– Puhutaan jo, voi sanoa, uudesta normaalista.

Pelkästään Helsingissä on useita aktiivisia ryhmiä, pääkaupunkiseudulla yhteensä vajaa kymmenen ryhmää.

– Meillä tulee keskeisiin jäseniin liittyviä rikosilmoituksia tasaisesti tutkintaan, oikeastaan päivittäin erilaisia rikoksia Helsingin alueella.

Silloin pääkaupunkiseudulla tehtiin ensimmäisiä todellisia havaintoja jengien tappelusta keskenään.

Turku, Tampere ja Oulu nyt myös tilannekuvan seurannassa mukana pääkaupunkiseudun ohella. Näissä ongelmat ovat pienempiä, mutta pääkaupunkiseudulla katujengit ovat vakiinnuttaneet asemansa.

HEINIKARIN mukaan katujengien tekemät rikokset ovat esimerkiksi liikennerikoksia, huumerikoksia, ampuma-aserikoksia, ryöstöjä ja pahoinpitelyjä.

Ilmiötä korostaa se, että poliisissa on opittu havaitsemaan sitä entistä paremmin. Ilmiöstä onkin nyt saatu Heinikarin mukaan hyvä tilannekuva.

Alkuvuodesta on tehty havaintoja jengien aseistautumisesta. Kaasu-aseita ja starttipistooleja, joita on tilattu ulkomailta, on takavarikoitu poliisien toimesta. Heinikarin mukaan pienillä muutoksilla näistä voidaan tehdä toimivia käsiaseita. Aseilmiö riivaa koko Suomea, ei vain pääkaupunkiseutua.

– Tammikuussa oli sellainen yö, jossa kenttäpartiomme takavarikoivat eri poliisitehtävien yhteydessä yön aikana yhteensä kolme käsiasetta katujengien liittyvien henkilöiden hallusta, Helsingin poliisilaitoksella työskentelevä Heinikari kertoo.

Kenttäpartiot ovat takavarikoineet alkuvuodesta myös runsaasti käteistä rahaa katujengeihin liittyvien keskeisten henkilöiden hallusta ja suhteellisen isoja huumemääriä. Volyymit ovat todennäköisesti aika isoja, koska näissä tapauksissa on ollut kyse sattumanvaraisista partiotehtävistä.

POLIISILLA on havaintoja on myös katujengien välisistä rikollisuuksista. Väkivallan kierteet saattavat lähteä todella pienestä asiasta liikkeelle. Siksi tilannekuvan luonti on poliisille äärimmäisen tärkeää.

Katujengirikollisuuden tehokas torjunta vaatii Heinikarin mukaan poliisilta erikoistumista ja asiantuntijuutta. Esimerkiksi someseuranta on keskeistä.

Heinikari kertoi, että poliisi on tehnyt yhteistyötä Lontoon poliisin kanssa. Heidän toimintaan on tutustuttu ja sieltä on vastaavasti käyty tutustumassa Suomen tilanteeseen.

Käsillä on melko samanlaiset ilmiöt, vaikka Lontoossa katujengeillä on pitkät perinteet. Lontoon alueella on parisensataa jengiä ja jengeillä on tarkat reviirit. Suomessa tähän on vielä matkaa, poliisi voi vielä vaikuttaa tilanteeseen.

Englannissa ampuma-aserikoksista tuomitaan selvästi isommat rangaistukset kuin Suomessa, käsiaseista voi tulla viiden vuoden tuomio.

Lontoossa ja Suomessa on havaittu, että jengien keskeisten ongelmanaiheuttajien poistaminen kaduilta rauhoittaa myös muuta ryhmää. Ongelmanaiheuttajia voidaan poistaa selvittämällä vakavia rikoksia.

HELSINGIN poliisilaitokselle perustetaan 16 hengen tutkintaryhmä, jonka tehtävänä on estää, paljastaa ja tutkia pääkaupunkiseudun vakavaa katujengirikollisuutta. Tutkintaryhmä toimii koko pääkaupunkiseudulla.

Heinikari kuvasi, että keskeinen tehtävä on estää vakavia väkivaltarikoksia ja katkaista koston kierteitä. Tähän mennessä tehtävässä on onnistuttu hänen mukaansa hyvin.

Vaikka Lontoossa ja Ruotsissa on samantyyppisiä ryhmiä kuin Suomesssa, Suomen tilanne on kuitenkin alkuvaiheessa. Heinikarin mukaan tällä hetkellä ei ole kuitenkaan näkymää, että ilmiö häviäisi, vaan se pitää ottaa hallintaan.

Poliisi ylläpitää katujengeistä valtakunnallista tilannekuvaa myös muiden kuin pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa.

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta muistutti, että Suomessa ei ole tällä hetkellä virallista määritelmää siitä, mikä on katujengi tai kenet voidaan lukea katujengin jäseneksi.

Yleensä katujengeistä puhuttaessa tarkoitetaan tunnistettuja tiettyihin kaupunginosiin leimautuvia ryhmiä, joihin liittyy huumekauppaa ja muuta vakavaa rikollisuutta. Leimallista on myös, että jengien välillä on erilaisia väkivallantekoja ja vahvaa jengien sisäistä ryhmäajattelua sekä sitä vahvistavia tunnuksia. Jengeillä on tunnistettu myös erilaisia kansainvälisiä yhteyksiä.

Heikinheimo totesi, että poliisi on saanut mahdollisuuden panostaa lisää ilmiön torjumiseksi, kun poliisille myönnettiin katujengi-ilmiön torjuntaan valtion budjetista lisärahoitusta.

Heikinheimo painotti, että poliisin ensisijainen rooli on rikostorjunta. Lisäksi poliisilla on omaa ennaltaehkäisevää toimintaa jengeissä toimiville ja jengien liepeillä oleville.

Poliisi on priorisoinut katujengi-ilmiön ja nuorisorikollisuuden laajemmin yhdeksi rikostorjunnan painopistealueeksi.