– En usko, että hallituksen markkinamalli parantaa ikäihmisten hoidon tilannetta. Suunnitellut säästö heikentävät entisestään mahdollisuuksia järjestää hyvää hoitoa. Sipilän hallitus on heikentänyt myös valvonnan resursseja ja sote-uudistus ei tuo niihinkään korjausta säästöpaineiden vuoksi, Mäkisalo-Ropponen sanoo tiedotteessaan.

Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, että nyt esille tulleet ongelmat Esperi Caren toiminassa eivät ole uusi asia, sillä esimerkiksi Muistiliitto on ollut jo pidemmän aikaa huolissaan muistisairaiden hoidon laadusta ja henkilökunnan vähyydestä muistisairaita hoitavissa yhteisöissä.

– Muistiliittoon tulee jatkuvasti viestejä siitä, että hoitajat käyttävät rajoitustoimenpiteitä – esimerkiksi huoneeseen eristämistä tai tuoliin sitomista – henkilökunnan vähäisyyden takia. Monissa työyhteisöissä myös työntekijöiden osaamisessa on vakavia puutteita. Kemiallista rajoittamista eli rauhoittavia lääkkeitä käytetään yleisesti.

Mäkisalo-Ropponen kertoo esimerkin tällaisesta tilanteesta.

– Meerillä oli Alzheimerin tauti. Hän oli hoidossa ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarjoavassa hoitokodissa. Muisti oli huono, mutta fyysinen kunto oli hyvä. Hän teki ystäviensä kanssa kävellen pitkiä kävelylenkkejä, mutta hoitajat ulkoiluttivat häntä vain harvakseltaan pyörätuolilla. Meeri oli työelämässään toiminut ylihoitajana ja sairauden edetessä hän ryhtyi aktiivisesti hoitamaan toisia asukkaita sekä käyttäytymään käskevästi ja komentelevasti. Tönimistäkin ilmeni ajoittain. Hoitoyhteisössä ei lähdetty miettimään syytä käyttäytymiselle tai sitä, mitä erilaisia vaihtoehtoja Meerin kohtaamiseen olisi, vaan hänelle aloitettiin rauhoittava lääkitys. Parissa päivässä Meerin kävelykyky oli mennyt ja hänestä tuli apaattinen. Vasta viikon kuluttua hoitoyhteisössä ryhdyttiin miettimään lääkitystä, jolloin rauhoittava lääkitys lopetettiin. Valitettavasti kävelykyky ei enää palautunut ja Meeristä tuli pikkuhiljaa vuodepotilas. Osa hoitajista oli sitä mieltä, että se kuuluu sairauteen. Onneksi Meerin ei tarvinnut olla pitkään vuodepotilaana, vaan kuolema armahti hänet.

– Tilanne on monin paikoin huolestuttava ja erityisen paljon ongelmia on yksityisissä isoissa hoivayrityksissa, Lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan osa hoitajista harkitsee alan vaihtoa, koska työtä ei pysty tekemään ammatti-identiteetin mukaisesti. Tehy on puolestaan raportoinut, miten henkilöstömitoituksia kierretään esimerkiksi merkkaamalla haamuhoitajia työvuorolistaan. Lisäksi Valvira on nostanut useaan otteeseen vakavia laatuongelmia esille ja aluevalvontaviranomaiset kertovat, etteivät he resurssien vähentyessä pysty tekemään valvontatyötä niin hyvin kuin pitäisi, Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Hän kysyi kirjallisessa kysymyksessä muutama viikko sitten ministeri Annika Saarikolta (kesk.), mitä hallitus aikoo tehdä asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseksi esimerkiksi ikäihmisten ja vammaisten hoidossa ja hoivassa. Ministeri Saarikko vastasi, että kunkin palveluja tuottavan toimintayksikön omavalvontasuunnitelma on avainasemassa potilasturvallisuuden varmistamisessa.

– Ongelma on kuitenkin juuri se, että monessa paikassa omavalvontasuunnitelma näyttää paperilla hyvältä, mutta siitä huolimatta esiin tulee vakavia ongelmia. Omavalvonta ei ole riittäviä toimenpide potilas- ja asiakasturvallisuuden sekä hoito- ja hoivatyöntekijöiden osaamisen ja jaksamisen varmistamiseksi.

SDP julkaisee parin viikon kuluttua ikäpoliittisen ohjelman, jossa on ratkaisuja tilanteeseen.

Ratkaisuja ovat Mäkisalo-Ropposen mukaan muun muassa seuraavat:

– Vanhusasiavaltuutetun virka on perustettava kiireellisenä. Samalla on harkittava vanhusasiamiesten toimien perustamista alueille

– Lakiin on kirjattava riittävä henkilöstömitoitus heikoimmassa asemassa olevien asumispalveluihin.

– Lakiin saatava nykyistä tiukempi vaatimus ikäihmisten perusoikeuksien toteutumisesta.

– Valvontaresursseja on lisättävä ja myös yllätyskäynnit hoito- ja hoivayhteisöihin mahdollistettava..

– Kuntouttava työote varmistettava riittävällä ja osaavalla henkilöstöllä.

– Tutkimustiedon tuottaminen ja soveltaminen hoito- kuntoutus -ja hoivakäytännöistä ja uusista mahdollisuuksista

– Hyvien käytänteiden jakamiseen luodaan valtakunnallinen kansallinen tietopankki jokaisen ammattilaisen käyttöön

– Koulutuksen laatu ja alan vetovoimaisuus on varmistettava.

– Henkilökunnan jaksaminen ja hyvinvointi varmistettava riittävillä resursseilla ja jatkuvalla täydennyskoulutuksella.

– Vapaaehtoiset eivät korvaa ammattilaisia, mutta heillä on suuri merkitys mielekkään arjen luomisessa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii ottamaan laatukriteerit ja hoivamitoituksen etusijalle sotepalveluiden kilpailutuksissa.

JHL:n mukaan kunnat ovat joutuneet Sipilän hallituksen aikana ahtaalle valtionosuusleikkausten ja kilpailukykysopimuksen aiheuttamien verotuloheikennysten vuoksi.

JHL toteaa, että valitettavasti tämä konkretisoitui karmaisevalla tavalla vanhuspalveluissa, kuten julkisuuteen tulleet vakavat ongelmat Esperi Caren hoitokodeissa osoittavat. Kunnat ovat kireässä taloustilanteessa ostaneet palveluja sellaisilta yhtiöiltä, joiden markkinoinnissa on luvattu yhtä ja toista. Todellisuus on kuitenkin paljastunut erittäin karuksi.

– Esperi Caren tilanne on vain jäävuoren huippu. Tilanteen on annettu jatkua liian pitkään. Nyt on tarpeen, että maan hallitus käy kokonaistilanteen läpi ja ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii JHL:n tiedotteessa.

– Hallituksen on luotava pikaisesti kriisiohjelma, jossa lainsäädännöllä säädellään hoivamitoitus ja ihmisyyttä kunnioittavat pelisäännöt sotepalvelujen kilpailutukseen. Sote- ja maku-uudistuksessa esitetyistä 3 miljardin säästöistä on luovuttava ensi tilassa ja kunnille on myönnettävä riittävä rahoitus vanhuspalveluihin.

– Sotepalveluiden kilpailutuksessa pitää kaikkien muiden arvojen olla hintaa tärkeämpiä. Yksityistäminen itsessään ei voi olla vaihtoehto eikä kilpailutus saa missään tapauksessa johtaa laadun heikkenemiseen.

– Tämäkö on maan hallitukselta kiitos kaikkensa Suomen hyvinvoinnin eteen tehneille vanhuksille? Ammattiliitot ovat kertoneet vanhuspalveluiden ongelmista jo pitkään, joten Esperi ei voinut olla maan hallitukselle yllätys. Emme halua kuulla enää yhtään uutista, jossa voitontavoittelu on johtanut ihmisten kärsimykseen, Niemi-Laine päättää.