Kannanoton mukaan käytännössä kyse on perussuomalaisten profiilipoliittisesta hankkeesta, johon muut hallituspuolueet ovat taipuneet. Lindénin mukaan epäselvä ja eettisesti ristiriitainen esitys sysää kohtuuttoman vastuun sote-henkilöstölle ja uhkaa koko väestön terveyttä.

– Lausuntokierroksen ja valiokuntakäsittelyn aikana hallitus joutui muuttamaan esitystään useista kohdista, mikä paljastaa, kuinka heikolla perustalla koko lakimuutos lepää. Hallitus on käytännössä pyörtänyt oman alkuperäisen linjansa.

– Muun muassa raskaana olevien ja vammaisten henkilöiden oikeuksia lisättiin takaisin lakiin perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta. Näiden muutosten jälkeenkin kokonaisuus on sekava ja epäjohdonmukainen, Lindén kommentoi tiedotteessaan.

– Kun edes vastuuministeriö ei kykene kertomaan, keneltä hoito esityksen mukaan jatkossa evätään, ei voi kuin todeta, että hallitus ajaa läpi poliittista symbolilainsäädäntöä, ei toimivaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.

– Jos ihmiset pelkäävät viranomaiskontakteja tai kustannuksia, he eivät hakeudu hoitoon ajoissa. Se ei ole vain yksilön ongelma, silloin puhumme koko väestön terveysriskistä, ja julkisen vallan vastuusta suojella väestön terveyttä. Hallitus on sivuuttanut tämän täysin, Lindén kritisoi.

Lakiesitys asettaa terveydenhuollon henkilöstön tilanteisiin, joissa heidän on arvioitava potilaan maassa oleskelun juridista statusta ja punnittava hoidon epäämisen ”kohtuuttomuutta”.

– On täysin kestämätöntä, että hallitus sysää paperittomien oikeuksien selvittämisen lääkäreiden ja hoitajien tehtäväksi. Se ei ole heidän työtään, eikä heillä ole siihen valmiuksia. Tämä on räikeä ristiriita terveydenhuollon eettisten periaatteiden kanssa, Lindén sanoo.

HALLITUS on perustellut esitystä kustannussäästöillä, mutta valiokuntakuulemisissa on todettu, että säästöarvio on ylimitoitettu ja epärealistinen. Suurin osa paperittomista kuuluu jatkossakin hoito-oikeuden piiriin.

Osa suurista kaupungeista on jo ilmoittanut, etteivät ne aio rajata palveluita hallituksen toivomalla tavalla. Näin on tehnyt myös Helsinki, jossa valtaosa maan paperittomista ihmisistä elää. Sisäministeriö on arvioinut paperittomia henkilöitä olevan Suomessa kaikkiaan noin 3000- 6000.

– Esityksen taloudelliset perustelut murenevat täysin, jos lähes kaikki aiemmin hoitoon oikeutetut jäävät edelleen hoidon piiriin. Kukaan ei tiedä keneltä hoitoa on tarkoitus evätä, ja millä tavoin säästöjä muka syntyy? Hallitus ei pysty tähän vastaamaan, Lindén sanoo.

Lindénin mukaan hyvinvointialueille annetaan toimeenpantavaksi laki, joka on tulkinnanvarainen, epäselvä ja jättää sote-ammattilaiset ilman selkeitä oikeudellisia työkaluja.

– Tämä esitys ei täytä hyvän lainvalmistelun, ihmisoikeuksien, kustannustehokkuuden eikä terveyden edistämisen kriteerejä. Se on poukkoilevaa poliittista profilointia terveyspolitiikan kustannuksella.