Mielipiteet
5.3.2018 12:02 ・ Päivitetty: 14.8.2018 12:21
Kansainväliset järjestöt oppivat läksynsä – oppiiko maan hallitus?
Markkinavetoisen globalisaation kulta-aikana kansainväliset instituutiot opittiin tuntemaan uusliberaalin rahavallan äänitorvina. Maailmanpankki ja IMF kehottivat, aika ajoin pakottivat etenkin kehitysmaita yksityistämään julkisia toimijoita ja hyödykkeitä. Usko niin sanottuun trickle down -efektiin, jossa talouskasvu automaattisesti valuu myös köyhemmille, oli suuri.
Kansainvälisten järjestöjen toiminta herätti merkittävää vastarintaa poliittisessa vasemmistossa ja kansalaisjärjestökentällä. Nähtiin mielenosoituksia ja mellakoita. Rahavallan vastustajat vaativat, että kansainvälisen järjestelmän ja järjestöjen tehtävänä olisi yritysten sijaan tukea yhteiskuntia, kansalaisia, ihmisiä.
Välissä ehti tapahtua melkoista tuhoa, jota 2008 alkanut finanssikriisi kärjisti. Kansainväliset järjestöt oppivat läksynsä. Suunta on muuttunut. Jopa IMF on viime vuosina alkanut peräänkuuluttaa osallistavaa kasvua, joka on ollut OECD:n agendalla jo pitkään. IMF on kantanut huolta epätasa-arvoistumisesta ja esimerkiksi työmarkkinainstituutioiden rapautumisesta ja todennut, että tulonjako ei heikennä talouskasvua, vaan vahvistaa sitä.
Euroopan komissio on moittinut Suomea esimerkiksi riittämättömistä panostuksista nuorisotakuuseen ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Lisää neuvoja on komissiolta tulossa tällä viikolla, kun se julkaisee Suomea koskevan maakohtaisen raporttinsa, jossa ennakkotietojen mukaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota sosiaalisiin mittareihin taloudellisten rinnalla.
OECD julkaisi Suomea koskevan maaraporttinsa helmikuun lopussa. Listalla oli monia demareille tuttuja kysymyksiä: esimerkiksi sosiaaliturvassa OECD ei pidä perustuloa toimivana ratkaisuna, mutta kannattaa ”yleistuloa”, jossa säilyisi syyperustaisuus ja tarveharkinta. Malli on lähellä SDP:n valmistelussa olevaa yleisturvaa. Lisäksi järjestö huomauttaa mm. aktiivisen työvoimapolitiikan ja riittävien resurssien tarpeellisuudesta korostaa perhevapaiden uudistamisen tärkeyttä.
Maakuntauudistuksesta OECD:tä huolestuttaa, että työvoimapolitiikan rahoitus uhkaa vähentyä, koska niiden valtionrahoitusta ei ole korvamerkitty. Työvoimapolitiikka tulee kilpailemaan samoista rahoista sote-palvelujen kanssa, mikä todennäköisesti johtaa siihen, ettei työvoimapolitiikalle riitä tarvittavia resursseja.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että kansainväliset järjestöt ovat huomattavasti edistyksellisemmillä linjoilla kuin maan hallitus. Sosialidemokraattisilla linjoilla, voisi joku jopa sanoa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.