Mediatietojen mukaan Harris teki lopullisen valintansa Walzin ja Pennsylvanian kuvernööri Josh Shapiron väliltä.

CNN:n lähteiden mukaan Harris haastatteli tehtävään myös Arizonan senaattoria ja entistä astronauttia Mark Kellyä, mutta uutistoimisto Reuters ja uutiskanava Fox 2 kertoivat maanantaina vain Shapiron ja Walzin olevan jäljellä.

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) Yhdysvaltain sisäpolitiikan tutkija Maria Lindénin mukaan Harrisin vaihtoehdot kielivät Yhdysvalloissa hyvin tyypillisestä ajattelutavasta varapresidenttiehdokkaan valinnassa.

-  Tässä selvästi haetaan tasapainottavaa vaihtoehtoa. Eli kun pääehdokas on nainen ja musta sekä aasialaistaustainen, niin nämä kaikki spekulaatioissa mukana olleet olivat valkoisia miehiä, jotka ovat tällä hetkellä jossain vaaleilla valitussa poliittisessa virassa. Varmasti tässä on ajateltu, että olisi liian radikaalia, jos pääehdokkaan lisäksi myös varapresidenttiehdokas edustaisi jotain vähemmistöä.

Nebraskassa syntynyt Tim Walz valittiin Minnesotan kuvernööriksi ensi kertaa vuonna 2018 ja uudelleen vuonna 2022.

Osavaltion hallinnon sivuilla Walzin ansioiksi luetellaan muun muassa maksuttomien kouluruokien tarjoaminen oppilaille sekä aborttioikeuden suojeleminen osavaltiossa. Ennen kuvernöörin tehtäviään Walz edusti Minnesotaa kongressin edustajainhuoneessa viiden kauden ajan.

Ennen poliittista uraansa Walz palveli Yhdysvaltain maavoimien kansalliskaartissa sekä työskenteli opettajana ja valmentajana.

WALZIN poliittinen brändi on tavallisen maaseutujen miehen, joka kuitenkin on ajanut edistysmielistä, puolueen progressiivien suosimaa politiikkaa kotiosavaltiossaan.

-  Häntä pidetään tällaisena Keski-Yhdysvaltojen asukkaisiin, eli muihin kuin rannikon suurkaupunkien asukkaisiin vetoavana ihmisenä, joka on maaseudulta kotoisin. Häntä pidetään leppoisana, mukavana ja miellyttävänä. Hän on myös vasemmalla olevien demokraattien toivoma valinta. Hän on ollut Minnesotan demokraattien keulakuva aikana, jolloin siellä on tehty aika edistysmielistä, vasemmalla olevien mielen mukaista politiikkaa, tutkija Lindén sanoo.

-  (Walzin) vahvuus on se, että hän voi tällä persoonallaan ja maalaisuudellaan olla hyvä vastapaino Harrisille, joka on Kaliforniasta ja asunut suurkaupungeissa.

Juuri Walzin maanläheinen tavallisuus saattaa olla kampanjan keskeisiä teemoja. Harrisin vaalikampanjan pyörähtäessä käyntiin Walz keräsi huomiota julkisuudessa leimaamalla Donald Trumpin johtamat republikaanit “oudoiksi” verrattuina tavallisiin, maltillisiin arkipäivän amerikkalaisiin.

Kyseinen retorinen lyömäase nousi nopeasti suureen suosioon demokraattien kannattajien keskuudessa, mikä on herättänyt ärtymystä konservatiivien keskuudessa. Hokeman vuoksi Trump on joutunut julkisuudessa puolustuskannalle ja on joutunut väittämään, että hän ja Vance eivät ole outoja, vaan päinvastoin juuri he edustavat tavallisia amerikkalaisia.

WALZ on hankkinut kovan maineen puolueensa osavaltiotason politiikassa voittamalla vaalit toisensa jälkeen republikaaneja vastaan vaalipiireissä, joissa konservatiivit ovat perinteisesti olleet vahvoilla, kertoo Guardian.

Walzin mahdollisina heikkouksina suomalaistutkija Lindén pitää sitä, että kansallisella tasolla hän ei ole Yhdysvalloissa vielä erityisen tunnettu. Minnesota ei myöskään ole vaa’ankieliosavaltiona niin tärkeä kuin Josh Shapiron johtama Pennsylvania.

Viime aikoina Walz on nostanut kansallisen tason profiiliaan tehtävissään demokraattikuvernöörien yhdistyksen puheenjohtajana, kertoo Guardian. Hän oli kansallisessa mediassa ensiksi näkyvä presidentti Joe Bidenin tukija ennen puolueen siirtymistä varapresidentti Harrisin tueksi.

Lindénin mukaan on vaikea ennustaa sitä, miten Walz onnistuu vaa’ankieliosavaltioiden liikkuvien äänestäjien houkuttelussa Minnesotan ulkopuolella. Liikkuvat äänestäjät eivät ole tutkijan mukaan yhtenäistä ryhmää, ja monet heistä eivät seuraa politiikkaa aktiivisesti, jolloin varapresidenttiehdokkaalla ei välttämättä ole suurta merkitystä.

-  Epäilen, että se varapresidenttiehdokkaan merkitys on loppujen lopuksi aika pieni. En ole kauhean vakuuttunut, että se vaikuttaa hirveän moneen äänestäjään vaa’ankieliosavaltioissa, Lindén sanoo.

UPIN Lindénin mukaan Harrisin kampanja peilaa istuvan presidentti Joe Bidenin vuoden 2020 vaalikampanjaa, jossa Harris valittiin muun muassa vähemmistötaustansa ansiosta.

-  Kun Joe Biden oli pääpresidenttiehdokas, hänelle haettiin varapresidenttiehdokasta, joka edustaisi mielellään useampaa vähemmistöä tai politiikassa aliedustettua ryhmää, kuten naisia.

Harris nousi ripeästi demokraattien uudeksi presidenttiehdokkaaksi sen jälkeen, kun Biden heinäkuussa ilmoitti luopuvansa jatkokauden hakemisesta. Bidenin luopumisen taustalla oli puolueen sisäinen painostus, jonka syynä oli 81-vuotiaan Bidenin iästä syntynyt huoli ja heikko suoriutuminen televisioväittelystä republikaanien Donald Trumpia vastaan.

Harrisin perinteiset valintakriteerit eroavat tutkijan mukaan selvästi Trumpin tyylistä. Kun Trump valitsi varapresidenttiehdokkaakseen ohiolaissenaattori J. D. Vancen, ei ollut puhettakaan siitä, että Trump olisi hakenut tasapainottavaa tai maltillista aisaparia, vaan valinta kohdistui radikaaliin konservatiiviin, joka tukee Trumpin kovaa linjaa.

Valinta kohdistui myös valkoiseen mieheen, joskin Trumpia huomattavasti nuorempaan, sillä Vance on 40-vuotiaana maan nuorimpia senaattoreita.

-  (Trump) valitsi aisaparin, joka on monella tavalla hänen kaltaisensa. Silloin ei haeta tasapainotusta vaan sitä, että korostetaan omaa viestiä ja sitä, että äänestäjä tietää mitä saa, Lindén sanoo.

TUTKIJA epäilee sitä, toimiiko tasapainottava vaikutus Harrisin kohdalla. Presidentiksi päästäkseen Harrisin on murtauduttava useamman lasikaton lävitse, eikä varapresidenttiehdokkaalla ole välttämättä äänestäjien mielestä merkitystä.

-  (Harris) edustaa monia ryhmiä, jotka eivät perinteisesti ole Yhdysvalloissa päässeet käyttämään poliittista valtaa. En oikein näe, että sitä tekijää voisi tasapainottaa. — Jos äänestäjä ajattelee, että ei halua äänestää Kamala Harrisia, koska hän on nainen, musta tai aasialaistaustainen, äänestäjää tuskin kiinnostaa se, että varapresidenttiehdokas on vanhempi valkoinen mies, Lindén sanoo.

Tutkijan mukaan Harrisille olisi ollut harkitsemisen arvoista valita myös varapresidenttiehdokkaaksi nainen, jotta ero Trumpiin ja Vanceen korostuisi.

Lassi Lapintie/STT