2.11.2016 21:59 ・ Päivitetty: 8.11.2016 11:52
Kansallinen sooloilu osataan Suomessakin
Pohjoismaiden neuvostosta on kasvanut 2000-luvulla foorumi, jossa elätellään toiveita syvenevästä taloudellisesta ja poliittisesta yhteistyöstä. Suomen pohjoismaisen yhteistyön vastuuministerin Anne Bernerin (kesk.) mukaan tavoitteena on tehdä Pohjoismaista maailman integroiduin alue.
Edistysaskelia tähän suuntaan on otettu. Takavuosina neuvoston kokouksissa ei Suomen toiveesta puhuttu lainkaan ulkopolitiikkaa eikä puolustusministereillä ollut vuosikymmeniä kokouksissa istuneen Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan lupaa edes näyttäytyä kokouspaikalla.
Jos alkuperäisen linjauksen taustalla oli Neuvostoliitto, on muuttuneen linjan syynä nyt Venäjä.
Nykyisin juuri ulko- ja turvallisuuspolitiikka on – osin Itämeren kiristyneen tilanteen vuoksi – yksi kokousten kuumimmista aiheista, ja puolustusministerit pitävät kokoontumisissa omat katsauksensa.
Kööpenhaminan marraskuun kokouksessa on luultavasti esillä myös pakolaisvirtojen kiristämä rajapolitiikka, jonka kohdalla juhlapuheiden yhteisestä linjasta ei ole tietoakaan.
Siitä pitävät huolen kansalliset käytännöt. Tanskan ja Ruotsin rajapolitiikka muuttui pakolaiskriisin myötä yhdessä hujauksessa suuntaan, joka oli pitkään jatkuneen vapaan liikkuvuuden kannalta selkeä taka-askel.
Rajatarkastusten kirjavuuteen tuskin löytyy ratkaisuja Kööpenhaminasta. Tunnelmaa neuvoston sisällä on niiltä osin kuvattu neuvottomaksi.
Perussuomalaisten profiili Suomen valtuuskunnassa ei aivan lähitulevaisuudessa heikkene.
Pohjoismaiden neuvosto ei taivu ketterästi käytännön ratkaisuihin, mutta esimerkiksi sisäministeriöt pitävät tiivistä yhteyttä neuvoston ulkopuolella ja ratkovat myös pakolaiskriisiin liittyviä sisäisen turvallisuuden kysymyksiä.
Kansallinen sooloilu osataan Suomessakin. Nykyhallituksen päätös leikata 40 prosenttia kehitysyhteistyövaroista ei ole linjassa pohjoismaisten ihanteiden kanssa. Samaa voidaan sanoa muun muassa aseviennistä Saudi-Arabiaan.
Puhtoinen pohjoismaisuus kätkee sisäänsä myös kansallisia populistipuolueita, jotka ovat löytäneet neuvoston kokouksissa toisensa. Esimerkki nähtiin pari vuotta sitten Islannissa, kun perussuomalaiset ja Tanskan kansanpuolue ryhmäytyivät keskenään. Rasismista ja ääriliikkeistä käytiin keskustelu, jota on kuvattu ennen kuulumattomaksi.
Perussuomalaisten profiili Suomen valtuuskunnassa ei aivan lähitulevaisuudessa heikkene. Valtuuskunnan puheenjohtaja on kansanedustaja Juho Eerola (ps.), josta tulee ensi vuodeksi Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.