Katalonian satojen tuhansien ”hiljainen enemmistö” marssi itsenäisyyttä vastaan

Kuva: AFP PHOTO/Jorge Guerrero
Suomalaisillekin tuttu kirjailija Mario Vargas Llosa heilutti lippua yhtenäisen Espanjan puolesta.

Sadattuhannet ihmiset marssivat sunnuntaina Barcelonassa Katalonian itsenäistymisaikeita vastaan. Espanjan ja Katalonian lippuja kantaneet mielenosoittajat kutsuvat itseään ”hiljaiseksi enemmistöksi”.

”Eläköön Espanja! Eläköön Katalonia!” -huuto kajahti ihmisten marssiessa Barcelonan kaduilla.

– Olemme ehkä olleet liian kauan hiljaa, sanoi 44-vuotias Alejandro Marcos uutistoimisto AFP:lle.

– Näyttää siltä, että se, joka huutaa kovimmin, voittaa väittelyn. Niinpä meidän täytyy korottaa äänemme ja sanoa voimakkaasti ja selvästi, että me emme halua itsenäisyyttä, Marcos jatkoi.
Jotkut mielenosoittajat vaativat Katalonian aluehallinnon johtajan Carles Puigdemontin laittamista vankilaan, koska Kataloniassa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys itsenäisyydestä vastoin Espanjan hallituksen ja tuomioistuinten kantaa.

”Espanjan yhtenäisyydestä ei voi äänestää tai neuvotella – sitä täytyy puolustaa”, luki yhdessä mielenosoittajien kylteistä.
Barcelonan poliisin mukaan liikkeellä oli 350 000 ihmistä. Järjestäjät arvioivat luvuksi jopa 950 000.

Neuvoa-antava kansanäänestys Katalonian itsenäisyydestä järjestettiin 1. lokakuuta. Siinä 90 prosenttia äänestäjistä kannatti Espanjasta irtautumista. Äänestysvilkkaus jäi kuitenkin vain runsaaseen 40 prosenttiin.

Annetaanko itsenäistymisjulistus tiistaina?

Lauantaina kymmenettuhannet ihmiset osoittivat mieltä Espanjan kaupungeissa vaatien vuoropuhelua Katalonian aluehallinnon ja Espanjan hallituksen välille.

Puigdemontin on määrä puhua Katalonian alueparlamentille tiistaina. On arveltu, että hän saattaisi jo tuolloin antaa itsenäistymisjulistuksen.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy ei sulje pois mahdollisuutta, että Katalonian itsehallinto lakkautetaan, jos alueen johto jatkaa itsenäisyysjulistuksella uhkailua. Espanjan perustuslaissa on pykälä, jonka nojalla Espanjan hallitus voisi mitätöidä Katalonian itsehallinnon ja ottaa sen omiin käsiinsä.
Rajoy kertoi asiasta El Pais -lehden haastattelussa.

STT-AFP, Barcelona

 

 

Keskustelua aiheesta

Taas ampumistapaus USA:ssa: Ainakin kolme kuollut

Kuva: Lehtikuva
Joukkoampumiset alkavat olla Yhdysvalloissa jokaviikkoisia. Lokakuun alussa Las Vegasissa kuoli ihmistä 58 luoteihin.

Ainakin kolme ihmistä on kuollut ampumistapauksessa Marylandin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Edgewoodin kaupungissa tapahtuneessa välikohtauksessa haavoittui kaksi ihmistä. Kaikki uhrit olivat töissä liikkeessä, joka myy ja asentaa graniittisia keittiötasoja.

Poliisin mukaan epäilty on tunnistettu, mutta hän pakeni paikalta. 37-vuotiasta miestä etsitään parhaillaan. Hänellä epäillään olleen jokin yhteys liikkeeseen, mutta poliisi ei kertonut asiasta tarkempia tietoja.

Harfordin sheriffin Jeffrey Gahlerin mukaan tapauksessa ei ole muita epäiltyjä.

Yhdysvalloissa on tänä vuonna tapahtunut jo 285 joukkoampumista, kun mukaan lasketaan tapaukset, joissa uhreja on neljä tai enemmän.

”Rastita Sobtshak” – FT: Tv-tähti pyrkii Venäjän presidentiksi

Kuva: Lehtikuva

Venäläinen seurapiiri- ja televisiotähti Ksenia Sobtshak (kuvassa) ilmoittaa Financial Timesin mukaan asettuvansa ehdolle Venäjän presidentinvaaleihin. Sobtshak kirjoittaa talouslehti Vedomostissa, että hänen ehdokkuutensa on tarkoitettu vastalauseeksi kaikille.

– Haluatko kertoa mielipiteesi, mutta ehdokastasi ei ole päästetty ehdolle? Eikö ehdokasta löydy? Rastita Sobtshak. Et valitse häntä presidentiksi. Käytät vain rauhanomaista ja laillista keinoa sanoa ”Jo riittää!”, Sobtshak kirjoitti.

Presidentti Vladimir Putin ei ole vielä ilmoittanut ehdokkuudestaan maaliskuun vaaleissa. Hänen ilmoitustaan odotetaan vuodenvaihteeseen mennessä.

Ksenia Sobtshakin isä oli tunnettu uudistusmielinen poliitikko Anatoli Sobtshak. Vuonna 2000 kuollut isä-Sobtshak oli Putinin läheinen yhteistyökumppani.

Ranska tiukentaa lakejaan: Sallii laajat valtuudet kotietsintöihin ja rajoittaa vapaata liikkumista

Kuva: Lehtikuva

Ranskan parlamentti on hyväksynyt uuden terrorismilain, joka antaa viranomaisille laajat valtuudet tehdä kotietsintöjä ja rajoittaa vapaata liikkumista. Lisäksi viranomaiset saavat luvan sulkea uskonnollisia kohteita, joita epäillään radikaalien aatteiden levittämisestä.

Uusi lainsäädäntö korvaa poikkeustilan, joka otettiin käyttöön Pariisissa toissa vuonna tehtyjen terrori-iskujen jälkeen. Näissä iskuissa kuoli 130 ihmistä, mutta myöhemmin tapahtuneiden iskujen kuolonuhrien määrä on ylittänyt 230. Poikkeustilaa on sen jälkeen jatkettu kuusi kertaa.

Lainsäädännön tiukennuksesta on käyty kiivasta keskustelua Ranskassa, mutta kansalaiset ovat mielipidetiedustelujen perusteella niihin tyytyväisiä. Tuoreessa kyselyssä uusia toimia kannatti 57 prosenttia vastaajista. Presidentti Emmanuel Macron kehotti viranomaisia hyödyntämään annettuja valtuuksia täysimittaisesti.

Tarkoitus on tehostaa tiedustelua vankiloissa, joissa radikalisaation epäillään leviävän tehokkaasti. Viranomaiset saavat valtuudet tehdä tarkastuksia raja-alueilla, rautatieasemilla, satamissa ja lentokentillä.

Ihmisoikeusryhmät epäilevät, että tarkastukset kohdistuvat yhä suuremmassa määrin maahanmuuttajiin ja muslimeihin.

”Tämä on erittäin vakavaa” – pommi-isku poliisiasemaa vastaan järkytti

Kuva: Lehtikuva

Ruotsalaispoliitikot ja poliisit tuomitsivat keskiviikkona yhteen ääneen edellisen yön pommi-iskun Helsingborgin poliisiasemaa vastaan.

– Tämä on erittäin vakavaa. Hyökkäys poliisia vastaan on hyökkäys demokratiaamme vastaan, paheksui pääministeri Stefan Löfven.

Löfvenin mukaan kamppailua rikollisuutta vastaan on jatkettava ja tiivistettävä, tiukentamalla lainsäädäntöä ja vahvistamalla poliisin voimavaroja.

Räjähdys noin puoli yhdeltä paikallista aikaa aiheutti merkittäviä aineellisia vahinkoja, mutta kukaan ei loukkaantunut. Räjähdys tuhosi poliisitalon sisäänkäynnin ja aiheutti tuhoa myös talon sisätiloissa.Tekijöistä tai iskun motiiveista ei ollut tietoa, mutta Aftonbladetin mukaan kyseessä oli erittäin voimakas räjähde.

Myös oppositio tuomitsi iskun. Maltillisen kokoomuksen oikeuspoliittinen edustaja Tomas Tobé vaati vankeusrangaistusten kaksinkertaistamista ja poliisille lisätukea.

– Rikolliset yrittävät vahvistaa asemiaan ja meidän on tarmokkaasti vastattava tähän, Tobé sanoi.

He haluavat osoittaa uskaltavansa käydä myös poliisin kimppuun.

Ruotsin poliisien liitto totesi kommentissaan, ettei isku tullut yllätyksenä. Uhkaukset ja väkivalta poliiseja kohtaan ovat yleistyneet viime vuosina.

– Olemme nähneet useita tämänkaltaisia hyökkäyksiä poliisiasemia ja -autoja vastaan. Poliiseihin kohdistuva uhkakuva on pahentunut parin viime vuoden aikana, sanoi liiton puheenjohtaja Lena Nitz.

Liiton teettämän kyselyn mukaan noin 40 prosenttia poliiseista sanoi joutuneensa edellisen 12 kuukauden aikana uhkausten, väkivallan tai painostuksen kohteeksi. Lähes 70 prosenttia arvioi, että tilanne on pahentunut kahden vuoden aikana.

Nitz arvioi, että Helsingborgin iskun taustalla ovat ammattirikolliset ja että sen tavoitteena on poliisin pelottelu.

– He haluavat osoittaa uskaltavansa käydä myös poliisin kimppuun. Siksi on niin tärkeää, että toimiin tartutaan, koska muuten on vaarana, että näitä hyökkäyksiä tulee lisää, Nitz sanoi.

Presidentti Niinistö uskoo, että Turkin Erdogan vastaa suomalaistoimittajaa koskeneeseen kirjeeseen 

Kuva: Lehtikuva
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ei vielä ole vastannut Suomen kirjeeseen.

Turkin suurlähettilään kutsuminen keskusteluun ja presidentti Recep Tayyip Erdoganille lähetetty kirje ovat diplomaattikäytännössä vahvoja reaktioita, presidentti Sauli Niinistö sanoo. Hänen mukaansa Suomi ei viivästynyt vastauksessaan, kun Turkissa suomalaistoimittaja tuomittiin vankeuteen viime viikolla.

Niinistön mukaan Erdogan ei ole vielä vastannut kirjeeseen. Niinistö arvioi, että kirjeeseen varmasti vastataan jollain tavalla.

Valtiosihteeri Stenlund: Albayrak valittanut seuraavaan oikeusasteeseen

Turkissa vankeustuomion kirjoittamastaan jutusta saanut suomalainen toimittaja Ayla Albayrak on valittanut tuomiostaan seuraavaan oikeusasteeseen, kertoo ulkoministeriön valtiosihteeri Peter Stenlund.

Stenlund keskusteli tänään Albayrakin tapauksesta turkkilaisen kollegansa kanssa Turkin pääkaupungissa Ankarassa.
Albayrak sai äskettäin kahden vuoden ja yhden kuukauden tuomion Wall Street Journal -lehdessä elokuussa 2015 julkaistusta Kaakkois-Turkin kurdialuetta käsittelevästä jutusta.