Politiikka

”Kalustoa ja rautaa ilmassa ja maalla” – Sipilä ja Soini joutuivat vastaamaan monta kertaa, mikä Suomen linja on

Kari Hulkko
Kari Hulkko

Sotaharjoitukset Suomessa ja laajemmin puolustus-, ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat olleet tämänkin viikon kuumimpia puheenaiheita Suomessa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kutsui eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Mäntyniemeen keskiviikkona puhumaan muun muassa harjoitustoiminnasta.

Niinistö sanoi eilen, että julkisuudessa viime aikoina paljon puiduissa harjoituksissa ei luoda Suomen turvallisuuspoliittista linjaa vaan kehitetään Suomen maanpuolustuskykyä.

–  Ne ovat yksinkertaisesti teknisiä ja taitojen harjoittamista. On väärä johtopäätös ajatella, että niillä luodaan Suomen turvallisuuspoliittista suuntaa.

Asia nousi odotetusti esille myös eduskunnan kyselytunnilla. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) korosti monta kertaa, ettei Suomen linjassa ole muuttunut mikään.

Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanoi, että kansainvälinen harjoittelu on tarpeen, erityisesti Ruotsin kanssa.

– Tietynlainen poliittinen harkinta on kuitenkin pettänyt, ei lopputuloksen mutta menettelyn suhteen.

Kokoomusveteraani Pertti Salolaisen mukaan sotaharjoitustoiminnassa sekoittui kaksi asiaa ikävällä tavalla.

– Toisaalta tiedottaminen, toisaalta substanssi. Se että tiedottaminen epäonnistui täydellisesti, aiheutti aika paljon kohua.

Salolainen on tyytyväinen kuitenkin siiihen, että hallitus on nyt luvannut panna sen puolen kuntoon.

Ulkoministeri Timo Soinikin (ps.) myönsi että prosessissa oli parantamisen varaa.

– Tämä tilanne, että linjastamme olisi jotain epäselvyyttä, on huono tilanne isänmaan kannalta.

Soini jakaa Salolaisen huolen siitä, että Britannian mahdollinen EU-ero olisi merkittävää myös ulko- ja turvallisuuspoliittisesti.

– Britannia on suorituskyvyltään erinomaisen iso sotilaallinen valta, diplomaattikyvyiltään ja ulko- ja turvallisuuspoliittiselta osallistumiseltaan, vaikka sen päälinja on Nato. Se on silti eurooppalaisessa kontekstissa myös hyvin tärkeä.

Vasemmistoliiton Annika Lapintien mukaan tiedottamista tärkeämpää on tietää ja keskustella siitä, mitä oikeasti tehdään.

– Totta kai on huolestuttavaa, jos hallituksen piirissä katsottiin, ettei tämä ole mitään erityistä edes tällaisessa tiukassa ja jännittyneessä diplomaattisessa tilanteessa. Hallituksen mielestä on ihan normaalia, että yhdysvaltalaiset joukot tulevat harjoittelmaan. Se minua huolestuttaa.

Sipilä kuitenkin korosti, että Suomi tarvitsee enemmän harjoittelua.

– Harjoituksia on kahden tyyppisiä. Toiset ovat ”karttaharjoituksia”, joissa on ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Kun tehdään kaluston kanssa, niissä on kyse puhtaasti puolustuskyvyn ylläpitämisen tarkoitus. Näitä harjoituksia on kymmeniä vuodessa ja niitä tehdään eri kumppanien ja maiden välillä. Se lähtee Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta aina.

Sipilän mukaan harjoitukset, ”joissa on kalustoa ja rautaa ilmassa ja maalla”, herättävät aina keskustelua, ja näin on tapahtunut myös edellisten hallitusten aikana.

SDP:n Eero Heinäluoma halusi kuitenkin tietää, pitääkö hallitus huolen siitä, että Suomi pysyy jatkossakin sotilasliittojen ulkopuolella. Tämän Sipilä lupasi ja ulkoministeri Soinikin vielä säesti.

– Totean selvästi: kaikki harjoitukset perustuvat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin. Harjoituksilla ei muuteta näitä linjauksia. Suomi osallistuu Naton kumppanimaana omista lähtökohdistaan. Nämä asiat tuodaan kansalaiskeskusteluun. Suomella voi olla vain yksi ulko- ja turvallisuuspolitiikka: Suomen linja.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti eduskunnan keskustelua aiheesta onnistuneena. Hän piti hyvänä, että ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on käynyt parin viikon aikana selväksi, että eduskunta tekee linjaukset ja mahdolliset muutokset.

– Arvostan kovasti rakentavaa ja hyvähenkistä keskustelua.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat