Pääkirjoitus

Demokraatti

Kansallinen sooloilu osataan Suomessakin

Pohjoismaiden neuvostosta on kasvanut 2000-luvulla foorumi, jossa elätellään toiveita syvenevästä taloudellisesta ja poliittisesta yhteistyöstä. Suomen pohjoismaisen yhteistyön vastuuministerin Anne Bernerin (kesk.) mukaan tavoitteena on tehdä Pohjoismaista maailman integroiduin alue.

Edistysaskelia tähän suuntaan on otettu. Takavuosina neuvoston kokouksissa ei Suomen toiveesta puhuttu lainkaan ulkopolitiikkaa eikä puolustusministereillä ollut vuosikymmeniä kokouksissa istuneen Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan lupaa edes näyttäytyä kokouspaikalla.
Jos alkuperäisen linjauksen taustalla oli Neuvostoliitto, on muuttuneen linjan syynä nyt Venäjä.

Nykyisin juuri ulko- ja turvallisuuspolitiikka on – osin Itämeren kiristyneen tilanteen vuoksi – yksi kokousten kuumimmista aiheista, ja puolustusministerit pitävät kokoontumisissa omat katsauksensa.

Kööpenhaminan marraskuun kokouksessa on luultavasti esillä myös pakolaisvirtojen kiristämä rajapolitiikka, jonka kohdalla juhlapuheiden yhteisestä linjasta ei ole tietoakaan.

Siitä pitävät huolen kansalliset käytännöt. Tanskan ja Ruotsin rajapolitiikka muuttui pakolaiskriisin myötä yhdessä hujauksessa suuntaan, joka oli pitkään jatkuneen vapaan liikkuvuuden kannalta selkeä taka-askel.

Rajatarkastusten kirjavuuteen tuskin löytyy ratkaisuja Kööpenhaminasta. Tunnelmaa neuvoston sisällä on niiltä osin kuvattu neuvottomaksi.

Perussuomalaisten profiili Suomen valtuuskunnassa ei aivan lähitulevaisuudessa heikkene.

Pohjoismaiden neuvosto ei taivu ketterästi käytännön ratkaisuihin, mutta esimerkiksi sisäministeriöt pitävät tiivistä yhteyttä neuvoston ulkopuolella ja ratkovat myös pakolaiskriisiin liittyviä sisäisen turvallisuuden kysymyksiä.

Kansallinen sooloilu osataan Suomessakin. Nykyhallituksen päätös leikata 40 prosenttia kehitysyhteistyövaroista ei ole linjassa pohjoismaisten ihanteiden kanssa. Samaa voidaan sanoa muun muassa aseviennistä Saudi-Arabiaan.

Puhtoinen pohjoismaisuus kätkee sisäänsä myös kansallisia populistipuolueita, jotka ovat löytäneet neuvoston kokouksissa toisensa. Esimerkki nähtiin pari vuotta sitten Islannissa, kun perussuomalaiset ja Tanskan kansanpuolue ryhmäytyivät keskenään. Rasismista ja ääriliikkeistä käytiin keskustelu, jota on kuvattu ennen kuulumattomaksi.

Perussuomalaisten profiili Suomen valtuuskunnassa ei aivan lähitulevaisuudessa heikkene. Valtuuskunnan puheenjohtaja on kansanedustaja Juho Eerola (ps.), josta tulee ensi vuodeksi Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti.

Demokraatti

Kolumni

Yle: Perussuomalaiset huomautti kansanedustajia avioliittoäänestyksestä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on antanut huomautuksen kolmelle puolueen kansanedustajalle, jotka äänestivät viime viikolla tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, kertoo Yle.

Eduskuntaryhmä antoi torstaina huomautuksen Tiina Elovaaralle, Arja Juvoselle ja Ville Taviolle, koska he äänestivät ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestyksessä kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin avioliiton säilyttämistä naisen ja miehen välisenä.

Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mukaan huomautukset olivat paikallaan, sillä puolueen linja on homoliittoja vastaan.
Elovaaran ja Juvosen mielestä kanta homoparien avioliittoon on omantunnon kysymys.

Suurin osa eduskuntaryhmistä antoi kansanedustajiensa äänestää avioliitoista omantuntonsa mukaisesti, mutta perussuomalaiset vaati ryhmäkuria.

Kolumni

KD-lehti: Väyrynen kuntavaaleihin kristillisdemokraattien listalta

Keskustan kunniapuheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko Paavo Väyrynen asettuu Helsingin kuntavaaleissa ehdolle kristillisdemokraattien listalta. Asiasta kertoo KD-lehti.

Väyrynen, 71, ja hänen mukanaan toistakymmentä muuta lähtee Terve Helsinki -ryhmän myötä sitoutumattomana ehdolle Helsingin Kristillisdemokraattien listalle kevään kuntavaaleissa, lehdessä todetaan.

Helsingin Kristillisdemokraatit teki Väyrysen ja tämän Terve Helsinki -ryhmän kanssa sopimuksen KD:n yhteiselle listalle tulosta torstaina.

– Kaikki jotka allekirjoittavat puolueen arvot ovat tervetulleita myös sitoutumattomana yhteiselle listalle, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

Kolumni

Sipilä: Hallitus valmis pelastamaan Malmin lentokentän

Hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnalle. Sipilän mukaan tämä on kiinni siitä, suostuuko Helsingin kaupunki siihen, että esimerkiksi maavaihdon kautta löytyy korvaava alue asuntojen rakentamiseen.

Pääministeri kertoi hallituksen myös jo ehdottaneen Helsingin kaupungille vapaaehtoista kaupan purkua.

Kumpikaan ehdotus ei ole Helsingin kaupungille Sipilän mukaan sopinut. Hänen mukaansa asia on pitkälti kiinni uusista Helsingin kaupunginvaltuutetuista.

Sipilän mielestä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen vuonna 2014 tekemä päätös oli virhe, jota tämä hallitus on yrittänyt paikata. Kataisen hallitus päätti, että valtio luopuu Malmin lentokentästä ja siirtää toimintonsa sieltä pois.

– Selvitimme, onko sopimus mahdollista purkaa. Tulimme oikeuskanslerin ohjeiden mukaisesti siihen tulokseen, että se tie on mahdoton, Sipilä kertasi oman hallituksensa toimia.

Eduskunta käsitteli torstaina ensimmäistä kertaa Lex Malmi -kansalaisaloitetta, jonka tavoite on säilyttää lentokenttä ilmailukäytössä. Lähetekeskusteluun osallistuneet kaikkien hallituspuolueiden kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että lentokenttä pitää säilyttää.

Kataisen hallituksessa mukana olleen SDP:n Eero Heinäluoma luonnehti keskustelua kuntavaalipuheeksi. Hän penäsi hallitukselta vastauksia siihen, palauttaako valtio nyt toimintoja Malmin lentokentälle.

Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin.

– Patria ja Rajavartiolaitos tekevät itsenäisiä päätöksiä ja ottavat sitten sen puolelta kantaa, kun ovat saaneet myöskin riittävästi tietoa, sanoi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Helsingin kaupunki suunnittelee kaavoittavansa ja rakentavansa Malmin kentän alueelle vuosina 2020–2040 reilut 13 000 asuntoa.

Malmin kenttää verrattiin keskustelussa Tukholman Brommaan, joka on myös ollut lakkauttamisuhan alla. Monen kansanedustajan mielestä city-kentät ovat tulevaisuutta.

Puheenvuoroissa vedottiin myös muun muassa alueen kulttuuri- ja luontoarvoihin. Vihreiden kansanedustajia ei salissa näkynyt.

Helsingin vihreä apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kommentoi Twitterissä tuoreeltaan Sipilän lupausta, jonka mukaan hallitus on valmis pelastamaan kentän.

– Tosin itse asiassa ehkä ei ole, millään konkreettisella tavalla. Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin.

Kolumni

37887871

”Lisää vastustuskykyä” – Pekka Puska puolustaa Malmin lentokenttää

Kansanedustaja Pekka Puska (kesk) puolusti Malmin lentokentän säilyttämistä terveysvaikutuksilla, kun eduskunta keskusteli torstaina lentokentän säilyttämistä ajavasta kansalaisaloitteesta.

– Malmin lentokenttäalue on kaupunkilaisille tärkeä viheralue. Luontopolku on suosittu ja Malmilla on virkistys- ja kulttuuriarvoja. Tämä kaikki tukee kaupunkilaisten hyvinvointia, Puska sanoi.

Malmin alueen maapohjalle rakentaminen tulisi kaupunkilaisille hirveän kalliiksi.

Hän ihmettelee Helsingin vimmaa täyttää rakennuksilla puistot ja viheralueet ja muistuttaa, että jokaisella viheralueella on merkittäviä terveysvaikutuksia, jotka voidaan nähdä muun muassa uusien allergiatutkimusten tuloksista. Viheralueilla on myös merkittävä vastustuskykyä lisäävä piirre.

– Helsingin maapinta-alasta 85 prosenttia on yhä rakentamatta ilman yhteenkään puistoon kajoamista. Lisäksi Malmin alueen maapohjalle rakentaminen tulisi kaupunkilaisille hirveän kalliiksi, Puska sanoo.

Puska on tunnettu kansanterveysprofessori, joka nousi eduskuntaan Helsingistä Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi siirtyneen Olli Rehnin tilalle sen jälkeen, kun Rehnin jälkeen ensimmäisellä varasijalla ollut valtiosihteeri Paula Lehtomäki sai eduskunnalta vapautuksen kansanedustajan tehtävästä.

37887871

Kolumni

Li Andersson perää selvyyttä työvoimapalveluiden ulkoistamiseen – jätti kirjallisen kysymyksen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson vaatii hallitusta selventämään työvoimaviranomaisten ja yksityisten työllisyyspalveluyritysten välistä vastuunjakoa.

Anderssonin mukaan työttömille vuoden alusta saakka pakollisiin työllisyyshaastatteluihin olisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan haettu tarjouskilpailulla myös yksityisiä yrityksiä.

– Lain mukaan työttömien haastattelu, työllisyyssuunnitelmien laadinta ja karenssien määrääminen ovat sellaista julkisen vallan käyttöä, jonka tulee säilyä viranomaisten tehtävänä, Andersson muistuttaa.

Taloussanomien mukaan ainakin yksi työllisyyspalveluita tarjoava yritys on jo alkanut rekrytoida kymmeniä uusia työntekijöitä haastatteluita varten.

Hallituksen on selvitettävä, mikä tarkalleen on työvoimaviranomaisten ja yksityisten yritysten välinen vastuunjako.

– Hallituksen on selvitettävä, mikä tarkalleen on työvoimaviranomaisten ja yksityisten yritysten välinen vastuunjako, ja kuinka varmistetaan, etteivät yksityiset yritykset tee esimerkiksi karenssipäätöksiä tai muita julkisen vallan piiriin kuuluvia tehtäviä, Andersson sanoo.

– Lisäksi haluan kuulla hallituksen kannan siihen, että ely-keskus nimeää tarjouspyynnössään työllisyyspoliittiset määräaikaishaastattelut ulkoistettavaksi palveluksi.

Andersson jätti aiheesta tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen.

Vuoden alusta voimaan astuneen lain mukaan työttömien on osallistuttava työllisyyshaastatteluun kahden viikon kuluessa työnhakujakson alusta ja tämän jälkeen kolmen kuukauden välein työttömyyden jatkuessa.

Haastatteluiden tarkoituksena on tukea työllistymistä ja valvoa, että työnhakijat noudattavat heille laadittua työnhakusuunnitelmaa. Mikäli työtön poikkeaa suunnitelmasta, on seurauksena työttömyysturvan määräaikainen peruminen tai muu sanktiotoimi.