Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kansanedustaja sai 14 vuotta sitten Yhdysvalloista idean – pian siitä tulee totta?

Oppivelvollisuuden pidentäminen peruskoulusta toiselle asteelle on noussut jälleen julkiseen keskusteluun. Pidentämistä on kannattanut talouspolitiikan arviointineuvosto. Toisen asteen maksuttomuudesta, joka tarkoittaisin käytännössä samaa asiaa, on vireillä myös Pelastakaa Lapset ry:n kansalaisaloite. Sen on allekirjoittanut pian jo 45 000 suomalaista.

Aloitteella on viikkoa aikaa kerätä 5 000 lisänimeä, jotta se ylittäisi tarvittavan 50 000 rajan ja päätyisi eduskunnan käsittelyyn.

SDP:ssä idea peruskoulua pidemmälle ulottuvasta oppivelvollisuudesta on tuttu jo yli kymmenen vuoden takaa.

– Se on nyt saanut laajempaa kannatusta, mutta SDP:n tavoitelistalla oppivelvollisuusiän nostaminen on ollut jo pitkään. Lanseerasin sen opetusministerinä 14 vuotta sitten, ja puolue lähti asiaa hetken pureskeltuaan sitä ajamaan, kansanedustaja, varapuhemies Tuula Haatainen (sd.) sanoo.

Haatainen törmäsi ajatukseen vuonna 2004 ollessaan opetusministerinä tutustamassa Yhdysvaltain yliopistoihin ja koulutusjärjestelmään. Yhdysvalloissa ajateltiin Haataisen mukaan jo silloin, että kaikki käyvät koulua 12 vuotta, kun suomalainen oppivelvollisuus kestää yhdeksän vuotta.

“Koulutukseen satsaaminen näkyy tilastojen mukaan myös väestön terveydentilassa.”

– Annoin Washingtonissa haastattelun Helsingin Sanomille, jossa esitin, että Suomessakin pitäisi mennä koulutuksessa eteenpäin. Sanoin, että suomalainen yhdeksän vuoden oppivelvollisuus on jäänne maatalousyhteiskunnasta.

Lisää aiheesta

Maatalousvaltaisessa Suomessa työtehtäviä oli tarjolla myös pelkän peruskoulun käyneille. Nykyisin työelämä edellyttää pidemmälle menevää koulutusta.

– Meillä on hyviä tuloksia, mutta moni nuori tippuu kyydistä peruskoulun jälkeen eikä se voi jatkua näin.

Haataisen mukaan pidempi oppivelvollisuus on jatkumoa sosialidemokraattien aiemmille koulutusreformeille.

– Ensin oli peruskoulu, sen jälkeen iso asia on ollut varhaiskasvatus. Ajoin opetusministerinä läpi lain, joka koskee pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Silloin oltiin huolissaan lasten yksinäisyydestä. Nyt listallamme on pidempi oppivelvollisuus.

Perusteet oppivelvollisuuden pidentämiselle liittyvät muun muassa syrjäytymisen ehkäisyyn ja hyvinvointiin.

– Olin muutama vuosi sitten EU:n järjestämässä terveydenhuollon konferenssissa. Keskeinen viesti oli, että koulutus on paras keino kaventaa terveyseroja ja ennaltaehkäistä ennenaikaisia kuolemia. Koulutukseen satsaaminen näkyy tilastojen mukaan myös väestön terveydentilassa.

“Kyllä me heille maksamme solidaarisesti koulutuksen, se on päivänselvä asia.”

Koulutus on Haataisen mukaan pääomaa, josta hyötyy sekä ihminen itse että yhteiskunta.

– Sen avulla työmarkkinoille saadaan osaavampaa työvoimaa. Koulutus myös lyhentää työttömyysjaksoja. Vaikka oppivelvollisuuden pidentämisestä toiselle asteelle tulee lisäkuluja, se säästää itsensä moninkertaisesti takaisin ja on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää.

Toiselle asteelle ulottuva oppivelvollisuus tarkoittaisi käytännössä myös koulutuksen maksuttomuutta. Nykyisin lukion oppikirjat maksavat tuhansia, ja monilla ammatillisen koulutuksen linjoilla opiskelijat joutuvat itse kustantamaan työvälineensä. Kustannukset voivat Haataisen mukaan olla osalle este koulutukseen osallistumiselle.

– Nämä nuoret ovat alaikäisiä, joista täytyy pitää huolta. Kyllä me heille maksamme solidaarisesti koulutuksen, se on päivänselvä asia. On tärkeää, että herkässä iässä olevat nuoret jatkavat peruskoulusta eteenpäin, ettei koulutuksen perusteella tapahdu jo siinä vaiheessa valikointia ja karsinointia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE