ehdokaspaneli

Kansanedustajat paljastavat uutuuskirjassa: Tämä on yhä tehokkain vaalikampanjan muoto

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tapasi kansalaisia Rauman torilla elokuun puolivälissä.

Uutuuskirjan Kamppailu vallasta – eduskuntavaalikampanjat 1945–2015 –kirjan kirjoittajat ovat haastatelleet 20 kansanedustajaa ja puoluesihteeriä. Haastattelujen pohjalta tutkijat Erkka Railo ja Sini Ruohonen piirtävät kuva suomalaisen kansanedustajan vaalikampanjan arjesta 2000-luvun Suomessa.

Kirjoittajien mukaan 70 vuoden kuluessa vaalikampanjoinnin kova ydin on säilynyt yllättävän samanlaisena.

– 1940-luvulla vaalikampanjaa käynyt henkilö tunnistaisi helposti 2000-luvun ehdokkaan ja hänen ongelmansa tekniikan ja yhteiskunnan muuttumisesta huolimatta, Railo ja Ruohonen kirjoittavat.

Kaikkien haastateltujen kansanedustajien mukaan tehokkain vaalikampanjan muoto on edelleen kansalaisten henkilökohtainen tapaaminen, siitäkin huolimatta että myös netti ja sosiaalinen media ovat astuneet kuvaan mukaan.

Uuden vuosituhannen menestyneille kampanjoille on ollut yhteistä yllätyksellisyys, visuaalisuus, hauskuus ja kyky olla läsnä siellä, missä ihmiset ovat.

Kun puolueiden organisaation merkitys eduskuntakampanjassa on vähentynyt, tilalle on tullut iso tukiryhmä.

Ehdokkaiden tukiryhmät jakautuvat kirjoittajien mukaan usein kahteen osaan. Ytimessä on lähimpien avustajien ryhmä, jonka koko pienimmillään on tavallisesti 10–20 henkeä. He osallistuvat kampanjan suunnitteluun ja päivittäiseen pyörittämiseen. Tukiryhmän ulkokehällä on toinen joukko, joka voi osallistua yksittäisiin tapahtumiin tai esimerkiksi lahjoittaa rahaa. Parhaimmillaan ulkokehän tukiryhmään kuuluu jopa toistasataa ihmistä.

– Tukiryhmä eroaa merkittävällä tavalla aikaisemmasta puolueorganisaatiosta, joka järjesti vaalitilaisuuksia piireissä. Tärkein ero on, että kansanedustaja johtaa itse tukiryhmäänsä. Tästä seuraa, että tukiryhmissä tiivistyvät kansanedustajan johtajan kyvyt, Railo ja Ruohonen katsovat.

Heidän mukaansa ehdokkaiden on kyettävä motivoimaan tukiryhmänsä luomalla mielikuva yhteisestä ponnistuksesta tärkeän asian saavuttamiseksi.

Kampanjan ja muun ajan raja on häilyvä.

Kirjaa varten haastatellut katsovat, että 2000-luvulla puolue ja sen aate eivät enää motivoi ihmisiä, vaan ehdokkaan on itse kyettävä motivoimaan tukijansa: ” – – ajan henki suosii tällaista projektikeskeisyyttä ja henkilökeskeisyyttä, ja eduskuntavaali on näitä molempia parhaimmillaan. Siinä on alku ja loppu ja siinä sitoudutaan ihmiseen, eikä mihinkään möhkälemäiseen instituutioon, kuten puolueeseen”, eräs haastateltu kuvaa.

Verrattuna sodanjälkeiseen aikaan 2000-luvulla puolueiden tarjoama tuki ja koordinaatio kansanedustajaehdokkaille on vähäistä. Puolueet kuitenkin tarjoavat yhä muun muassa koulutusta, jossa käydään läpi vaalikampanjan arkea, antavat tietoa puolueen poliittisista linjauksista ja koordinoivat ehdokkaiden sanomaa kansalaisille. Puolueet myös luovat yhtenäisen graafisen ilmeen sekä kokoavat ehdokkaita yhteisiin vaalijulisteisiin ja -mainoksiin.

Haastatellut ehdokkaat pitivät vanhempia kansanedustajia tärkeämpinä avun lähteinä kuin omaa puoluettaan.

Railo ja Ruohonen summaavat, että 70 vuoden kuluessa eduskuntavaalikampanjat ovat muuttuneet paljon. Niistä on tullut eräänlaista jatkuvaa kommunikaatiota kansalaisten kanssa. Varsinaisen vaalikampanjan ja muun ajan raja on muuttunut häilyväksi.

Kamppailu vallasta – eduskuntavaalikampanjat 1945–2015 -kirjan ovat kirjoittaneet Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat Erkka Railo, Mari K. Niemi ja Sini Ruohonen sekä e2-ajatuspajan tutkija Ville Pitkänen.

”Olen hieman eri mieltä” – Niinistö paalutti Suomen paikkaa oikaisemalla venäläistoimittajaa lehdistötilaisuudessa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Presidentit Vladimir Putin ja Sauli Niinistö kättelivät alkuperäistä pidemmäksi venyneen lehdistötilaisuuuden jälkeen. Se pidettiin hotelli Punkaharjulla.

Yhdysvaltain ja Venäjän kiristyneet välit ja Yhdysvalloissa suunnitellut uudet Venäjä-pakotteet nousivat esille presidenttien yhteisessä tiedotustilaisuudessa tänään Punkaharjulla.

Presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin puhuivat medialle keskinäisten keskustelujensa jälkeen.

Yhdysvaltain kaavailemia uusia pakotteita Putin piti perusteettomina.

Putin sanoi, että Venäjä ei ole nähnyt lopullista lakiesitystä Yhdysvaltain kaavailemista uusista Venäjän-vastaisista sanktioista. Putinin mukaan Venäjä käyttäytyy pidättyvästi, mutta ei voi loputtomasti sietää ”häikäilemättömyyttä” Venäjää kohtaan.

USA-suhteet nousivat esiin paikalla olleen venäläistoimittajan annettua kysymyksellään kuvainnollisesti kuin syötön Putinin lapaan. Kysyjä, Venäjän valtiollisen Vesti-uutiskanavan toimittaja, viittasi siihen, että Yhdysvaltain edustajainhuone päätti kiristää Venäjän-vastaisia pakotteita.

Putinin mukaan Yhdysvallat haluaa suunnitelmillaan laajentaa kansallisen lainsäädäntönsä toimivaltaa kansainväliseksi. Putin pitää sitä kansainvälisen oikeuden rikkomisena, eikä Venäjä voi sellaista hyväksyä.

Niinistö: ”Taustaksi on nimetty epäilyt Yhdysvaltain vaaliprosessissa, jonka vuoksi sanktioita ollaan esittämässä.”

Presidentti Sauli Niinistö oli vastausvuorollaan asiasta ”hieman eri mieltä”. Niinistön mukaan ei ole kyse sanktioiden asettamisesta tai Yhdysvaltain lakien noudattamisesta.

– Taustaksi on nimetty epäilyt Yhdysvaltain vaaliprosessissa, jonka vuoksi sanktioita ollaan esittämässä, hän huomautti kysymyksen esittäjälle.

Niinistö sanoi, että uudet sanktiot ovat herättäneet keskustelua myös niiden vaikutuksista EU:n ja Yhdysvaltojen suhteille – eikä se ei ole mitenkään helppo tai kivuton asia.

Jonkin verran tulkinnan varaa tilaisuuden päätteeksi jäi siihen, kenelle Niinistö kohdisti sanansa ”hieman eri mieltä”.

Valtaosa paikalla olijoista tulkitsi jo Punkaharjulla, että hän kohdisti sen suoraan kysymyksen esittäneelle venäläistoimittajalle, ei presidentti Putinille.

Tulkinta sai vahvistuksen, kun Helsingin Sanomat oikaisi verkkojuttuaan alkuillasta näin:

Oikaistu klo 18.37: Aikaisemmin jutussa kerrottiin, että Niinistö olisi sanonut olevansa eri mieltä Putinin kanssa. Hän kohdisti kuitenkin sanansa kysymyksen esittäneelle venäläistoimittajalle.

”Suomi rakentaa suhteita myös EU:hun ja Yhdysvaltoihin, eikä kyse ole tasapainoilusta.”

Niinistö vastasi tilaisuudessa kysymykseen Suomen ”tasapainoilusta” Yhdysvaltain ja Venäjän välillä. Hän muistutti, että Suomi rakentaa suhteita myös EU:hun ja Yhdysvaltoihin, eikä kyse ole tasapainoilusta.

Vladimir Putin ei suoraan onnitellut Suomea 100-vuotisjuhlavuodesta. Hän halusi kuitenkin kiittää suomalaisia ystävällisestä vastaanotosta, jonka presidentti sai matkallaan hotelliin.

– Monet vilkuttivat ystävällisesti. Lähetän heille median kautta terveiset, sanoi Putin ja vilkutti kameroille.

Lähteet: Yle Areena: Putin saapuu Suomeen – Seuraa tapahtumia suorana , STT-politiikka ja Helsingin Sanomat samasta aiheesta.

Lisätty klo 20.42 maininta, että kysymyksen Yhdysvaltain kongressin valmistelemista uusista Venäjän-vastaisista pakotteista esitti Venäjän valtiollisen Vesti-uutiskanavan toimittaja.

Putin lupasi kertoa Niinistölle Syyrian tilanteesta myöhemmin tänään

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Presidentti Vladimir Putin Punkaharju-keskusteluista tiedotustilaisuudessa, poiminnat STT:ltä:

– Kiinan ja Venäjän sotilaallisia harjoituksia on tehty aiemminkin maalla ja meressä. Yhteistyö liittyy maailman tilanteen vakauttamiseen, eikä sitä ole suunnattu kolmansia maita vastaan.

– Kunnioitamme muiden Itämeren maiden neutraaliutta. Olemme valmiita kaikkeen yhteistyöhön alueen puolueettomien maiden kanssa.

– Olen luvannut kertoa kattavasti Syyrian tilanteesta Niinistölle. Nyt voin sanoa, että tärkeintä on lopettaa verenvuodatus ja luoda kestävä poliittinen sovinto.

– Haluan kiittää suomalaisia ystävällisestä vastaanotosta, jonka saimme, kun ajoimme hotelliin. Monet vilkuttivat ystävällisesti. Lähetän heille median kautta terveiset.

Ehkä hieman yllättäen tiedotustilaisuuden lopuksi ei kysymyksiä saanut suomalaisista tiedotusvälineistä esittää kuin Yle. Kysymysvuoro jaettiin sen sijaan paikalla olleelle amerikkalaiselle medialle, joka kysyi Yhdysvaltain uusista Venäjän vastaisista sanktioista.

Putin kommentoi vastauksessaan lakiesitystä Venäjän-vastaisista sanktioista. Yhdysvaltain kaavailemia uusia pakotteita hän piti perusteettomina.

– Emme ole nähneet lopullista esitystä, mutta käyttäydymme pidättyvästi. Emme voi kuitenkaan loputtomasti sietää häikäilemättömyyttä maatamme kohtaan.

Putinin mukaan on sääli, että Yhdysvaltojen ja Venäjän väliset suhteet uhrataan sisäpolitiikan vuoksi. Hän näki taustalla ”venäläisvastaista hysteriaa”.

Jutun loppuun lisätty osuus Yhdysvaltain ja Venäjän kiristyneistä väleistä klo 17.53.

Niinistö muistutti, etteivät asiat ole menneet vain huonoon suuntaan

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Presidentti Sauli Niinistö Punkaharjun tiedotustilaisuudessa. Poiminnat STT:ltä:

– Toivoisin, että Suomessakin kiinnitetään huomiota siihen, että asiat eivät ole menneet Itämeren tilanteessa pelkästään huonoon suuntaan. Stoltenbergin mukaan edellinen Nato–Venäjä-kokous oli rakentava.

– Keskustelimme Putinin kanssa Itämeren tilanteesta. Olemme nähneet liikenteen kasvavan alueella. Dialogi on tarpeen.

– Keskustelimme myös Ukrainan tilanteesta, joka ei ole parantunut. Olisi tärkeää saada aikaan aselepo ensivaiheessa ja liikkua vaikka pienin askelin, esimerkiksi vankien vapauttamisen kautta.

Niinistön ja Putinin keskustelut Punkaharjulla venyivät – tiedotustilaisuus alkoi hetki sitten

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Hotelli Punkaharjulla käytiin presidenttien viralliset kahdenväliset keskustelut, joiden jälkeen pidetään lehdistötilaisuus.

Tasavallan presidentin kanslia Twitterissä: Niinistön ja Putinin tiedotustilaisuus Punkaharjulla alkaa kello kello 15.55. Alun perin sen piti alkaa kello 15.30.

Tuokin aikataulu on venynyt. Tiedotustilaisuus pääsi vihdoin alkamaan noin kello 16.25.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on saapunut hotelli Punkaharjulle, jossa hänet otti vastaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Hotellilla presidentit käyvät viralliset kahdenväliset keskustelut, joiden jälkeen pidetään lehdistötilaisuus, jonka piti jo alkaa ilmoitetun aikatulun mukaan.

Putin saapui Suomeen kello kahden maissa helikopterilla Savonlinnan lentoasemalle. Kentälle laskeutui samassa saattueessa kolme helikopteria.

Putinia odotettiin saapuvaksi puoli kahden aikaan, mutta hän oli noin puoli tuntia ilmoitetusta aikataulusta myöhässä.

Putin matkasi kentältä hotellille autolla.

Presidenttien keskusteluissa noussee esille etenkin talous, mutta myös muun muassa Itämeren alueen jännittyneen tilanteen ja Ukrainan odotetaan olevan keskusteluissa esillä.

Kyseessä on työvierailu, joka juhlistaa Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Punkaharjun jälkeen presidentit risteilevät höyrylaivalla Olavinlinnaan, missä luvassa on Savonlinnan kaupungin isännöimä päivällinen. Ilta Olavinlinnassa jatkuu Moskovan Bolshoi-teatterin esittämällä Jolanta-oopperalla.

Jutun alkua on päivitety presidenttien tiedotustilaisuuden alettua kello 16.28.

”Jämäkkä ja osoitti hyvää johtajuutta” – SDP:n Feldt-Ranta kehuu Ruotsin pääministerin ratkaisua

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Maarit Feldt-Ranta

Ruotsin pääministeri, sosialidemokraattien Stefan Löfven päätti tänään, että kaksi hänen punavihreän hallituksensa ministeriä, sisäministeri Anders Ygeman ja infrastruktuuriministeri Anna Johansson jättävät ministerin tehtävänsä. Molemmat ovat sosialidemokraatteja.

Sitä vastoin puolustusministeri Peter Hultqvist jatkaa tehtävässään.

Ruotsalaisen yhteiskunnan ja politiikanteon hyvin tunteva kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) kehuu Löfvenin ratkaisua.

– Se oli jämäkkä ja luonteva sekä osoitti hyvää johtajuutta. Hän näytti jälleen kerran, että kun tulee tiukka paikka, hän ottaa johdon käsiinsä.

Feldt-Ranta ei ihmettele yhtään, että Hultqvist, sosialidemokraatti hänkin, saa jatkaa ministerinä.

– Hän on erittäin suosittu ministeri, ja hyvin arvostettu myös oppositiossa, Feldt-Ranta perustelee.

Viisi oppositiopuoluetta, porvariallianssi, vaati eilen kaikkien kolmen potkimista ulos.

– On vaikea nähdä, että oppositiopuolueet vaatisivat vielä Hultqvistin eroa, kun hallitus on kuitenkin kantanut vastuun tapahtuneesta.

Edellinen porvarihallitus synnytti tietovuotoriskin.

Sisäpoliittinen kriisi syntyi, kun kävi ilmi, että ulkoistuksen myötä ajoneuvohallinnon rekistereihin on ollut pääsy ulkomaisilla työntekijöillä, joiden taustoja ei ole tarkistettu.

Suomessa on jäänyt Feldt-Rannan mukaan vähäiselle huomiolle se tosiseikka, että edellinen porvarihallitus teki mahdolliseksi ajoneuvorekisterin pitämisen ulkomailla.

– Se synnytti tietovuotoriskin. Moni asiantuntija pitääkin allianssipuolueen jälkiviisautta ylimitoitettuna.

Löfven itse ei saanut Feldt-Rannan mielestä kolhua tietovuotokriisin keskellä. Hänen asemaansa ei kyseenalaistettu laajasti kohuviikkojen aikana. Ruotsalaiset ovat olleet varsin tyytyväisiä pääministeriinsä.

– Hänen aikanaan Ruotsin talous on kasvanut ennätyksellisesti, työllisyys on kohentunut ja Ruotsi on pärjännyt hyvin ylipäänsä.

Feldt-Ranta pitää Ruotsin parlamentaarista tilannetta hankalana, kun oppositiossa oleva porvariallianssi on itse horjuttanut omaa asemaansa. Maltilliset (vastaa Suomessa kokoomusta) lähtivät ”flirttailemaan” ruotsidemokraattien kanssa.

– Puolue teki päänavauksen viime vuonna ilmoittamalla, että se voisi tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Porvariallianssin yhteispeli on heikentynyt, kun osa puolueista on valmis ja osa ei ole siihen valmis.

Tällainen kriisi voisi tapahtua meilläkin.

Löfven kierrättää samalla ministereitä. Sosiaalivakuutusministeri Annika Strandhällistä tulee uusi sosiaaliministeri. Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Thomas Eneroth nousee infrastruktuuriministeriksi. Feldt-Ranta kuvaa häntä erittäin kokeneeksi poliitikoksi.

Lisäksi Morgan Johanssonista tulee uusi oikeus- ja sisäministeri ja Heléne Fritzonista maahanmuuttoministeri. Sairauslomalla ollut kansanterveysministeri Gabriel Wikström eroaa.

Feldt-Ranta uskoo, että tietovuotokriisi ei unohdu hetkessä ja se tulee heijastumaan loppuun vaalikauteen. Ruotsissa järjestetään ensi vuonna parlamenttivaalit – puoli vuotta Suomea aiemmin.

– Keskustelu jatkuu taatusti ulkoistusten mielekkyydestä, joita siis viime porvarihallitus harrasti ahkerasti viime kaudella.

Hän muistuttaa, että Ruotsin keskustelu vaikuttaa myös Suomeen: ”mitä ruotsalaiset edellä, me perässä” on ollut lähes maan tapa.

Toinen kysymys on, löysivätkö oppositiopuolueet kriisin avulla kokoavan liiman, jolla ne voisivat vakuuttaa pystyvänsä hallitsemaan ristiriidoista huolimatta.

– Lähiajat näyttävät, miten eri puolueet suhtautuvat ruotsidemokraatteihin. Ja saivatko allianssipuolueet – mihin en usko – tuulta siipiensä alle, että ne pystyisivät parantamaan asemiaan.

Feldt-Ranta kehottaa seuraamaan tiiviisti Ruotsin tilannetta. Yhteiskunnat kun ovat kovin samankaltaisia.

– Tällainen kriisi voisi tapahtua meilläkin, jos ulkoistamme viranomaispalveluja ja jätämme valvonnan rempalleen.