Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kansalaisaloite puhutti eduskunnassa – “Jos nyt epäillään, onko hoitohenkilökunnan palkankorotuksiin varaa, niin vuonna 2035 pohditaan, kenet rajataan hoitojen ulkopuolelle”

Kuvassa etualalla kansalaisaloitteen tekijät Anna Ranta ja Anne Pauna (oikealla) ja takana Amanda Ahola (vasemmalla) ja Iida Kauppila.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan sairaanhoitajien palkkatason nostamista.

Demokraatti

Demokraatti

Kansanedustajien kysymyksiin vastasivat aloitteentekijät Amanda Ahola, Anna Ranta, Anne Pauna ja Iida Kauppila.

Ensihoitaja Anne Pauna kertoi tilaisuuden aluksi, että kansalaisaloite lähti liikkeelle keväällä 2020.

– Tilanteessa, jossa työpaikastamme oli tehty koronateho ja perusoikeuksiimme oli puututtu valmiuslailla. Liikkeelle vievä voima oli kokemus epäoikeudenmukaisuudesta, joka oli kytenyt jo paljon ennen koronapandemiaa. Vaikka sairaanhoitajan vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ovat erittäin rajatut, ajattelimme, että ainakin pandemian keskellä työmme arvo olisi selkeytynyt kaikille, hän sanoi.

Pauna totesi puheessaan myös, että asianmukaisen palkkauksen lisäksi on kiinnitettävä huomio työoloihin ja rakenteisiin.

– Kun tahti kiristyy jatkuvasti ja työtään ei voi enää tehdä potilaslähtöisesti ja ammattietiikkansa mukaisesti tuntuu, että alanvaihto on ainoa tapa vaikuttaa. Niin ajattelee moni muukin kollegamme. Tehyn tänä vuonna teettämässä kyselyssä 71 prosenttia alle 30-vuotiaista vastaajista ilmoittaa, että ei tule jaksamaan työuransa loppuun asti alan työtehtävissä. 95 prosenttia on harkinnut alan vaihtoa, hän muistutti.

Tämän jälkeen kansanedustajat saivat esittää aloitteentekijöille kysymyksiä. Julkisesta kuulemisesta on videotallenne eduskunnan sivuilla ja sen voi katsoa tästä linkistä.

Aloite sai keväällä 2020 parin viikon aikana 60 000 kannattajaa ja oli eduskunnan lähetekeskustelussa keväällä 2021.

Aloitteentekijät toteavat Demokraatille olevansa tavallisia rivisairaanhoitajia eivätkä he edusta mitään liittoa tai järjestöä.

– Valitettavasti aloite on näkynyt melko huonosti mediassa siitä huolimatta, miten nopeasti se sai kasaan vaaditun määrän kannattajia.

– Kansalaisaloitteemme on hätähuuto suomalaisen terveydenhuollon puolesta, sillä väestöpyramidi on kirjaimellisesti kaatumassa meidän päällemme. Hoitoalalla on menossa joukkopako. Vuoteen 2035 mennessä THL:n laskelmien mukaan tarvitaan 200 000 uutta sote-alan työntekijää. Jos nyt epäillään, onko hoitohenkilökunnan palkankorotuksiin varaa, niin vuonna 2035 pohditaan, kenet rajataan hoitojen ulkopuolelle, kun hoitoa ei pystytä enää tarjoamaan kaikille, he jatkavat.

– Viestimme on yksinkertainen: eduskunta ei ehkä suoraan voi nostaa kenenkään palkkaa, mutta se tekee usein päätöksiä, jotka vaikuttavat heikentävästi hoitajien työoloihin ja palkkaukseen. Kiky-sopimus leikkasi tuloista ison lohkareen, valmiuslaki pakotti vuosilomilta töihin ja siirsi hoitajia omista työyksiköistään koronaosastoille vastoin heidän omaa tahtoaan. Varmasti on olemassa keinoja myös palkita, ei vain rangaista, hoitoalan ammattilaisia.

Aloitteentekijät toteavat, että eduskunta päättää terveysmenoista.

– Budjetteihin on mahdollista korvamerkitä hoitajille rahaa.

– Työolojen parantaminen nivoutuu monella tapaa palkkaan, joka on veto- ja pitovoimatekijä, mutta eduskunnalla on käytössään valtaa ja työkaluja vaikuttaa niin monella muullakin tapaa hoitoalan työntekijöiden hyvinvointiin ja alalla pysymiseen. Terveysalan ammattilaiset tarvitsevat esimerkiksi kunnolliset työterveyspalvelut. Tällä hetkellä ne ovat julkisella puolella lain säätämässä minimissä. Eduskunnalla on mahdollisuus muuttaa näitä minimejä. Vain terve ja hyvinvoiva hoitaja voi auttaa muita ja pysyä työelämässä, he sanovat.

– Valitettavasti kansanedustajat ovat päätyneet joka keskustelussa toteamaan uudelleen samat fraasit siitä, miten eduskunta ei voi päättää palkoista. Sen jälkeen keskustelu on tyrehtynyt. Mielestämme hiljaisuus onkin isoin poliittinen teko minkä eduskunta tässä tapauksessa tekee, Amanda Ahola, Anna Ranta, Anne Pauna ja Iida Kauppila sanovat.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE