Pääkirjoitus

Demokraatti

Kansallinen sooloilu osataan Suomessakin

Pohjoismaiden neuvostosta on kasvanut 2000-luvulla foorumi, jossa elätellään toiveita syvenevästä taloudellisesta ja poliittisesta yhteistyöstä. Suomen pohjoismaisen yhteistyön vastuuministerin Anne Bernerin (kesk.) mukaan tavoitteena on tehdä Pohjoismaista maailman integroiduin alue.

Edistysaskelia tähän suuntaan on otettu. Takavuosina neuvoston kokouksissa ei Suomen toiveesta puhuttu lainkaan ulkopolitiikkaa eikä puolustusministereillä ollut vuosikymmeniä kokouksissa istuneen Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan lupaa edes näyttäytyä kokouspaikalla.
Jos alkuperäisen linjauksen taustalla oli Neuvostoliitto, on muuttuneen linjan syynä nyt Venäjä.

Nykyisin juuri ulko- ja turvallisuuspolitiikka on – osin Itämeren kiristyneen tilanteen vuoksi – yksi kokousten kuumimmista aiheista, ja puolustusministerit pitävät kokoontumisissa omat katsauksensa.

Kööpenhaminan marraskuun kokouksessa on luultavasti esillä myös pakolaisvirtojen kiristämä rajapolitiikka, jonka kohdalla juhlapuheiden yhteisestä linjasta ei ole tietoakaan.

Siitä pitävät huolen kansalliset käytännöt. Tanskan ja Ruotsin rajapolitiikka muuttui pakolaiskriisin myötä yhdessä hujauksessa suuntaan, joka oli pitkään jatkuneen vapaan liikkuvuuden kannalta selkeä taka-askel.

Rajatarkastusten kirjavuuteen tuskin löytyy ratkaisuja Kööpenhaminasta. Tunnelmaa neuvoston sisällä on niiltä osin kuvattu neuvottomaksi.

Perussuomalaisten profiili Suomen valtuuskunnassa ei aivan lähitulevaisuudessa heikkene.

Pohjoismaiden neuvosto ei taivu ketterästi käytännön ratkaisuihin, mutta esimerkiksi sisäministeriöt pitävät tiivistä yhteyttä neuvoston ulkopuolella ja ratkovat myös pakolaiskriisiin liittyviä sisäisen turvallisuuden kysymyksiä.

Kansallinen sooloilu osataan Suomessakin. Nykyhallituksen päätös leikata 40 prosenttia kehitysyhteistyövaroista ei ole linjassa pohjoismaisten ihanteiden kanssa. Samaa voidaan sanoa muun muassa aseviennistä Saudi-Arabiaan.

Puhtoinen pohjoismaisuus kätkee sisäänsä myös kansallisia populistipuolueita, jotka ovat löytäneet neuvoston kokouksissa toisensa. Esimerkki nähtiin pari vuotta sitten Islannissa, kun perussuomalaiset ja Tanskan kansanpuolue ryhmäytyivät keskenään. Rasismista ja ääriliikkeistä käytiin keskustelu, jota on kuvattu ennen kuulumattomaksi.

Perussuomalaisten profiili Suomen valtuuskunnassa ei aivan lähitulevaisuudessa heikkene. Valtuuskunnan puheenjohtaja on kansanedustaja Juho Eerola (ps.), josta tulee ensi vuodeksi Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti.

Demokraatti

Kolumni

verkkoon-vartija

Vartijan työstä on julkisuudessa ristiriitaista tietoa. Ammattiliiton mukaan ammattikunnan päälle vedetään tarpeettomasti varjoa. *** Local Caption *** 222 ti 21.11.2006 Dem s.8-9 224 to 20.11.2008 Dem s.7 061 ke 31.3.2010 dem s 7 156 to 19.08.2010 dem s.6

Kansanedustajan hätähuuto: Vanhuksille pitää taata kunnon hoito – vartijako sopiva hoitajaksi?

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) vaatii hallitukselta pikaisia toimia, jotta kaikille ikäihmisille voidaan taata laadukas hoito. Mäkisalo-Ropponen on toistuvasti peräänkuuluttanut laajaa keskustelua siitä, mitä ikäihmisten laadukas hoito pitää sisällään. Hän on jo myös useampaan otteeseen peräänkuuluttanut soveltuvuuskokeiden palauttamista sosiaali- ja terveydenhuollon koulutukseen.

– Soveltuvuuskokeiden palauttaminen sosiaali- ja terveysalan koulutukseen on todella tärkeää, sillä alalle soveltumaton henkilö on turvallisuusriski, muistuttaa Mäkisalo-Ropponen.

Voimassa oleva SORA-laki antaa oppilaitokselle jo nyt mahdollisuuden evätä opiskelupaikan alalle soveltumattomalta opiskelijalta tai erottaa opiskelija kesken opintojen samalla perusteella. Lakia ei kuitenkaan ole juurikaan sovellettu käytännössä.

– Opetusministeriö on luvannut selventää lakia, mutta se ei riitä. Tarvitaan myös soveltuvuuskokeita. Olen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministerille, mutta hän suhtautui asiaan epäillen, hämmästelee Mäkisalo-Ropponen.

Lisäksi on vaarana, että hallitus päättää kehysriihessä toteuttaa suunnittelemansa miljoonasäästöt.

– Meidän olisi keskusteltava vakavasti ikäihmisten hoidon ja hoivan etiikasta yhteiskunnan joka tasolla. Hallituksen suunnitelmat säästöt, jotka koskettavat ikäihmisten hoitoa ja hoivaa, ovat epäeettisiä.

– Ikäihmisten kaltoinkohtelu – sekä fyysinen että psyykkinen – on todellinen ongelma. Kaltoinkohteluun on monia syitä, esimerkiksi uupuneet työntekijät. Tällä hetkellä esimerkiksi kotihoidon työtekijät työskentelevät monin paikoin jaksamisen äärirajoilla, toteaa Mäkisalo-Ropponen.

– On surullista kuulla kotihoidon asiakkaalta, että kyllä hän ymmärtää, että hoitajat ovat joskus kiukkuisia, kun niillä on liikaa työtä. Asiakas ymmärtää hoitajaa, vaikka hoitajan pitäisi ymmärtää ja tukea asiakasta.

Hoiva-avustajia voi toki olla hoitoyhteisössä ylimääräisenä apuna, mutta he eivät voi korvata yhtään koulutettua hoitotyöntekijää.

– Pöyristyttävää on myös se, että joissakin paikoin turvapuhelinkäynnit on siirretty vartijoiden tehtäväksi. Jokainen turvapuhelimen käyttäjä on apua tarvitseva ihminen ja esimerkiksi kaatumisen sattuessa kokonaistilanteen arvioimiseen tarvitaan koulutettu työntekijä. Vartijalla ei ole siihen valmiuksia.

 

verkkoon-vartija

Vartijan työstä on julkisuudessa ristiriitaista tietoa. Ammattiliiton mukaan ammattikunnan päälle vedetään tarpeettomasti varjoa. *** Local Caption *** 222 ti 21.11.2006 Dem s.8-9 224 to 20.11.2008 Dem s.7 061 ke 31.3.2010 dem s 7 156 to 19.08.2010 dem s.6

Kolumni

janne-v

Helsingin johtopaikat ratkesivat – SDP saa kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarin

Helsingin johtopaikkojen jako on ratkennut neuvotteluissa, tiedotti tuleva pormestari Jan Vapaavuori (kok.) Facebook-päivityksessään lauantai-iltana.

Pormestarin paikka kuuluu odotetusti kokoomukselle, kaupunkiympäristön apulaispormestari menee vihreille, kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari kokoomukselle, kulttuuri- ja vapaa-ajan apulaispormestari SDP:lle ja sosiaali- ja terveysasioiden apulaispormestari vihreille.

Valtuustoa johtaa jatkossa vihreä, I varapuheenjohtajana kokoomuslainen. II varapuheenjohtajan paikan jakavat SDP ja vasemmistoliitto, SDP ensimmäiset kaksi vuotta ja vasemmistoliitto seuraavat kaksi vuotta.

Kaupunginhallituksessa istuu viisi kokoomuslaista, 4 vihreää, kaksi demaria, kaksi vasemmistoliittolaista, yksi perussuomalainen ja yksi RKP:n edustaja.

Puheenjohtaja menee kokoomukselle, I varapuheenjohtaja vihreille. Toinen varapuheenjohtaja jaetaan vasemmistoliitton ja SDP:n kesken. Ensin mainituilla ensimmäiset kaksi vuotta ja SDP:llä loput kaksi vuotta,

Puolueet päättävät henkilöistä myöhemmin.

janne-v

Kolumni

SDP:n Lindtman tukee Halosen turvapaikkalinjauksia

Presidentti Tarja Halonen kirjoitti Helsingin Sanomien vieraskynä -palstalla tänä aamuna Suomen maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikasta ja nk turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista. Hän mm. vaati, että Suomen viranomaisten tulisi perehtyä paremmin kunkin maan oloihin.

Vastustavan kantansa Haloselle ilmoitti heti keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolestaan esitti tukensa Haloselle.

Tukensa esitti myös sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman Facebook-postauksessaan.

– Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka tulee perustua vastuulliseen linjaan. Vastuullista on auttaa hädässä olevia ja vainoa pakenevia.

– Yhtä vastuullista on todeta – kuten Halonenkin kirjoittaa – kaikkia niitä ihmisiä emme voi ottaa vastaan, jotka joutuvat kotimaansa jättämään. Siksi turvapaikkajärjestelmämme on oltava uskottava. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen hakijan tilanne on käytävä yksilöllisesti läpi ja suojaa tarvitseville on turvaa annettava, mutta tarvittaessa ihmisiä on voitava myös palauttaa turvallisille alueille, Lindtman kirjoittaa.

– Yhtä tärkeää on, että turvapaikkajärjestelmä on uskottava ja oikeudenmukainen myös kansalaisten silmissä. Viime aikoina on käyty paljon keskustelua erityisesti Afganistanin turvallisuustilanteesta. Uskon, että Suomen viranomaiset tekevät nykyoloissa parhaansa siinä, että arviot perustuvat oikeaan tietoon.

Lindtman pitäisi kuitenkin järkevänä, että Suomen viranomaiset matkustaisivat nopealla aikataululla yhdessä pohjoismaisten kollegoiden kanssa paikan päälle ja kävisivät näiden maiden tilanteen huolella läpi.

– Mikäli perusteita uudelleenarviointiin löytyy, nykyisiä linjauksia tulee voida tarkentaa esimerkiksi Afganistanin ja Irakin osalta. Samalla tulisi kiirehtiä palautussopimuksen aikaansaamista Irakin kanssa, sillä se myös takaa palautettavien asiallisen kohtelun, Lindtman huomauttaa.

– Uskon, että tämä lisäisi kaikkien luottamusta Suomen turvapaikkapolitiikan oikeudenmukaisuuteen ja siihen, että päätökset eri maiden turvallisuustilanteesta perustuvat parhaaseen mahdolliseen tietoon.

Kolumni

Unohtiko keskusta suuret kaupungit? – ”Tämä tulee Suomelle kalliiksi”

 

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero on huolissaan kaupunkiseutujen merkityksen unohtumisesta maakuntauudistuksessa. Paatero puhui aiheesta lauantaina Varsinais-Suomen SDP:n piirikokouksessa Koski TL:ssa.

–  Suomi on pääsemässä jälleen pitkän taantuman jälkeen kasvu-uralle. Kasvua vetää kaupunkiseudut ja niiden elinvoimaisuus. Kaupungistuminen on myös Suomessa aikamme ilmiö, joka tuo mukanaan paljon hyvää kilpailukyvylle ja elinvoimalle.

Paatero esittää kuitenkin huolensa hyvän kehityksen jatkumiselle, sillä maakuntauudistus uhkaa monin tavoin kaupunkiseutujen asemaa ja niiden vaikutusvaltaa oman elinvoimaisuutensa lisäämisessä.  Paatero muistuttaa, että vahvat kaupunkiseudut hyödyttävät koko Suomea.

–  On monia kysymysmerkkejä siitä, mitä kunnat voivat jatkossa olla tekemässä oman alueensa kasvun tukemisesi. Tämä ongelma koskettaa kaikkia kaupunkiseutuja ja erityisesti Etelä-Suomea, joissa hankkeita yritysten ja työpaikkojen lisääntymiseen.
–  Kuntien tehtäväksi on määrittely elinvoimaisuuden lisääminen, mutta keinot sen toteuttamiseen ollaan osin siirtämässä maakunnille. Roolit tulee selkiyttää jotta ei maakuntamalli-innostuksessa tuhota hyviä malleja paikallisen elinkeinotoiminnan totetuttamisessa.

Paatero ottaa käytännön esimerkiksi kasvulle keskeisten liikennehankkeiden etenemisen ja kytkemisen toisiinsa. Turku-Tampere-Helsinki- keskusten saavutettavuutta pitää nopeasti parantaa työssäkäyntialueen mahdollistamiseksi. Tarvitsemme pikaisesti suunnitelman infrahankkeiden kuten Tunnin junan ja Pisararadan sekä pääradan kolmannen raiteen toteutuksesta.

Paateron mukaan Tunnin juna- hankkeen ylle on kerääntynyt tummia pilviä kun VM ei ole myöntämässä rahoitusta. Paateron mukaan tulisikin ensitilassa selvittää tarvittavat rahoitusmallit hankkeen käynnistämiseksi.

– Suomi maksaa kalliin hinnan, mikäli Etelä-Suomen talous- ja työssäkäyntialuetta ei hyödynnetä täysimääräisesti mahdollisimman pian.

Kolumni

Vaaligalleria

LKS 20150412 - Kansanedustajaehdokas Matti Vanhanen, Suomen Keskusta, Uudenmaan vaalipiiri. LEHTIKUVA / HANDOUT / YLE

Matti Vanhanen eri mieltä Halosen kanssa: Kristinuskoon kääntyneetkin voidaan palauttaa

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) ei kannata presidentti Tarja Halosen Helsingin Sanomissa esittämää toivetta siitä, ettei Suomessa islamista kristinuskoon kääntyneitä turvapaikanhakijoita palautettaisi. Vanhanen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että uusia kriteerejä ei pitäisi tehdä eikä luoda uusia vetovoimatekijöitä.

Hänen sanoo olevansa hyvin varovainen periaatteiden muuttamisessa. Halonen kirjoitti tänään HS:n Vieraskynä-palstalla, että kristityiksi kääntyneitä ei pitäisi palauttaa.

– Ei sen vuoksi, että he ovat kristittyjä, vaan sen vuoksi, ­että islamista luopuminen voi vaarantaa vakavasti heidän asemaansa vanhassa kotimaassaan, Halonen kirjoitti.

Halonen lisäksi linjasi, että viranomaisten olisi syytä käydä konfliktimaissa paikan päällä tutustumassa maiden oloihin ja vastaanottaviin viranomaisiin ja näin päivittää Suomen tiedot maiden tilanteesta.

Tätä Vanhanen pitää luonnollisena vaatimuksena.

– Täytyy seurata mitä tapahtuu, mutta Suomi ei yksin tätä arvioita tee, vaan pyritään eurooppalaiseen yhteistyöhön, Vanhanen sanoo.

Vanhanen lisäksi uskoo, että viranomaisten seuranta on varmasti päällä. Hän lisäsi, ettei tunne yksityiskohtia.

Vaaligalleria

LKS 20150412 - Kansanedustajaehdokas Matti Vanhanen, Suomen Keskusta, Uudenmaan vaalipiiri. LEHTIKUVA / HANDOUT / YLE