Hallituksen 190 miljoonan euron eli jopa 12 prosentin leikkaukset ammatillisen koulutuksen määrärahoista vuodesta 2017 lähtien ovat vaarassa jättää nuoria työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) painottaa, että vaikka koulutuksen järjestäjillä on nyt mahdollisuus itse pohtia mistä säästetään, ei käytännössä juurikaan ole muita vaihtoehtoja kuin säästää henkilöstökuluista.

– Näin ollen opettajien määrän vähentyessä jo ennestään alhainen lähiopetustuntien määrä alenee. Opiskelijat siis saavat vähemmän opetusta, sanoo Eloranta.

– Miksi ihmeessä nämä suuret muutokset toteutetaan eri vuosina, hän ihmettelee.

– Käytännössä leikkaus kohdistuu nuorten lisäksi myös aikuisten koulutukseen, koska ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista puolet on yli 20-vuotiaita. Miten hallituksella on varaa vähentää työttömien mahdollisuuksia omaehtoiseen kouluttautumiseen tilanteessa, jossa työttömien määrä on valtaisa?

Eloranta toteaa leikkausten vaikuttavan sekä nuorten ja aikuisten mahdollisuuksiin päästä ammatillisiin opintoihin että yritysten mahdollisuuksiin palkata ammattitaitoista työvoimaa.

– Tämä on katastrofi tilanteessa, jossa tarvitsemme yhä osaavampaa työvoimaa ja elinikäistä oppimista, hän painottaa.

Suomessa on yli 300 000 aikuista, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Heistä jopa 100 000 on alle 30-vuotiaita nuoria. Nuorten aikuisten osaamisohjelma on tarkoitettu juuri näille nuorille.

– Onkin käsittämätöntä, että nyt tämä hyvin toimiva NAO-ohjelma lopetetaan kokonaan, vaikka viime hallituskaudella aloitetussa ohjelmassa on aloittanut vuosittain 4000 opiskelijaa ja moni syrjäytynytkin nuori on päässyt sen avulla työelämään, Eloranta harmittelee.