Samalla Finavia karsisi maakunnissa sijaitsevien lentokenttien määrää.

Yhtiö perusteli kantaansa muun muassa vähäliikenteisten kenttien ylläpitämisestä aiheutuvilla vuosittaisilla noin 20 miljoonan euron tappioilla.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat Seppo Eskelinen (sd.) ja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) toteavat tiedotteessaan, että esitys leikkaisi toteutuessaan maakuntien kasvua ja elinvoimaan.

– Kyseessä on tarkoituksellinen ulostulo ennen puoliväliriihtä, jossa ostopalvelulentojen jatkoa ratkotaan. Tämä on samalla isku koko lentokenttäverkostolle, Eskelinen arvioi.

Kenttiä koskevat päätökset liittyvät Eskelisen mukaan kiinteästi myös alueiden saavutettavuuteen, puolustusvoimien yhteiskäyttökenttien kautta turvallisuuteen ja koko Suomen kattavaan huoltovarmuuteen.

– Lentokenttäverkosto on Finavian omia tavoitteita laajempi asia, jota ei päätetä vain valtionyhtiön suppean näkemyksen pohjalta, Eskelinen jatkaa.

MIKKONEN huomauttaa, että valtio on Liikenne 12 -suunnitelmassaan sitoutunut tarvittaessa turvaamaan lentoliikennettä, jotta koko maan kattava kolmen tunnin saavutettavuustavoite toteutuu.

– Jos hallitus lähtee tässä Finavian kelkkaan, on se isku myös alueille suunniteltavien uusien investointien kannalta, joille saavutettavuus on kriittisen tärkeää. Itä-Suomi-ohjelman korulauseet saavutettavuudesta olisivat yhtä tyhjän kanssa, Mikkonen sanoo.

Hän nostaa esiin myös mahdollisen lentoliikenteen tulevaisuuden sähköistymisen, jota varten tarvitaan kattava lentoasemaverkosto.

KESKUSTAN Hanna Räsänen epäilee, että hallitus kaavailee puoliväliriihessään päätöstä, joka siirtäisi ostopalveluliikenteen kustannukset valtiolta kuntien harteille.

– Asian jatkuva tempominen ja epävarmuuden luominen lentojen jatkumisesta ovat suurinta myrkkyä alueiden elinvoimalle, Räsänen sanoo.

– Jokaista hanketta suunniteltaessa otetaan huomioon alueen sopivuus hankkeelle ja alueen saavutettavuus. Nyt saavutettavuuden epävarmuus kirjoitetaan taas isommalla jokaiseen paperiin.

– Itäiselle Suomelle luvataan kuu taivaalta, mutta toisaalla vedetään mattoa alta.

RÄSÄNEN huomauttaa, että 98 prosenttia lentoliikenteen tuomista hyödyistä kohdistuu lentoliikennealan ulkopuoliseen yritystoimintaan.

– Lentokenttien hyödyt ovat siis moninkertaiset niiden aiheuttamiin kustannuksiin verrattuna. Finavian vaatimus markkinaehtoisuudesta ei tässä maailman tilanteessa voi olla ainoa kelvollinen peruste lentoliikenteelle.

– Vaadin hallitusta puolustamaan hallitusohjelman mukaisesti maakuntalentoja ja maakuntien elinvoimaa, Räsänen toteaa tiedotteessaan.