Uutiset

Käpylän suojeluasemakaava hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa

Käpylän rakennukset ovat komeiden puiden suojassa.
Käpylän rakennukset ovat komeiden puiden suojassa.
Käpylän rakennukset ovat komeiden puiden suojassa.

Tampereen yhdyskuntalautakunta hyväksyi Käpylän pientaloalueen suojeluasemakaava kesäkuun lopulla. Asemakaava menee vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn.

Käpylän pientaloalue sijaitsee Lapin kaupunginosassa kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 13,4 hehtaaria. Kaupunginosa on saanut olla vuosikymmenet kaikessa rauhassa. Asukkaat ovat voineet hyödyntää Näsijärveä monella tapaa, niin Rauhaniemen uimarantaa kuin veneily- ja kalastusmahdollisuuksia venepaikkoineen.. Myös Kaupin metsät ovat ollet Käpylän asukkaiden käytössä. Omakotiyhdistys järjesti Kaupin laduilla hiihtokilpailuja ainakin jo viisikymmenluvulla.

Asemakaavan muutoksella turvataan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 20 222 kerrosneliömetriä. Rakennusoikeus lisääntyy 2413 kerrosneliömetriä. Uusia tontteja ei osoiteta.

Kortteleihin on osoitettu alueelliset suojelumerkinnät sekä rakennusten suojelumerkinnät maakuntamuseon inventoinnin pohjalta. Rakennuksia ei saa purkaa.

Omakotitalojen rakennusoikeudet on osoitettu tonteille alkuperäisten suojeltavien asuinrakennusten koon mukaisina, vaihdellen 100 ja 225 kerrosneliömetrin välillä. Myöhemmille laajennuksille ja rakennusosille ei ole osoitettu rakennusoikeutta suojelukaavan pyrkiessä säilyttämään alueen alkuperäistä ilmettä ja rakennetta.

Lisäksi tonteilla on talousrakennusoikeus enintään yhteensä 30 kerrosneliömetriä, mihin kuuluu myös joitakin suojeltavia piharakennuksia. Kolmea tonttia on hiukan laajennettu.

Käpylän historia ja luonne

Käpylän pientaloalue rakennettiin pääosin 1910 ja -20 -lukujen vaihteessa. Vuoden 1933 asemakaava laajensi aluetta hieman idän suuntaan, ja täydennysrakentamisena tuli muutama talo vielä 1940- ja 50-luvuilla.

Rakennukset ovat enimmäkseen hirsisiä. Osa on paritaloja, jotka on osin muutettu yhden perheen taloiksi. Silti vielä 1950-luvulla joissakin taloissa, kuten esimerkiksi kaupungista tultaessa Aaltotien vasemmalla puolella olevissa rakennuksissa, asui useita perheitä.

Rakennukset ovat tiiviisti katujen varrella, mikä luo miellyttävää kaupunkitilaa ja -ympäristöä. Alue on säilyttänyt hienosti alkuperäisen ilmeensä, jonka luonteeseen vaikuttaa myös ympäröivä vihervyöhyke. Ainakin joidenkin milestä alue vaatisi kokonaisvaltaista kohentamista.

Rakennukset ovat usein hirsisiä ja vaikuttaa sltä kuin joku niistä olisi aina remontin kohteena.

 

Kasvillisuus pehmentää

Koivujen reunustamat kadut myötäilevät maaston muotoja ja pienten omakotitonttien rakennukset seuraavat katulinjaa. Pieni keskuspuisto Lapinaukea on alueen sydän. Käpylä on kokonaisuutena hyvin yhtenäinen viehättävine rakennuksineen. Kaava-alue on kaupungin omistuksessa.

Virkistysalueilla tavoitteena on kulttuurihistoriallisten ja luontoarvojen sekä virkistysalueiden toimintojen turvaaminen.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Demokraatti 1/20
ÄÄRIPÄÄT - Miksi vastakkainasettelu kiinnostaa?
KANSA JA KAPITALISMI - Joillakin on varaa sijoittaa
MISSÄ OLET NYT - Ari Korhonen
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Rane Aunimo

Jussi Halla-ahon mukaan ilmasto lämpenee ja se liittyy ihmisen toimintaan – viiden lapsen isä julisti Helsingissä sanomaa, mutta flirtti olikin tutun ivallinen
23.1.2020

Luetuimmat


Uusimmat