– Olen kiitollinen siitä, että eduskunnalla on mahdollisuus nyt toimia oikein ja valita lähteä edistämään päihdepolitiikkaa, joka perustuu tietoon, tutkimukseen ja ihmisten kokemuksiin – ei ummehtuneisiin ennakkoluuloihin tai asenteisiin, joita me olemme suomalaisessa päihdepolitiikassa tottuneet vuosikymmenet näkemään, hän totesi puheenvuorossaan.

Kansanedustajat keskustelivat keskiviikkona kansalaisaloitteesta valvotuista huumeiden käyttötiloista.

Perholehto muistutti, että hänen sukupolvensa on kasvanut Suomessa, jossa nuorten huumekuolemien määrä on räjähtänyt käsiin, ja jossa mielenterveyden haasteista on tullut uusia kansantauteja.

VALVOTUT käyttöhuoneet ovat paikkoja, joissa päihteitä on mahdollista käyttää turvallisemmin, Perholehto huomautti.

– Ne ovat paikkoja, joissa tarjotaan terveysneuvontaa ja ohjausta sekä voidaan tavoittaa myös heidät, joita tavanomainen sote-palvelu ei valitettavasti saa kiinni.

Hän viittasi myös kansainvälisiin kokemuksiin: Parhaimmillaan käyttöhuoneet voivat myös estää huumekuolemia, kun ne vähentävät yliannostusten riskiä ja veriteitse tarttuvia infektioita.

Perholehto pitää selvänä sitä, että jatkossakin on ensisijaista vähentää päihderiippuvuuksien määrää paremmalla, vaikuttavammalla ja inhimillisemmällä päihdepolitiikalla.

– Se tarkoittaa esimerkiksi nopeampaa hoitoonpääsyä, enemmän ja laadukkaampia korvaushoitoja ja avun hakemisen esteiden poistamista. Valvotut käyttötilat eivät ole vastoin mitään näistä, päinvastoin, ne ovat juuri omiaan täydentämään huumehaittoja vähentävää toimintaa.

Perholehto painotti, ettei pidä sulkea silmiä ongelmilta tai riippua kiinni oletuksissa vaan tarjota toivoa ja apua ennen kaikkea heille, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat.

– Siksi kannatan lämpimästi tätä kansalaisaloitetta, käyttöhuoneiden kokeilua, ja näin tekee myös onneksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, jota toivon, että me täällä päättäjinä myös kollektiivisesti voimme kunnioittaa.