Tilastokeskuksen toteuttaman kyselyn mukaan noin kaksi kolmannesta oli huolissaan Suomen hitaasta talouskasvusta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvusta.

Talouden tiukka säästökuuri ei saanut enemmistöä taakseen. Vastaajista 54 prosenttia oli eri mieltä väitteestä, että Suomen valtionvelka pitäisi saada pienentymään riippumatta siitä, millaisia etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä kansalaisille seuraa. Rankkoja toimia kannatti kolmannes vastanneista.

Selvästi yli puolet vastaajista katsoi, että Suomen pitäisi välttää tilannetta, jossa EU joutuu esittämään Suomelle suosituksia taloutta korjaavista toimista.

-  Huoli julkisen talouden kestävyydestä on selvästi jaettu kaikissa väestöryhmissä. Näkemykset taloustoimien keinoista kuitenkin eroavat. Esimerkiksi nuoret, naiset ja pienituloiset vastaajat suhtautuvat selvästi muita useammin kielteisesti väitteeseen, että valtionvelan pienentäminen on tärkeää etujen ja hyvinvoinnin leikkauksista riippumatta, sanoo valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Juho Jyrkiäinen tiedotteessa.

Julkista taloutta koskevista huolista kysyttiin kansalaisilta nyt ensimmäistä kertaa.

Omasta taloudestaan ainakin jonkin verran huolestuneiden osuus oli uusimmassa kyselyssä 40 prosenttia, mikä on hiukan korkeampi kuin kahdessa edellisessä kyselyssä. Vastaajista noin puolet sanoi muuttaneensa omia kulutustottumuksiaan hintojen nousun takia ja aikovansa lykätä isompia hankintoja.

KANSALAISPULSSI selvitti tällä kertaa myös suomalaisten aikeita äänestää eurovaaleissa. Varmoiksi äänestäjiksi ilmoittautui 41 prosenttia vastaajista ja noin kolmannes sanoi harkitsevansa äänestämistä. Viisi vuotta sitten eurovaalien äänestysprosentti Suomessa oli 42,7 prosenttia.

Tyytyväisyys demokratiaan toimivuuteen Suomessa on hieman hiipunut edellisiin kyselykertoihin verrattuna. Erittäin tai melko tyytyväisiä oli 65 prosenttia, kun taas 35 prosenttia ilmoittautui tyytymättömiksi.

Aineisto on kerätty 24.-29. huhtikuuta, eli hallituksen kehysriihen jälkeen. Kyselyyn vastasi noin tuhat henkilöä ja virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kansalaispulssikyselyä tehdään 4-6 viikon välein ja niitä on koottu vuoden 2020 keväästä lähtien.