Sittemmin presidenttiyden voitettuaan Trumpin tavoite on ilmeisesti asettunut noin puoleen vuoteen.

Euroopassa pelätään, että Trump diilailee rauhaa kahdestaan Venäjän kesken eikä Eurooppa pääsisi sanomaan sanaansa. Tämä puolestaan herättää pelkoja siitä, että rauhanehdoista tulisi Ukrainan kannalta epätoivottavat.

Joka tapauksessa jotakin lienee lähitulevaisuudessa tapahtumassa. Eri toimijat hakevat nyt asemia ja pyrkivät seuraamaan ennen kaikkea Yhdysvaltain presidentin poukkoilevia edesottamuksia.

SUOMI toimii Etyjin puheenjohtajana vuonna 2025.

Niinistö haaveili, miten suurvaltapoliittiset jännitteet saattaisivat helpottua ja globaaleihin kriiseihin voisi löytyä ratkaisuja. Tuleehan 2025 kuluneeksi 50 vuotta Helsingin kuuluisasta Etyk-kokouksesta.

Ukrainan sota viimeistään murskasi nämä toiveet.

Vallitsevassa tilanteessa voi olla, että Etyjillä saattaa olla ainakin jonkinlaista roolia, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa halutaan saada päätökseen.

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen suomalainen puheenjohtaja Pia Kauma (kok.) visioi tässä haastattelussa yllättävänkin pitkälle Etyjin toimintamahdollisuuksia nostaen Suomea esiin jopa mahdollisten rauhanneuvottelujen kotipaikkana.

Demokraatti haastatteli kansanedustaja Kaumaa tämän näkemyksistä kokoomuksen kunta- ja aluvaaliristeilyn yhteydessä sunnuntaina.

KAUMA haluaa heti haastattelun aluksi kerrata Etyjin rakennetta ja muistuttaa, että järjestössä on niin parlamenttien kuin hallitusten välinen puoli. Ne toimivat niin yhdessä kuin erillään.

Hallitusten välinen puoli koskee 57 maata ja vuosittain vaihtuvan puheenjohtajamaan ulkoministeri kantaa isoa vastuuta toiminnasta pitkälti oman ulkoministeriön kanssa. Nyt vastuu on Suomen ulkoministeri Elina Valtosella (kok.).

– Parlamentaarinen puoli on sillä tavalla erilainen, että mukana on myös eri maiden oppositiot. Kaikilla 57 maalla on oman maan kokoon suhteutettu delegaatio. Suomesta on esimerkiksi kuusi varsinaista jäsentä ja Yhdysvalloilla 15. Parlamentaarisen puolen keskustelu on monipolvisempaa, koska Etyj-parlamentaarikkojen ei tarvitse noudattaa suoraan maansa hallituksen linjaa.

Yhteensä Etyj-parlamentaarikkoja on 323. Parlamentaarikot kokoontuvat kolme kertaa vuodessa määrämuotoiseen kokoukseen. Kun Ukrainan sota 2022 alkoi, parlamentaarikot olivat juuri kokoontuneet talvikokoukseensa Wienissä. Tunnelmat eivät olleet korkealla.

ULKOMINISTERI Valtonen on linjannut, että Suomen tärkein tehtävä Etyjin puheenjohtajana on tukea sodan jalkoihin jäänyttä Ukrainaa. Kun ennen hyökkäyssotaa Etyjin tarkkailijat valvoivat Ukrainan ja Venäjän välistä rintamaa, hän on nähnyt, että jotakin roolia voisi olla myös jatkossa, jos Ukrainaan saadaan rauha.

– Etyjin kannalta katsottuna väitän, että sen rooli on parhaimmillaankin alustan tarjoava fasilitoija. Tämäkin on epätodennäköistä, koska vastaavaa ennakkotapausta ei suoraan ole löydettävissä historiasta. Etyjillä itsellään ei ole mahdollisuutta olla aktiviinen toimija neuvotteluissa, Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Marko Lehti lausui hiljattain Helsingin Sanomille.

Konsensusperiaate jähmettää ylipäänsä Etyjin päätöksentekoa.

PIA Kauma arvioi, että Ukrainan rauhan näkymät ovat pitkälti suurvaltakysymys. Hän uskoo, että Ukrainassakin on pitkään odotettu sitä, kenestä tulee uusi Yhdysvaltain presidentti.

– Fakta on se, että rauhanneuvottelut tullaan käymään Yhdysvaltojen ja Venäjän kesken – ja aika lailla suoraan niiden kesken, Kauman arvio kuuluu.

– Tietenkin tavoitteena on, että Ukraina on siinä keskeisesti mukana, ettei sovita mistään etupiirijaosta tai alueluovutuksista kuulematta Ukrainaa. Mutta minä en oleta, että Etyjillä itsessään olisi rauhanneuvottelujen roolia, koska tämä on mennyt hyvin pitkälti suurvaltapoliittiseen keskusteluun, hän jatkaa.

Kauman mukaan Etyjin piirissä on pikemminkin keskusteltu siitä, mitä tapahtuu rauhanneuvottelujen ja rauhansopimisen jälkeen.

– Helpostihan siinä käy niin, että neuvottelupaperi on tyhjä paperi, jos ei heillä ole takeita siitä, että rauha säilyy, Kauma sanoo ja lisää, että Venäjä olisi saatava pysymään pois sovituilta alueilta ja ihmisten on pystyttävä palaamaan asumilleen alueille.

Kauma tuo esiin, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi itse on sanonut, että tarvitaan ehkä vähintään 200 000 rauhanturvaajaa.

– Ja voi olla, että osa rauhanturvaajista on muita kuin militaaripuolen rauhanturvaajia. Sinne tarvitaan myös siviilikriisinhallinnan tekijöitä. Siinä kohdassa luottamusta rakentamiseen tähtäävissä toimissa tarvitaan Etyjiä, Kauma ennakoi.

Hän nostaa esiin, että Etyjin hallitusten välisellä puolella on tälläkin hetkellä 12 eri maamissioita. Niissä Etyj-organisaatio tekee yhteistyötä paikallisen hallituksen kanssa muun muassa demokraattisten vaalien ja oikeusjärjestelmän varmistamiseksi. Toimintaa on esimerkiksi Balkanilla.

– Olettaisin, että tämäntyyppinen toiminta tulee kyseeseen sitten myös siinä vaiheessa, kun rauhanneuvottelut on saatu päätökseen.

Tällainen toiminta vaatisi Etyjiltä Kauman arvion mukaan alkuvaiheessa kymmenien, myöhemmin satojen ihmisten panoksen.

KAUMA uskoo, että rauhanneuvottelut Ukrainan tilanteen osalta ovat tällä hetkellä jo käynnissä ainakin epävirallisella tasolla.

– Siihen varmaan perustuvat myöskin Trumpin puheet. Enää hän ei väitä, että rauha olisi saatavissa 24 tunnissa.

Kauma on erityisen huolestunut Euroopan yhtenäisyydestä. Saksassa on tulossa vaalit ja siellä Ukrainan tukemiseen liittyy epävarmuuksia. Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin kannatus on huvennut.

– Hän on pääasiassa vain puhunut Ukrainan tukemisesta, mutta sitten teot eivät välttämättä ihan vastaa sitä ainakaan suhteessa bkt-tasoon. Sama koskee muita maita Euroopassa. Johtovastuu Ukrainan tukemisesta puuttuu.

Kauma uskoo, että tällä hetkellä myös Zelenskyi katsoo sodan Ukrainassa vaatimia kuolonuhreja ja pohtii mikä on sodan hinta ja miten se välittyy omille kansalaisille. Kauma nostaa esiin sen, että armeijaan rekrytoidaan varsin iäkkäitä ihmisiä.

– Se tilanne on todella todella paha ja täällä vain Eurooppa riitelee eikä pääse yksimielisyyteen tuista ja ne ovat liian hitaita. Puolustusteollisuutta ei ole saatu koordinoitua sillä tavalla kuin olisi pitänyt. Pelkkä rahahan ei Ukrainaa auta, vaan se raha olisi pitänyt saada muutettua aseiksi, Kauma painottaa.

KENEN sitten pitäisi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajan Kauman mukaan olla Euroopan ääni? Kauma sanoo, että Euroopan unionin tietysti.

Jos USA ja Venäjä neuvottelevat Euroopan yli, kuka olisi Euroopan puhuva pää?

Kauma mainitsee, että EU yritti neuvotella rauhaa Armenian ja Azerbaidžanin välille.

– EU tuskin kelpaa Venäjälle, mutta todennäköisempi vaihtoehto on kuitenkin Sveitsi, joka on neutraali ja Etyjin ensi vuoden puheenjohtajamaa.

– Aina pitää muistaa, jotta rauhaan päästään, neuvottelevien osapuolten pitää olla kaikkien hyväksymiä ja niillä pitää olla kaikkien luottamus, Kauma lausuu.

Koska ei usko Venäjän kelpuuttavan EU:ta, hän kertoo näkevänsä, että voi olla myöskin joku täysin ulkopuolinen, joka Euroopan unionin puolelta asiaa veisi eteenpäin.

– Jos ajatellaan muitakin kriisejä, lähinnä Lähi-itä tulee päällimmäisenä mieleen, niin kyllähän siellä on käytetty muun muassa Qataria välittäjänä.

Siis Qatar voisi toimia Euroopan puolesta välittäjänä, niinkö?

– Se on tietenkin yksi vaihtoehto, mutta sen täytyy olla jokin sellainen, jonka kaikki hyväksyvät.

Kauman arvio tuntuu olevan, ettei välttämättä eurooppalaisia välittäjiä hyväksytä. Hän jatkaa, että pääasia olisi, että Ukraina itse olisi neuvottelemassa.

– Yksi asia, mikä minua itseäni huolestuttaa on se tapa, millä Putin puhuu Ukrainasta ja Zelenskyistä. Kun hän ei tietyllä tavalla edes tunnusta koko valtiota niin hän ei myöskään tunnusta Zelenskyin legitimeettiä johtaa valtiota.

Kauma toteaa selkeästi hyvänä asiana, että Ukrainassa ollaan melko yksimielisesti Zelenskyin takana eikä häntä haluta horjuttaa.

Voisiko Etyjillä olla jokin rooli rauhanneuvotteluissa?

– Voi olla, jos osapuolet sitä pyytävät, Kauma vastaa.

Kauma alkaa tässä yhteydessä puhua Etyjin uudesta pääsihteeristä, turkkilaisesta Feridun Sinirlioğlusta. Kauman mukaan Sinirlioğlun on kerrottu suunnittelevan matkaa Moskovaan.

– Voi olla, että tämä vähän kohottaa kulmakarvoja varsinkin Etyjin länsimaisten jäsenmaiden keskuudessa. Mutta tämä on uusi lähestymistapa, koska tähän mennessä suurin osa johtajista on karttanut jopa (Venäjän ulkoministeri) Lavrovin kättelyä ja näyttäytymistä samoissa valokuvissa venäläisten kanssa. Se on tavallaan suuri muutos, että nyt Etyjin keskeisin johtaja on menossa tapaamaan Venäjän ulkoministeriä. Ja voihan se olla, että jos hän saa siellä luottamuksellisen suhteen syntymään, niin Etyjillä voisi sitten olla oikeasti roolia myös rauhanneuvottelutilanteessa.

KAUMA kertoo itse olevansa maanantaina ja tiistaina matkalla Turkin Ankarassa, jossa hänen on määrä tavata Turkin ulkoministeri, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja sekä parlamentin puhemies, mahdollisesti myös presidentti.

Keskustelun aiheena on Turkin rooli eri konflikteissa ja miten he pystyisivät toimimaan rauhaa edesauttavasti. Kauman mukaan esimerkiksi Armenian ja Azerbaidžan sekä Georgian kysymyksissä Turkilla voi olla ratkaiseva rooli, mutta roolia voisi olla myös Lähi-idässä ja Ukrainan tilanteessa.

Helmikuun aikana Kauma puolestaan matkustaa seurueessa Ukrainaan. Siellä on hänen mukaansa tarkoitus käydä Ukrainan presidentin, ulkoministerin ja puolustusministerin kanssa keskustelua siitä, mikä voisi olla Etyjin rooli Ukrainassa.

Etyjillä on tänä vuonna jäljellä parlamentaarisen yleiskokouksen istunnot heinäkuun alussa Portugalissa ja syksyllä Turkissa.

Se, että Etyjin hallituksen välisellä puolella voisi syntyä merkittäviä kokouksia Ukrainan tilanteeseen liittyen, tuskin toteutuu. Vaikka USA on Kauman arvion mukaan ollut melko sitoutunut Etyjin työhön, Trumpin arvostus sääntömääräistä kansainvälistä monenkeskistä yhteistyötä kohtaan ei ole kovin suurta.

– Taustalla on sekin, että esimerkiksi Zelenskyi ei anna kovin paljon arvoa Etyjin aiemmalle työlle. Siellä oli kaksi Minskin sopimusta, joista kumpikaan ei johtanut toivottuihin lopputuloksiin. Etyjillä on huono ”track record”, pitäisi pysytä osoittamaan myöskin se, että pystytään parempaan.

Minsk I ja Minsk II -sopimukset pyrkivät lopettamaan taistelut Venäjän tukemien separatistien ja Ukrainan välillä Itä-Ukrainassa 2010-luvulla, tuloksetta.

ETYJ on ollut muutoinkin voimakkaasti käymistilassa ja koko organisaation roolia on kyseenalaistettu.

Kauma näkee, että järjestö on nyt käännekohdassa, jossa Etyj voi ottaa suuremman roolin kuin sillä on ollut.

Kauma sanoo laittavansa toivoa myös uuden pääsihteerin diplomaattisiin kykyihin.

Entä sitten Suomen linja?

– Minun mielestäni Suomen pitää noudattaa sitä linjaa, mitä Martti Ahtisaarikin noudatti aikoinaan eli että tarvittaessa neuvotellaan vaikka terroristien kanssa, jos sillä saadaan pysyvä rauha aikaan. Tietenkin nyt, kun meihin muutenkin kohdistuu tänä vuonna suuret odotukset järjestön tulevaisuuden suhteen, aivan hyvin Suomi voi myöskin tarjoutua rauhanneuvottelujen vetäjäksi tai vähintään paikaksi, jossa neuvotteluja käydään, Kauma sanoo haastattelun lopulla yllättäen.

– Mutta tietenkin kun kysymys on aika monen maan järjestöstä ja siitä, että pitää olla kaikkien osapuolten hyväksyntä sille, kuka niitä neuvotteluja vetää, niin siinä on vielä monta mutkaa matkassa. Mutta ainakin valmiudesta näiden neuvottelujen vetämiseen Suomen pitäisi olla aktiivinen.

Et näe riskejä siinä?

– Aina on riskejä, mutta on riski myöskin jatkaa tätä sotaa todella pitkään. Jonkun se homma pitää hoitaa.

Suomen puheenjohtajuuden avajaisia Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Etyjissä vietettiin maanantaina Helsingissä Finlandia-talossa. Lue aiheeseen liittyvä uutinen tästä.