote-uudistus siirtyy oikeaan suuntaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanosta vastaavan alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan valinnanvapausmalli tai erilaiset valinnanvapausmallit toimivat hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

– Näinhän on Ruotsissakin, hän sanoo Demokraatille tekstiviestitse.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi valinnanvapautta ja maakuntauudistusta koskevalle lausunnolleen.

Soini kohu-uutisen kiistämisestä: ”Puolueen puheenjohtaja puolustaa puolueen yhtenäisyyttä kaikin laillisin keinoin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja on nyt Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän kansanedustaja. Uuden puolueen nimeksi tulee Sininen tulevaisuus.

Demokraatti palasi eduskunnassa tänään ulkoministeri, kansanedustaja Timo Soinin (Uusi vaihtoehto) kanssa muutaman viikon takaisiin tapahtumiin.

Lännen Media oli 3.6. tehnyt kuuluksi tulleen uutisensa, jonka mukaan Suomen hallituksessa on käyty vakavia keskusteluja siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa. Ryhmä koostuisi ainakin noin 20 kansanedustajasta, mikä myöhemmin kävi tarkalleen toteen.

Jo samana päivänä 3.6. Timo Soini kiisti jyrkin sanoin uutisen. ”Ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön. Se oli Juudas, en minä, joka meni ja hirtti itsensä”, hän kirjoitti blogiinsa.

Kysymys kuuluukin, oliko virhe mennä kiistämään kirjoitus niin kovaa.

– Ei tietenkään ollut. Puolueen puheenjohtaja puolustaa puolueen yhtenäisyyttä kaikin laillisin keinoin. Tosiasia on se, että minä johdin puoluetta 20 vuotta ja se pysyi kasassa. Kolmen päivän jälkeen puolue oli marginalisoinut itsensä ja hajonnut, Soini sanoo ja viittaa perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokouksen tapahtumiin.

Moni on vaikuttanut hyvinkin pettyneeltä Soinin toimintaan. ”Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole”, oli esimerkiksi otsikoitu Helsingin Sanomissa hiljattain julkaistu toimittaja Yrjö Raution jäähyväishenkinen kolumni.

Ilmassa on ollut kokemus, että periaatteen mieheksi julistautunut Soini ei pitänyt periaatteitaan.

– Kansan syvät rivit ovat puolella. Älämölö on somessa, Soini kuitenkin näkee.

Oliko teillä tieto, kun kiistitte Lännen Median artikkelin, että tällainen 20 hengen ryhmä mahdollisesti tulee?

– Agenttitarinoita, Soini katsoo yhä.

Eli edelleen pidätte niitä agenttitarinoita, ihan oikeasti?

– Totta kai.

Keskustelua aiheesta