Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa lehden Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa oikeudenkäynnissä.

Toimittajat Tuomo Pietiläinen ja Laura Halminen tuomittiin turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Pietiläinen tuomittiin sakkorangaistukseen ja Halminen jätettiin rangaistuksetta.

Käräjäoikeus katsoi, että Pietiläinen oli päävastuussa artikkelin kirjoitustyöstä. Halmisen rooli oli oikeuden mukaan selvästi Pietiläistä vähäisempi, minkä lisäksi hän oikeuden mukaan pyrki varmistumaan artikkelin laillisuudesta. Siksi oikeus jätti hänet tuomitsematta rangaistukseen.

Oikeudenkäynnissä kaikki syytetyt kiistivät syytteet. Syyttäjä oli vaatinut heille vähintään puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia.

Puolustuksen asianajajat sanovat, että aikovat ensin tutustua tuomioon rauhassa ja päättää sitten, valitetaanko siitä. Pietiläistä edustava Timo Ylikantola sanoo ilmoittavansa ainakin tyytymättömyyttä päämiehensä osalta. Kahta muuta toimittajaa ja Helsingin Sanomia edustava Kai Kotiranta sanoo pitävänsä tuomiota sanan- ja lehdistönvapauden kannalta ongelmallisena.

-  Kyllä tämä on mielestäni vaikea asia, jos salaisista asioista – jotka eivät välittömästi uhkaa ulkoista turvallisuutta – jos niistä uutisoiminen muodostuu kriminalisoiduksi, Kotiranta sanoo.

-  Mielestäni tässä jutussa ei ollut mitään sellaista, mikä antaisi aihetta arvioida, että kyse olisi ollut Suomen ulkoisen turvallisuuden kannalta kriittisistä tai keskeisistä tiedoista.

HELSINGIN Sanomien vt. vastaava päätoimittaja Antero Mukka kommentoi tiedotteessa olevansa pettynyt tuomioon. Mukan mukaan HS pitää kiinni siitä, että joulukuussa 2017 julkaistussa Viestikoekeskus-artikkelissa ei paljastettu turvallisuussalaisuuksia.

-  Myös oikeus toteaa päätöksessään, ettei maanpuolustuksen edulle tai valtion turvallisuudelle ole aiheutunut konkreettista vahinkoa.

Mukka kiinnitti huomiota siihen, että syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä hylättiin.

-  Käräjäoikeus vapautti toimittajat syytteistä niissä kohdissa, jossa kyse oli julkaisemattomien artikkeleiden valmistelusta. Tämä on odotettu ja arvokas ratkaisu, koska päinvastainen kanta olisi käytännössä tarkoittanut ennakkosensuuria, hän kirjoittaa.

Syyttäjäpuoli aikoo kommentoida tuomiota vasta ensi viikolla.

OIKEUDENKÄYNTI koski Helsingin Sanomien 16. joulukuuta 2017 julkaisemaa artikkelia ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua juttusarjaa, jotka käsittelivät Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua.

Käräjäoikeuden mukaan artikkelissa julkistettiin useita sellaisia sotilastiedustelua koskevia tietoja, jotka oli Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäväksi. Juttu sisälsi oikeuden mukaan yksityiskohtia kymmenen vuoden takaisista sotilastiedustelun tehtävistä, toiminnasta, organisaatiosta, suorituskyvystä ja hankinnoista. Oikeudenkäynnissä tietojen osoitettiin olevan keskeisesti peräisin Puolustusvoimilta, oikeus toteaa.

-  Käräjäoikeus on pitänyt artikkelin kirjoittajien menettelyä tahallisena, koska kokeneina toimittajina heidän täytyi tuntea sotilastiedustelutietojen salassapitoa koskeva tiukka oikeuskäytäntö ja koska Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö oli etukäteen jopa kiinnittänyt toimittajien huomiota rikoslain säännökseen, sanottiin käräjäoikeuden tiedotteessa.

Käräjäoikeus viittasi myös Pietiläisen aiemmin vuonna 2017 Puolustusvoimille tekemiin tietopyyntöihin, joihin saamiensa vastausten perusteella hänen täytyi oikeuden mukaan tietää, että niiden aihepiirien tiedot, joita iso osa artikkelin tiedoista oli koskenut, olivat Puolustusvoimien oman tulkinnan mukaan salassa pidettäviä.

-  Pietiläinen oli ryhtynyt laatimaan kyseisiä tietoja sisältävää artikkelia tästä Puolustusvoimien näkemyksestä tietoisena ja siitä välittämättä. Artikkelissa oli suorastaan kehuskeltu sillä, että Helsingin Sanomien käyttöön oli saatu salassa pidettävää aineistoa, jota Puolustusvoimat on aikaisemmin kieltäytynyt antamasta, oikeus kirjoitti tuomiossaan.

Kotiranta pitää merkittävänä ja oikeudenmukaisena sitä, että hänen päämiehensä Laura Halminen jätettiin asiassa tuomitsematta rangaistukseen. Hän kuitenkin katsoo, että Halmista ei olisi pitänyt tuomita ollenkaan.

-  Olen tämän kyseisen toimittajan osalta sitä mieltä, että tuo tahallisuusarvio on kritiikille hyvin altis. Mielestäni häntä ei olisi pitänyt tuomita lainkaan.

Halminen viestitti STT:lle pitävänsä kunnioitettavana, että oikeuden ratkaisussa hänen osaltaan näkyy pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja kohtuullisuuteen.

-  On kuitenkin huomautettava, että minulle on nyt annettu tuomio artikkelista, jota minä en ole kirjoittanut, Halminen kirjoittaa.

TOIMITTAJIEN puolustus perusteli artikkelin julkaisua yleisön silloisella tiedontarpeella tulevista tiedustelulaeista. Käräjäoikeuden mukaan artikkelissa paljastetuilla yksityiskohdilla ei kuitenkaan ollut liityntää lakihankkeeseen.

Oikeuden mukaan yksityiskohdat eivät myöskään paljastaneet epäkohtia tai väärinkäytöksiä, joten oikeus arvioi, ettei toimittajilla ollut tiedotusvälineiden yhteiskunnalliseen erityisasemaan perustuvaa oikeuttamisperustetta julkistaa tietoja.

-  Se, että salassa pidettäviksi tiedettyjä kohtia salaisiksi tiedetyistä asiakirjoista poimitaan ”väriläiskiksi” ja tehosteiksi, jotta jutulle tuodaan mielenkiintoa, ei ole yhteiskunnallisesti tärkeän asian edistämistä, käräjäoikeus toteaa.

Syyttäjä oli vaatinut toimittajille ehdollisia vankeusrangaistuksia. Käräjäoikeus viittasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaukseen, että toimittaja voidaan vain poikkeuksellisissa tilanteissa tuomita sananvapausrikoksesta vankeusrangaistukseen.

-  Kun oikeudenkäynti oli lisäksi kestänyt pitkään ja saanut poikkeuksellista julkisuutta, käräjäoikeus on tuominnut päävastuulliselle toimittajalle vankeusrangaistuksen sijasta sakkoa.

Syyttäjä vaati toimittajille rangaistusta myös turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä koskien julkaistun artikkelin jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelikokonaisuutta. Tämän syytteen käräjäoikeus hylkäsi. Sen sijaan käräjäoikeus hyväksyi syyttäjän vaatimuksen, että Viestikoekeskus-artikkeli on poistettava yleisön saatavilta HS:n nettisivuilta.

Käräjäoikeus ratkaisi asian kolmen ammattituomarin kokoonpanossa ja ratkaisu oli yksimielinen.

Suomen Journalistiliitto pitää tuomiota huolestuttavana, koska sen mukaan tuomio vähentää kansalaisten mahdollisuutta saada jatkossa tietoa viranomaisten toiminnasta.

-  Tuomio on täysin poikkeuksellinen ja merkittävä vedenjakaja suomalaisessa journalismissa, sanoo liiton tiedotteessa puheenjohtaja Hanne Aho.

-  Se kaventaa viranomaisia kuten Puolustusvoimia koskevaa journalismia. Tämä tarkoittaa, että kansalaiset saavat vähemmän tietoa viranomaisten toimista.

Aho pitää erikoisena, että oikeus on linjannut, mitkä osat julkaistusta jutusta olivat olennaisia ja mitkä vanhentunutta tietoa. Hän katsoo, että toimittajan on käytännössä mahdotonta tehdä tällaista harkintaa.

-  Koko prosessi on omiaan aiheuttamaan epävarmuutta, mahdollisesti jopa journalistien itsesensuuria.

Aho huomauttaa, että oikeudenkäynti on herättänyt kansainvälistä huomiota ja kansainväliset sananvapausjärjestöt ovat todenneet sen vaikuttavan merkittävästi Suomen kansainväliseen maineeseen sananvapauden mallimaana.

-  Meitä seurataan hyvin tarkasti. Valitettavasti toimittajien saamalla tuomiolla on merkitystä paitsi Suomessa myös muissa maissa, joille Suomi on tähän saakka näyttänyt esimerkkiä.

RIKOSOIKEUDEN asiantuntija toppuuttelee huolia siitä, että käräjäoikeuden Viestikoekeskus-tuomio dramaattisesti rajaisi toimittajien sananvapautta tai mahdollisuutta uutisoida viranomaisten toiminnasta.

Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta viittaa Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT), jonka linjauksiin myös käräjäoikeus nojaa ratkaisussaan.

-  Käräjätuomiota ei pidä tulkita niin, että se rajoittaisi journalistien sananvapautta uutisoida epäkohdista viranomaisten toiminnassa. EIT:ssä on aika tarkkaan linjattu, että selkeistä epäkohdista ja esimerkiksi tiedustelupalvelujen laittomuuksista saa uutisoida, Hyttinen sanoo.

Helsingin käräjäoikeus nostaa tuomiossaan esiin, että EIT:n ratkaisukäytännön mukaan sananvapauden rajoittamiselle ei mahdollisesti ole riittävää laillista perustetta ainakaan silloin, jos tietojen ilmaisemisessa tai levittämisessä on kysymys viranomaistoiminnassa ilmenneiden selvien yhteiskunnallisten epäkohtien tai väärinkäytösten käsittelemisestä. Tästä Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-artikkelissa ei kuitenkaan käräjäoikeuden mukaan ollut kyse.

Oikeuden mukaan artikkelissa ei paljastettu mitään merkittäviä yhteiskunnallisia epäkohtia tai väärinkäytöksiä, vaan vain tuotiin yleisellä tasolla tietoon se, että Puolustusvoimat tai Viestikoekeskus on antanut aina sotilastiedustelusta vain hyvin vähän tietoa.

-  Sitten taas jos sotilas- tai siviilitiedustelussa tehtäisiin vaikka jotain, joka vaarantaisi esimerkiksi viestinnän luottamuksellisuutta ilman perusteita, kyllä siitä saisi uutisoida, vaikka viranomaiset sanoisivat mitä, Hyttinen sanoo.

KÄRÄJÄOIKEUS viittaa myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen pykälään, jonka mukaan sananvapauteen muutoin kuuluvaa oikeutta ilmaista ja levittää tietoja voidaan rajoittaa lailla, jos se on demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden tai alueellisen koskemattomuuden vuoksi välttämätöntä.

-  Tuomio, jossa olisi katsottu, ettei (tietojen julkistamisessa) ole mitään ongelmaa, voisi olla myös ongelmallinen, koska se periaatteessa antaisi journalisteille täydet mahdollisuudet julkaista sellaista, mitä ei rikoslain perusteella saa julkaista ja joka voisi vaarantaa Suomen turvallisuutta, Hyttinen arvioi.

Käräjäoikeus tuomitsi kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, mutta antoi toiselle vain sakkoja ja jätti toisen kokonaan tuomitsematta rangaistukseen. Rikoslain mukaan turvallisuussalaisuuden paljastamisesta pitäisi tuomita vähintään neljä kuukautta vankeutta.

Hyttisen mukaan rikoslain rangaistusasteikosta voidaan poiketa vain erityisen painavista syistä. Käräjäoikeuden ratkaisun hän näkee olevan linjassa EIT:n kanssa.

-  EIT on suhtautunut hyvinkin kriittisesti siihen, jos sananvapauden käyttämisestä on seurannut rikosoikeudellinen vastuu ja erityisesti toimittajien kohdalla siihen, että se olisi vankeutta.

Hyttinen korostaa, että nyt kyseessä on vasta käräjäoikeuden tuomio, josta voi valittaa. Hän pitää varsin mahdollisena, että juttua käsitellään vielä korkeinta oikeutta myöten.

Maria Rosvall, Jecaterina Mantsinen / STT

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.