EU:n kokonaan tai osittain rahoittamien maataloustukien saamiseen on nyt tehty viime hallituskaudella käynnistettyjä uudistuksia. Hallitus on antanut esityksen laeiksi tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskevien lakien muuttamisesta. Uudistusten on määrä astua voimaan 1. tammikuuta.

Maa- ja metsätalous- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnissa vaikuttava Piritta Rantanen nostaa uudistuksista merkittävimpänä esille niin kutsuttu sosiaalinen ehdollisuus, joka ohjaa maatalouden työnantajia varmistamaan jo nyt voimassa olevien työsopimus- ja työsuojelulainsäädännön vaatimusten toteutuminen tukien menettämisen uhalla.

– Työnantajalle esitettävät sosiaalisen ehdollisuuden vaatimukset eivät ole meillä mitään uutta, vaan ne velvoittavat jo työnantajaa työturvallisuuslain, työaikalain, työtapaturma- ja ammattitautilain sekä työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annetun lain nojalla. Kyse on näiden vaatimusten noudattamisesta. Esimerkiksi työehtojen osalta on huomioitava, että alan työehtosopimusta noudatetaan myös ulkomaisten työntekijöiden kanssa tehtävissä työsopimuksissa, hän sanoo tiedotteessa.

– Työsuojelun osalta on varmistettava, että muun muassa lakisääteinen työterveyshuolto ja vakuutukset on järjestetty asianmukaisesti ja että työvälineet ovat ehjät ja toimintakunnossa.

SOSIAALISEEN ehdollisuuteen kuuluvien vaatimusten täyttymistä tarkastellaan työsuojelutarkastusten yhteydessä, Rantanen kertoo. Jos työsopimus- tai työsuojelulainsäädännön laiminlyöntejä havaitaan eikä työnantaja kehotuksesta huolimatta korjaa puutteita ohjeistetulla tavalla ja annetussa määräajassa, voidaan työnantajalle EU:n kokonaan tai osittain rahoittamaa maataloustukea periä takaisin

– Työturvallisuuden tärkeyttä on järkevää korostaa taloudellisella ohjauksella, sillä maatalous on yksi Suomen vaarallisimmista toimialoista. Kuolemaan johtaneista työtapaturmista lähes puolet tapahtuu maataloudessa.

Rantanen muistuttaa aluehallintovirastojen todenneen yhteislausunnossaan, että maa- ja metsätaloudessa työperäinen hyväksikäyttö ja muut työelämän yhteiskunnan kustannuksia lisäävät lieveilmiöt, jopa rikoksetkin, ovat arkipäiväisiä.

– On täysin käsittämätöntä, että työnantaja voi samaan aikaan sekä aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia että saada toimintaansa tukea. Olisi syytä selvittää sosiaalisen ehdollisuuden tuomista myös kansallisiin maataloustukiimme, Rantanen sanoo.

Hän muistuttaa, ettei kyse ole vain Suomen sisäisestä asiasta. Yhteisesti sovitut vaatimukset voivat Rantasen mukaan viedä maataloutta koko EU:n alueella työntekijän kannalta reilumpaan suuntaan.

– Suomella voi olla ilmastonmuutoksen takia jatkossa suurempi merkitys ruoantuottajana, joten on suomalaisenkin maataloustuottajan etu, että tuotannon vastuullisuuteen puututaan vaikuttavilla keinoilla.