Eduskunta käsitteli ensimmäistä kertaa vuonna 2019 voimaan tulleiden tiedustelulakin toimintaa ja arvioi lainsäädännön onnistumista. Kari muistutti puheessaan, että lakikokonaisuus on rakennettu lähtökohtaisesti salaisen toiminnan ympärille.

– Onkin syytä tässä yhteydessä esittää, että tiedustelulakien toimivuutta tarkasteltaisiin myös joidenkin vuosien päästä kokonaisvaltaisemmin, kun kokemusta tiedustelutoiminnasta ja -lain muutostarpeista on kerätty nykyistä enemmän, Kari sanoi.

Lainsäädännön tarvetta ei ole Karin mukaan Suomessa juuri kyseenalaistettu.

– Tiedustelutoiminnan keskeinen tavoite on tuottaa ajantasaista tietoa ylimmän valtiojohdon, valtioneuvoston ja eri viranomaisten päätöksenteon tueksi. Eduskuntakäsittelyssä onkin syytä arvioida tiedustelulakien myötä lisääntyneiden toimivaltuuksien merkitystä vakavien uhkien havaitsemisessa ja torjunnan onnistumisissa.

Tiedustelutoiminnassa haetaan tasapainoa turvallisuustarpeiden ja toisaalta perusoikeuksien kunnioittamisen välillä.

– Tässä huomionarvoista on, että tiedustelutoiminnan oikeudellisen perustan muodostavat perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet. Tiedustelutoimintaa ohjaavia periaatteita ovat perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, suhteellisuus, vähin haitta, tarkoitussidonnaisuus ja syrjinnän kielto, Kari täsmensi.

Myös lainsäädännön suhdetta teknologian kehitykseen tulee Karin mukaan arvioida.

– Teknologiakilpailuun ei kukaan maa voi vastata yksin, siksi kansainvälinen yhteistyö muun muassa EU:n puitteissa on Suomelle tärkeää. Myös toimivaltuuksien jatkuva täsmentäminen on osa tehokkaampaa ennakoimista ja uhkien tunnistamista.

– Uudet teknologiat tuovat eteemme tilanteita, joissa kansallista turvallisuutta vaarantava toiminta on yhä salatumpaa ja yksityisyyden suojaa hyödyntävää.