Hei Taru, kerro alkuun jotain itsestäsi.

Olen hietalahtelaistunut helsinkiläinen. Minä ja aviomieheni Jyrki muodostamme perheen. Iältäni olen 41-vuotias ja puolueen jäsen olen ollut vuodesta 2003 alkaen.

Koulutukseltani olen laborantti ja yhteisöpedagogi (yamk). Opiskelu on minulle myös harrastus ja olen leikkisästi joskus sanonut tavoitteenani olevan käydä läpi kaikki Suomen koulutusasteet.

Miksi päätit lähteä ehdolle eduskuntavaaleihin?

Minulle on ehdotettu ehdokkuutta monta kertaa aiemminkin ja jopa hieman patisteltukin ehdokkaaksi. Nyt sitten suoraan kysyttiin, olisinko käytettävissä. Hieman asiaa mietittyäni katsoin, että voin tuoda eduskuntaan siellä kovasti tällä hallituskaudella kaivattua neuvotteluosaamista ja työelämän tietoutta. Olen erinomainen organisoimaan asioita ja saan halutut asiat toteutumaan käytännössä. Koen, että minulla on jotain annettavaa ja nyt on oikea aika ehdokkuudelle. Onhan myös kunnianosoitus, että muut henkilöt katsovat minun olevan kykenevä kansanedustajan tehtävään.

Mihin teemoihin haluat ehdokkaana ja mahdollisesti valituksi tullessasi vaikuttaa ja miksi?

Minulle tärkeitä aiheita ovat työelämään sekä koulutukseen ja osaamiseen liittyvät kysymykset. Työelämään liittyvänä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat lähellä sydäntäni. Koulutuksella takaamme jokaiselle yhdenvertaiset mahdollisuudet elämässä ja koulutus on tärkeä väylä edistää tasa-arvoa.

Työskenneltyäni ammattiliitossa lähes 20-vuotta, olen nähnyt suomalaisten työpaikkojen arkitodellisuuden risuineen ja ruusuineen. Koen, että minulla on annettavaa suomalaisen työelämän ja työlainsäädännön kehittämiseen.

Osaamiseen ja koulutukseen liittyvät asiat ovat aina olleet minulle läheisiä. Osaamiseen liittyvien kysymysten merkitys on kasvanut merkittävimmäksi työelämän muuttuessa digitalisaation ja työnmurroksen myötä yhä kiihtyvämpää vauhtia. Suomalaista koulutusta olen kehittänyt opiskeluajoista alkaen muun muassa osallistumalla tutkintojen perustetyöhön, laadulliseen ennakointityöhön ja osaamiskartoitusten tekemiseen ensin opiskelijajärjestöissä ja sitten osana työtehtäviäni.

Taru, vaikka sinulla on kiireiset ajat edessä, millä tavalla vietät vapaapäivääsi?

Minulla on kaksi vapaa-ajan harrastusta ylitse muiden, veneily ja bridgen pelaaminen.
Veneily on mieheni ja minun yhteinen harrastus. Kunnostamme yli 40-vuotiasta venettä. Olemme nautiskelijaveneilijöitä, joille rentoutuminen ja kauniit kesäiset maisemat ovat tärkeämpiä kuin matka. Kirjoitan veneilyblogia Maakrapu seilaa, www.maakrapuseilaa.com/

Aina kun mahdollista pelaan bridgeä Pitäjänmäelle sijaitsevalla Bridge areenalle. Pelaaminen on minulle tapa sosiaaliseen kanssakäymiseen yhdistettynä kevyeen aivovoimisteluun. Bridgeä pelatessani ajatukset on pidettävä minun ja peliparini pelikorteissa, jolloin mm. työasiat jäävät taka-alalle. Pelaajana minulla on vielä paljon opittavaa ja jokaisella pelikerralla opin jotain uutta.

Millä tavalla helsinkiläisten eduista tulisi huolehtia valtakunnantasolla?

Valtakunnan päätöksenteolla vaikutetaan jokaisen helsinkiläisen arkeen. Hallitusohjelmassa tulee huomioida Helsingin erityiskysymykset. Esimerkiksi nykyisen hallituksen valmistelema sote uudistus on tapahtunut täysin maakuntien lähtökohdista. Helsinkiläiset ovat täysin perustellusti huolissaan kustannusten kasaantumisesta helsinkiläisten vastuulle ja samalla terveydenhuollon tason säilymisestä.

Mistä lukija voi seurata ajatuksiasi jutun julkaisun jälkeen?

Kotisivuillani www.tarureinikainen.fi ja Facebookissa @Taru2019.