“Miten tästä ponnistamme eteenpäin? Haluammeko toimia koulutuksen äänitorvena maailmalla ja samalla oppia muilta”, hän kysyy koulutuspolitiikkaa laveasti käsittelevän kirjoitussarjansa avaustekstissä blogissaan.

Torstin mukaan kunnianhimoa tarvitaan enemmän kahdella tasolla.

“Kansallisesti on toimittava niiden asioiden puolesta, joissa meillä selkeästi on puutteita. Oma pesä on laitettava kuntoon ja osaamisemme lähtökohdat tulevaisuusiskuun.”

Torstin mukaan kansainväliset vertailut ovat jo pitkään lähettäneet selvän viestin: oppimistuloksemme ovat laskeneet ja erot erilaisten ryhmien välillä kasvaneet ennätysnopeasti. Lisäksi koulutustasomme laskee suhteessa moniin verrokkimaihin.

Noin 15 prosenttia ikäluokasta on jäänyt peruskoulun varaan.

“Keinoja on katsottava kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Koulutusta tulee kunnianhimoisesti kehittää pedagogiikka edellä ja uskoen suomalaiseen kasvatusfilosofiaan, johon olemme vuosikymmeniä nojanneet ja josta meillä on toistuvaa tutkimusnäyttöä.”

Torsti kirjoittaa, että erityisen hyvä paikka koulutuspoliittiseen profiilin nostoon kansainvälisessä keskustelussa tarjoutuu tänä syksynä myös EU-tasolla Viro puheenjohtajakauden myötä.

“Virohan on menestynyt monissa koulu- ja oppimisvertailuissa ja pitää koulutusasioita sen vuoksi mieluusti esillä aina kun mahdollista. Suomen kannattaa tämä tila hyödyntää ja miettiä Viron kanssa myös yhteisiä avauksia ja myös konkreettista yhteistyötä.”

Kirjoitussarjansa toisessa osassa Torsti nostaa esille tarpeen taata 12-vuotinen peruskoulutus kaikille.

“Nuoret ansaitsevat varmuuden koulupolusta, joka oikeasti mahdollistaa pärjäämisen jatkossa. Pelkkä peruskoulu ei riitä, siksi esitin jo kaksi vuotta sitten 12-vuotista peruskoulutusta kaikille kuten isossa osassa maailman maita tehdään. Ensimmäinen askel olisi maksuton toinen aste kaikille, jota järjestöt parhaillaan ansiokkaasti ajavat.”

Torsti muistuttaa, että suurimmassa osassa Euroopan maita oppivelvollisuus kestää enemmän kuin yhdeksän vuotta.

“Kustannuksien osalta VATTin pari vuotta sitten tekemien laskelmien valossa kolmen vuoden jatko kaikille yhteiseen koulutuspolkuun lisäisi kustannuksia 51-81 miljoonaa euroa riippuen siitä, kuinka oppimateriaaleja kierrätetään. Käytännössä kustannusten lisäys olisi siis lähinnä toisen asteen materiaalikuluja, joihin pitäisi muutenkin puuttua.”

Torsti uskoo, että uudistuksen hyödyt ovat pitkällä aikavälillä moninkertaiset. Hän muistuttaa, että perusasteen varaan jääneiden työurien pituus on arvioitu noin kuusi vuotta lyhyemmäksi kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneilla. Moni syrjäytyy työelämästä kokonaan.

“Varovaisestikin arvioiden puhutaan vähintään miljardista, joka tulee lähinnä työllisyyden paranemisen kautta. Jos esimerkiksi nyt pelkän peruskoulun suorittaneiden työllisyys olisi samalla tasolla kuin toisen asteen suorittaneiden, työllisyysaste olisi yli 72 prosenttia nykyisen noin 69:n prosentin sijaan.”