Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Kotimaa

Kannanotto: Suomen ongelma ei ole maahanmuutto vaan rasismi – ”On aika siirtyä kysymyksestä onko rasismia siihen, mitä aiomme tehdä asialle”

Istock

Yli 50 afrosuomalaista ottaa kantaa afrosuomalaisten oikeuksien puolesta yhteisessä kannanotossaan. Tutkimustulokset rasismin yleisyydestä ovat puhuttaneet Suomessa viime aikoina.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Kannanoton mukaan Keskustelu rasismista Suomessa on kiertänyt kehää vuosikymmeniä.

”Meidän sukupolvemme kohtaama syrjintä heijastelee vanhempiemme kokemuksia ja kuten silloin, myös nyt energiaa ja resursseja käytetään enemmän ongelman selittämiseen ja kieltämiseen kuin konkreettiseen muutokseen. Viimeaikaiset tutkimukset näyttävät, että on aika siirtyä kysymyksestä onko rasismia siihen, mitä aiomme tehdä asialle.”

Demokraatti julkaisee koko kannanton alla (lista allekirjoittaneista löytyy artikkelin lopusta):

Suomen ongelma ei ole maahanmuutto vaan rasismi

Viime viikkoina suomalainen rasismi on herättänyt keskustelua niin Suomessa kuin ulkomailla. Keskustelu rasismista Suomessa on kiertänyt kehää vuosikymmeniä. Meidän sukupolvemme kohtaama syrjintä heijastelee vanhempiemme kokemuksia ja kuten silloin, myös nyt energiaa ja resursseja käytetään enemmän ongelman selittämiseen ja kieltämiseen kuin konkreettiseen muutokseen. Viimeaikaiset tutkimukset näyttävät, että on aika siirtyä kysymyksestä onko rasismia siihen, mitä aiomme tehdä asialle.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan afrosuomalaiset, joilla on juuria Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, ovat yksi niistä ryhmistä, joihin rasismi kohdistuu raskaimmin. Rasismin vaikutukset ovat moninaisia ja ulottuvat elämän kaikille osa-alueille arkisista kohtaamisista rakenteissa tapahtuvaan syrjintään niin työelämässä, asuntomarkkinoilla kuin koulutuksessakin. Yksilön tasolla kasautuneet rasismin kokemukset traumatisoivat ja luovat turvattomuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta. Rakenteellinen rasismi taas estää kokonaisen ihmisryhmän yhdenvertaisen etenemisen yhteiskunnassa. Pitkällä aikavälillä näillä kokemuksilla on osoitettu olevan yhteys syrjäytymiseen ja mielenterveysongelmiin. Yhteiskunnallisella tasolla ongelmat kasautuvat ja aiheuttavat kansantaloudellista kuormaa. Lisäksi Suomen maine EU:n rasistisempana maana vähentää maan houkuttelevuutta ulkomaisille osaajille. Rasismi syö resursseja ja aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, jonka hinnan maksaa lopulta Suomi.

Poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä on usein aggressiivista. Faktojen puute, populistinen puhe ja totuuden muunteleminen luovat väärinymmärrystä ja pelkoa kaikille osapuolille. Vihanlietsonta ja uhkakuvien maalailu vaikuttavat suoraan Suomessa asuvien afrosuomalaisten ja muiden ei-valkoisten elämään. Termi maahanmuuttaja onkin muodostunut lähes synonyymiksi ei-valkoiselle ihmiselle ja samaan aikaan länsimaista muuttaneita valkoisia ei lasketa samaan kategoriaan. Maahanmuuttajista keskusteltaessa puhutaankin usein kaikista meistä, vaikka vain osa meistä on maahanmuuttajia. Me olemme suomalaisia, kansalaisia, äänestäjiä ja veronmaksajia mutta meistä keskustellaan harvoin muulloin, kuin maahanmuuton yhteydessä. Meidän olemassaoloamme käytetään lyömäaseena poliittisessa pelissä, johon poliitikot yli puoluerajojen ovat osallistuneet.

On valtion tehtävä muokata rakenteita ja yhteiskuntaa, jotta kaikilla yhteisöillä ja yksilöillä olisi mahdollisuus turvalliseen elinympäristöön. On myös valtion edun mukaista luoda olosuhteet, joissa meillä kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet kasvaa, elää ja olla aktiivinen osa yhteiskuntaa.

Huolestuneet veronmaksajat,

Hibo Abdulkarim, lääkäri
Khadar Ahmed, elokuvantekijä
Maryan Abdulkarim, kirjoittaja
Suldaan Said Ahmed, Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 1.vpj, Helsingin
kaupunginvaltuutettu

Warda Ahmed, sarjakuvataiteilija, opiskelija
Nosh A Lody, marmori
Jonatan Aurum, yrittäjä
Harriet Aryenda, yrittäjä
Shukri Carabey, valokuvaaja/visual storyteller
Leo Custodio, tutkijatohtori
Vanessa Daniel, sosionomi
Vanessa Deggins, kirjoittaja
Laura Eklund Nhaga, yliopisto-opiskelija, aktivisti
Wisam Elfadl, kulttuurituottaja, projektikordinaattori
Fatima Ferwinjen, markkinointikonsultti
Monica Gathuo, tutkijatoimittaja ja tuottaja
Daniel Grant, virkamies
Eric Hartin, ohjelmistokehittäjä
Sasha Huber, kuvataiteilija ja tutkija
Ima Iduozee, koreografi
Uwa Iduozee, valokuvaaja
Peter Kariuki, erityisasiantuntija
Jenny Kasongo, korkeakouluopiskelija
Jasmine Kelekay, tohtoriopiskelija/doktorand
Amira Khalifa, näyttelijä
Ewan Kunchev, psykologi
Rebekka Kuukka, DJ ja artisti
Meron Laine, hiusalan ammattilainen
Aurora Lemma, lääk.kand., valt. yo
Jasmiini Lemma, lääkäri
Siria Lemma, lääketieteen tohtori
Markos Lemma, LL, radiologian erikoislääkäri
Sonya Lindfors, koreografi, taiteellinen johtaja
Danielle Lindholm, sosiaalityöntekijä/socialarbetare
Jade Lönnqvist, opiskelija
Kaisla Löyttyjärvi, taiteenmaisteri
S. Nousiainen, yhteiskuntatieteiden yo
Ajak Majok, tanssinohjaaja
Deogracias Masomi, artisti, näyttelijä
Kapinga Mbuyi, tulkki
Hanna Mithiku, projektipäällikkö
Faith Mkwesha, PhD
Priscilla Mmari, hiustaiteilija, afrohiusspesialisti
Marlon Moilanen, oik. yo, tanssija
Michaela Moua, Ratkaisukeskeinen terapeutti, aktivisti
Saida Mäki-Penttilä, ympäristö-ja kehitystieteen maisteri
Efe Ogbeide, tuotantoassistentti
Zipora Ogola, musiikin yo
Akunna Onwen, maisteriopiskelija
Irene Omwami, korkeakouluopiskelija

Julian Owusu, tanssija, fysioterapeutti
Mirna Shampemba, markkinoinnin asiantuntija
Liban Sheikh, korkeakouluopiskelija
Sylvia Sene, viestintäasiantuntija
Caroline Suinner, vapaa taiteilija
Esete Sutinen, tanssitaiteilija
Jani Toivola, kansanedustaja
Mimi Tuunanen, korkeakouluopiskelija
Mirjam Yeboah, vaatetussuunnittelija/formgivare i beklädnad
Oona Ylänkö, brändiasiantuntija
Yasmin Yusuf, sosionomi

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
29.7.2020
Tässäkö on uusi hoitajamitoitus? – kokoomus ajautui Kainuun korpeen EU-politiikkansa kanssa
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE