Toimituksen kommentit
24.1.2020 11:07 ・ Päivitetty: 24.1.2020 11:28
Kapitalismin kyseenalaistaminen on nykyaikana salonkikelpoista jopa sikariportaassa, mutta suuryritysten julistuksen vilpittömyydestä voi olla monta mieltä
Työttömäksi joutunut hakee vikoja itsestään. Todennäköisimmin vika löytyy kuitenkin järjestelmästä. Toki työttömyydessä voi olla kyse kehnosta tuurista tai huonoista valinnoista, mutta ne eivät selitä sitä, että vuodenvaihteessa Suomessa oli 61 000 pitkäaikaistyötöntä.
Viime aikoina on ollut muotia kertoa, että kapitalismi on rikki. Pitkäaikaistyöttömyys on vain yksi esimerkki talousjärjestelmän monista ongelmista. Vaurauden keskittyminen, ilmastokriisi ja kilpailun väheneminen osoittavat, että vapaiden markkinoiden kuuluisa ”näkymätön käsi” tarvitsee tuekseen yhteiskunnan auttavan käden.
Viime syyskuussa The Financial Times esitti ohjelmanjulistuksen, jonka mukaan kapitalistinen järjestelmä on ”nollattava” eli rakennettava uudestaan.
Lehden mukaan liberaali kapitalismi on tuonut rauhaa, vaurautta ja teknologista kehitystä viimeisen 50 vuoden aikana. Se on merkittävästi vähentänyt köyhyyttä ja parantanut elinoloja ympäri maailmaa. Mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana, siis finanssikriisin jälkeen, kapitalistinen malli on alkanut yskähdellä. Se on keskittynyt liiaksi voittojen maksimointiin ja osakkeenomistajien palvelemiseen.
– Ne ovat tärkeitä periaatteita liike-elämässä, mutta eivät riittäviä, lehti totesi linjauksessaan.
FT:n erikoistoimittaja Martin Wolf arvioi, että kapitalismin kriisi on jo uhka liberaalille demokratialle.
Yli 180 yhdysvaltalaista suuryritysjohtajaa antoi viime elokuussa julkilausuman, jonka mukaan yritysten ei pitäisi palvella vain osakkeenomistajia, vaan niiden pitäisi kantaa myös sosiaalista vastuuta.
Lisää aiheesta
Myös Suomessa on kiinnitetty huomiota talousjärjestelmän kriisiin. Uudenvuodenyönä Sitra julkaisi Megatrendit 2020 -raportin, joka keskittyy alkaneen vuosikymmenen pitkäkestoisiin ja hitaasti muuttuviin ilmiöihin.
Megatrendeistä heijastuvat huoli ekologisesta kestävyydestä, väestön ikääntymisen vaikutuksista ja demokratian tilasta. Raportin mukaan yksi megatrendi on talousjärjestelmän suunnan etsiminen. Kysymyksenä on, nähdäänkö ympäristö vain resurssina vai otetaanko talouden tavoitteeksi ympäristön parempi tila.
Globaalilla tasolla talouskasvu jatkuu, mutta järjestelmään kohdistuu uudistuspaineita.
”Talouskasvu on tapahtunut ympäristön kustannuksella ja vauraus keskittyy yhä harvemmille”, raportissa todetaan.
”Talouskasvun tuoma vauraus ei jakaudu kestävästi globaalilla tai valtioiden tasolla. Eriarvoisuuden ja epäreiluuden kokemukset nakertavat sekä talouden että yhteiskunnan perusteita Suomessakin.”
Yli 180 yhdysvaltalaista suuryritysjohtajaa antoi viime elokuussa julkilausuman, jonka mukaan yritysten ei pitäisi palvella vain osakkeenomistajia, vaan niiden pitäisi kantaa myös sosiaalista vastuuta. Lausunnon allekirjoittivat muun muassa Applen, Amazonin, American Airlanesin ja JP Morgan Chasen toimitusjohtajat.
Yritysjättien pomot ilmoittivat sitoutuvansa viiteen pointtiin, joihin kuuluivat muun muassa työntekijöihin sitoutuminen, yhteisöjen tukeminen ja ympäristön suojeleminen.
Kapitalismin kyseenalaistaminen on nykyaikana siis salonkikelpoista jopa sikariportaassa.
Suuryritysten ulostulon vilpittömyydestä voi toki olla monta mieltä. Ehkä parasta voitontavoittelua pitkällä aikavälillä on ilmoittaa olla tavoittelematta voittoa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.