37-vuotias tuomittu oli mielentilatutkimuksen mukaan tekohetkellä syyntakeeton, eli ei ymmärtänyt tekonsa seurauksia. Siitä syystä mies jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.

– Vastaajalle tehdyssä perusteellisessa mielentilatutkimuksessa on todettu, että vastaaja oli tekohetkellä mielisairaudesta johtuvien harhojen vuoksi syyntakeeton ja hän on edelleen mielenterveyslain tarkoittaman tahdonvastaisen hoidon tarpeessa, käräjäoikeus toteaa julkisessa selosteessa.

Oikeuden mukaan mies tappoi sukulaispoikansa isolla keittiöveitsellä. Uhrilla oli viilto- ja pistohaavoja kaulan alueella, selosteessa sanotaan.

Puukotus tapahtui viime jouluaattona, kun mies oli vierailulla siskonsa perheen kotona. Poliisi on kertonut, että väkivalta alkoi yllättäen ja että henkirikos oli impulsiivinen teko. Kuulustelussa mies on tunnustanut surmanneensa lapsen ja kertonut harhoistaan, jotka hänen mukaansa myötävaikuttivat tekoon.

Väkivalta alkoi yllättäen

Tapahtumailtana uhrin kotona paikalla oli kaksi muuta aikuista ja toinen alaikäinen lapsi. Lapset nukkuivat, ja aikuiset olivat katsoneet televisiota.

Ilta sujui hyvin rauhallisesti, ja poikaan kohdistunut väkivalta alkoi yllättäen, kertoi tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Kanth esitutkinnan aikana.

Hätäkeskukseen tuli ilmoitus pahoinpitelystä, ja paikalle hälytettiin ambulanssi, jota asunnossa olleet menivät odottamaan rappukäytävään.

– Avun hälyttämisen aikana on siirrytty portaisiin odottamaan apua, mistä epäilty on saanut uhrin takaisin haltuunsa, jolloin on palattu asuntoon. Muut ovat jääneet oven ulkopuolelle.

Poika oli vielä elossa, kun epäilty vei hänet asuntoon takaisin, Kanth sanoi. Avun saavuttua paikalle poikaa ei kuitenkaan ehditty pelastaa.

– Poika on todettu kuolleeksi heti tapahtumapaikalla, Kanth sanoi.

Käsittely suljetuin ovin

Käräjäoikeus käsitteli asiaa aiemmin heinäkuussa suljetuin ovin. Suljetun käsittelyn syynä oli muun muassa tarve salata uhrin ja tämän perheen yksityisyyttä.

– Asianomistajan ja hänen oikeudenomistajiensa henkilöllisyyden salassa pitämisen turvaamiseksi sekä salassa pidettävien oikeudenkäyntiasiakirjojen ja niissä olevien salassa pidettävien tietojen julkinen käsittely ei ole mahdollinen, käräjäoikeus totesi salauspäätöksessään.

Uhrin omaiset perustelivat vaatimustaan suljetusta käsittelystä halulla turvata muun muassa uhrin alaikäisen sisaruksen yksityisyyttä ja rajoittaa rikoksen aiheuttamaa kärsimystä.

– Tapahtuneen jälkeen perhe on tehnyt järjestelyjä suojatakseen uhrin sisarusta asiaan liittyviltä yhteydenotoilta ja puheilta. Asia on saanut huomattavaa julkisuutta, eivätkä vanhemmat halua enempää lisäkärsimystä tai vahinkoa aiheuttavaa julkisuutta.

Omaiset myös katsoivat, että koska rikos tapahtui kotona, käsittelyssä tulee esille heihin liittyvää arkaluonteista tietoa.

Omaisten ja uhrin yksityisyyden lisäksi suljetun käsittelyn puolesta puhui käräjäoikeuden mukaan myös se, että henkilötodistelussa joudutaan käsittelemään syytetyn terveystietoja, jotka ovat salassa pidettävää tietoa.