Demariedustajista muun muassa Saku Nikkanen, Paula Werning, Ville Merinen ja Johanna Ojala-Niemelä olivat huolissaan hyvinvointialueiden lähipalveluiden poistamisesta, sairaalapäivystysten lakkauttamisesta ja vammaispalvelujen sekä vanhushoivan tilanteesta.

– Se, että puhutaan digiklinikoista ja uudesta teknologiasta, ei korvaa terveysasemien ja muiden lähipalveluiden leikkaamista ihmisten arjesta. EU-alueella vain Kreikassa on vaikeampi päästä lääkärille kuin Suomessa, Nikkanen muistutti.

Myös Werningin mukaan hallitus yrittää puheillaan hallinnon keventämisestä, tehostamisesta ja uudistuksesta peittää sen, mistä on todella kysymys: sote-palveluiden heikentämisestä ja leikkauksista.

– Teknologiaa käytetään siellä jo nyt, eikä sillä ole mahdollista korvata erittäin konkreettisia hoitotoimintoja. Esitetty yli 50 miljoonan euron leikkaus tarkoittaa vanhusten hoidossa todellisuudessa tuhannen ympärivuotisen hoitopaikan ja 600 000 kotikäynnin katoamista.

– Esimerkiksi Oulaskankaan yöpäivystys on vain päätetty lakkauttaa, vaikka se ei tuo säästöjä. Miksi se sitten tehdään, ja miksi hyvinvointialueet eivät voi itse päättää asioistaan, vaikka niillä on aluevaltuustot? Tällainen on omiaan herättämään kansalaisissa hämmennystä ja epäluottamusta omaankin osallisuuteen, Merinen kommentoi.

MINISTERI Ikonen vetosi vastauksessaan jälleen digitalisaatioon sekä terapiatakuun kaltaisiin päätöksiin ja lupasi, että hyvinvointialueiden palvelut halutaan turvata myös tulevaisuudessa.

– Siksi kustannuksia on välttämätöntä karsia ja alijäämät on saatava kuriin, Ikonen kommentoi.

Siihen, miten hyvinvointialueet voivat hoitaa lisääntyvät lakisääteiset tehtävänsä vähemmällä rahalla ja kulukuurin alla – mikä käytännössä tarkoittaa aina palvelujen heikkenemistä – ei ministeriltä tullut vastausta.