Eduskunnan päättämä tiedustelulakeihin liittyvä perustuslain 10§:n muutos antaa viranomaisille aiempaa laajemmat valtuudet rajoittaa yksityishenkilön luottamuksellisen viestin suojaa.

– Uusista tiedusteluvaltuuksista pyritään säätämään täsmällisesti, jotta perusoikeuksiin puututtaisiin vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä. Uusien tiedusteluvaltuuksien vastapainoksi eduskuntaan perustetaan kansanedustajista koostuva tiedusteluvalvontavaliokunta. Valiokunnalla olisi poikkeuksellisen laajat tiedonsaantioikeudet, Kantola selvittää.

On ehdotettu, että uuteen valiokuntaan ehdolla olevista kansanedustajista tehtäisiin laaja turvallisuusselvitys. Sen tekisi Suojelupoliisi, jonka toiminnan valvominen puolestaan olisi valiokunnan keskeinen tehtävä. Turvallisuusselvityksen avulla pyrittäisiin vähentämään riskiä, että joku valiokunnan jäsenistä vuotaisi salassa pidettäviä tietoja julkisuuteen tai ylipäätään valiokunnan ulkopuoliselle taholle.

– Kansalta vaaleissa saatu valtakirja antaa tällä hetkellä pääsyn kaikkiin kansanedustajan tehtäviin sen mukaan kuin eduskunta itsenäisesti päättää. Valintojen perusteet ovat avoimet. Esitetyn menettelyn myötä valintaperusteisiin tulisi julkisuudelta ja ehkä henkilöltä itseltäänkin salattu peruste, hän jatkaa.

Kantolan mukaan turvallisuusselvityksen teettäminen etukäteen ei loisi varmuutta siitä, ettei kukaan valiokunnan jäsenistä vuoda tietoja.

– Valiokunnan luotettavuuden kannalta merkitystä on sillä, että kansanedustajaakin koskevat rikoslaissa olevat säännökset salassapitorikoksesta, vakoilusta ja turvallisuusalaisuuden paljastamisesta. Eduskunnan olisi vielä syytä harkita turvallisuusselvitystä koskevan säännöksen poistamista, etenkin kun tärkeimmissä verrokkimaissamme ei tuollaista menettelyä käytetä, Kantola sanoo.

Demokraatti on haastatellut perustuslakiasiantuntijoita, jotka suhtautuvat erittäin skeptisesti siihen, että turvallisuusselvitys voisi läpäistä perustuslain seulan.

Esimerkiksi professori Tuomas Ojanen ontodennut, että siitä ei pääse yli eikä ympäri, että laaja turvallisuusselvitys on ongelma perustuslain säännösten näkökulmasta.

– Säännökset lähtevät kuitenkin siitä, ettei perustuslaissa aseteta kansanedustajille tai valiokuntatyöskentelylle mitään erillisiä kelpoisuustyyppisiä vaatimuksia. Tällaisten erityisvaatimusten asettaminen kansanedustajille on perustuslaille tuntematonta, Ojanen sanoi.

Turvallisuusselvitykset hankkisi käytännössä eduskunnan puhemies. Ojasen mukaan ongelmallista olisi, jos puhemiehen kaltainen poliittinen henkilö käyttäisi merkittävää päätösvaltaa turvallisuusselvitysten pohjalta.

Lue lisää: Kansanedustajien turvallisuusselvitykset vastatuulessa, perustuslakiasiantuntijat tiukkana: ”Perustuslaille tuntematonta”

Eilen tiedustelulakien valmistusta valvovan parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) kertoi Demokraatille, että turvallisuusselvitysten tilanne on yhä auki.

– Lähtökohta on, että turvallisuusselvitys tehdään tavalla tai toisella, Tölli sanoi ja perusteli tätä tiedusteluvalvontavaliokunnan toiminnalla ja luottamuksen säilymisellä.

Ilkka Kantola kuuluu samaiseen seurantaryhmään kuin Tölli.