Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän lakivaliokunnan jäsenet Paula Werning, Eeva-Johanna Eloranta ja Matias Mäkynen eivät kannata kansalaisaloitetta kannabiksen rangaistavuuden poistamiseksi. Kolmikon mukaan aloite on kuitenkin toiminut hyvänä pohjana yleiselle keskustelulle Suomen huumausainepolitiikasta.

Kansalaisaloitteen hylkäämiselle oli kansanedustajien mukaan useita syitä. Kannabiksen käytön vaikutukset osuvat erityisesti nuoriin, mutta myös aikuisten terveydelle käyttö voi olla haitallista. Valiokunnan kuulemisissa arvioitiin, että nuoret saattaisivat pitää rangaistavuuden poistamista merkkinä käytön harmittomuudesta, kolmikko kertoo.

”Järjestäytyneeseen rikollisuuden toimintaan aloitteessa ehdotetulla kannabiskasvien omaan käyttöön kasvattamisella ei todennäköisesti olisi vaikutusta. On arvioitu, että kasvattamisen sijaan kannabista hankittaisiin edelleen laittomien markkinoiden kautta. Myös kysyntä saattaisi kasvaa, joka puolestaan voisi nostaa katukaupan tarvetta”, tiedotteessa kerrataan.

”Rikoslainsäädännössä ei ole tällä hetkellä tarvetta päivitykselle huumausaineiden osalta. Keskeistä huumausainepolitiikassa on haittojen ehkäisy ja se, että hoitoon pääsy on mahdollista matalalla kynnyksellä. Apua pitää pystyä saamaan ilman pelkoa rangaistuksesta ja pitää huolta siitä, että hoitoonohjaus toimii”, Werning, Eloranta ja Mäkynen summaavat.

Vasemmistoliiton ja vihreiden valiokuntaryhmät yhtyvät lakivaliokunnan kantaan siitä, ettei aloitetta voida sellaisenaan hyväksyä. Kansanedustajat Saara Hyrkkö (vihr.), Mirka Soinikoski (vihr.) ja Suldaan Said Ahmed (vas.) jättivät kuitenkin vastalauseen koskien mietinnön muuta sisältöä.

“Viime kädessä erimielisyys kiteytyi yhteen isoon kysymykseen: pidetäänkö Suomen nykyisiä huumausainepolitiikan linjauksia ja rikoslainsäädäntöä toimivana ja onnistuneena, vai olisiko tarpeen toteuttaa laaja-alainen, tutkittuun tietoon perustuva arviointi ja selvitys tarvittavista kehitystoimista”, Hyrkkö sanoo tiedotteessaan.

Vastalauseessa esitettiin, että oikeusministeriö asettaa laajapohjaisen työryhmän laatimaan kokonaisarvioinnin huumausainepolitiikan kehittämisestä ja tarkastelemaan huumausaineiden käytön rangaistavuuden poistamisen vaikutuksia laaja-alaisesti. Hyrkön mukaan monissa asiantuntijalausunnoissa kannatettiin tämänkaltaista selvitystä riippumatta siitä, mitä mieltä lausuja oli itse aloitteen ehdotuksesta.

”Suomalaisen päihdepolitiikan tulee perustua haittojen vähentämiseen, ei rankaisemiseen. Meidän tulee tavoitella yhteiskuntaa, joissa ketään ei stigmatisoida ja asioista uskalletaan puhua, jotta niitä voidaan kehittää. Tarvitsemme päihdepoliittisia ratkaisuja, jotka vievät meitä yhdessä eteenpäin, eikä ketään jätetä ulkopuolelle”, Suldaan Said Ahmed sanoo tiedotteessaan.