Aihe on puhuttanut säännöllisesti julkisuudessa ja vapautuskriteerien on yleisesti ajateltu ajan mittaan löystyneen.

Puhemiesneuvosto hyväksyi tiistain kokouksessaan muistion, joka perustui puhemiesneuvoston ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien käymiin keskusteluihin. Vapautuksen kansanedustajille myöntää harkintansa perusteella nimenomaan puhemiesneuvosto.

Eduskunnan pääsihteerin Antti Pelttarin mukaan avainroolissa on perustuslain muotoilu, jossa kansanedustajalle voidaan myöntää vapautus perustellusta syystä. Jatkossa perusteluja pitää myös täydentää, jos puhemiesneuvosto sellaista pyytää.

Tehtävät, jotka palvelevat enimmäkseen kansanedustajan omia ammatillisia intressejä eivät vastedes kelpaa vapautuksen perusteeksi.

KANSANEDUSTAJIEN siirtyminen kesken kauden muihin tehtäviin on pulpahdellut pintaan useita kertoja vuosien varrella. RKP:n Carl Haglund valittiin eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa. Hän sai puhemiesneuvostolta vapautuksen ja siirtyi Sunshine Kaidi New Energy Groupin varatoimitusjohtajaksi runsas vuosi vaalien jälkeen elokuussa 2016.

SDP:n entinen puheenjohtaja Sanna Marin valittiin eduskuntaan huhtikuussa 2023. Puhemiesneuvosto siunasi hänen siirtymisensä Tony Blair -instituutin palvelukseen saman vuoden syyskuussa. Esimerkkejä keskustelua herättäneistä vapautuksista on vuosien varrelta enemmänkin.

– Tämä on asia, joka säännöllisesti keskusteluttaa, Pelttari toteaa, muttei kommentoi yksittäisiä tapauksia.

– On syytä muistaa, että puhemiesneuvostolla on harkintavalta. Se on ollut tähän asti ja on jatkossakin. Muistion tarkoituksena on luoda harkintavallalle selkeitä raameja ja antaa kriteerejä, joilla puhemiesneuvosto voi vapautuspyyntöä tulevaisuudessa arvioida.

EDUSKUNNAN puhemies Jussi Halla-aho (ps.) näkee täsmennettyjen ohjeiden tarpeen johtuvan asiantuntijalausunnoissakin todetusta käytännön löystymisestä.

Sinänsä ohjeistuksessa ei ole hänen mukaansa ole mitään uutta.

– Kun kaikki edustajia pitää kohdella samoilla kriteereillä, on vaikea kuvitella tilannetta, jossa vapautuspyyntöä ei ennakkotapauksiin vedoten hyväksyttäisi, jos aiemminkin on hyväksytty kaikki vapautuspyynnöt. Sen takia on hyvä tehdä muistio kättä pidemmäksi, että on jotakin mitä käyttää ohjenuorana, kun eteen tulee uusia tapauksia, Halla-aho sanoo.

Voiko nyt sanoa mikä aikaisemmin läpi mennyt (vapautuspyyntö) ei enää menisi läpi?

– On selvää, että tarve muistion tekemiseen ja linjausten kirkastamiseen on syntynyt aiemmista tapauksista, ottamatta kantaa yksittäisiin tapauksiin. Rima on asettunut sen verran alas, että on vaikea niiden valossa kuvitella tilannetta, jossa puhemiesneuvosto ei hyväksyisi vapautuspyyntöä, jos se on tähän asti hyväksytty myös sellaisilla perusteilla, joita ei välttämättä voi pitää yhteiskunnallisesti merkittävinä.

– Mielestäni erityisen tärkeää siinä on, että suhtaudutaan pidättyväisesti vapautuspyyntöihin, jos ne tehdään hyvin lähellä edellisiä vaaleja, jotta ei ruokittaisi kulttuuria, jossa puolueet asettavat ehdokkaaksi näkyviä hahmoja, joiden ei ole tarkoituskaan jäädä hoitamaan tehtäväänsä. Ja myös suhtaudutaan pidättyväisesti sellaisiin tapauksiin, jossa on kyse pikemminkin edustajan omien ammatillisten tai muiden intressien edistämisestä kuin yhteiskunnallisesta edusta.

Voiko sanoa, että tässä parannetaan äänestäjän kuluttajansuojaa?

– Kyllä voidaan mielestäni hyvin sanoa näinkin.