Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

”Kehityskomissaarin poliittinen painoarvo on kasvanut” – Asiantuntijoiden mukaan salkku on Urpilaisen kaudella normaalia painavampi

Lehtikuva-AFP
Kehityspolitiikan asiantuntijat odottavat Jutta Urpilaisen (sd.) komissaarikaudelta arvovalintoja, joita ei aiemmin ole tehty.

Kehityspolitiikan asiantuntijat odottavat Jutta Urpilaisen (sd.) komissaarikaudelta arvovalintoja, joita ei aiemmin ole tehty. Myös ajoitus tekee kaudesta asiantuntijoiden mukaan merkittävän.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

STT kysyi kahdelta asiantuntijalta, mitä EU:n kehityspolitiikassa on odotettavissa tulevan viiden vuoden aikana.

Kansalaisjärjestö Oxfam Internationalin EU-politiikan neuvonantaja Hanna Saarinen kertoo seuranneensa huolestuneena kehitysyhteistyöhön kohdistuvia ristiriitaisia paineita.

– Kehitysyhteistyöstä on tullut ulkopolitiikan työväline. Rahoitusta on suunnattu projekteihin tai maihin, joiden tarkoituksena on lyhytnäköisesti puuttua EU:hun suuntautuvaan maahanmuuttoon, Saarinen sanoo järjestön toimistolla Brysselissä.

Lähivuosina pitää hänen mukaansa ottaa kantaa siihen, pitääkö EU köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamisen kehitysyhteistyön ensisijaisena tavoitteena vai ohjataanko rahaa Afrikassa nimenomaan yhä enemmän maahanmuuton hallintaan. Kehityskomissaarilla on hänen mukaansa hyvät mahdollisuudet tuoda esiin päätösten taustalla vaikuttavia arvoja kuten naisten oikeuksia, ihmisoikeuksia tai demokratiaa.

Arvovalinta liittyy hänen mukaansa myös siihen, mikä rooli yrityksillä on.

– Yritysten jopa pitää olla mukana, mutta isoja globaaleita toimijoita ei saa tukea siten, että ne heikentävät paikallisten toimijoiden kuten maanviljelijöiden tai yritysten mahdollisuuksia toimia.

Vaikutusvaltainen ajoitus 

Ohjelmajohtaja Andrew Sherriff European Centre for Development -säätiöstä Hollannista sanoo, että Urpilainen ottaa tehtävänsä vastaan vaikutusvaltaisella hetkellä. EU neuvottelee parasta aikaa seitsenvuotisesta budjettikaudesta, joka alkaa vuonna 2021.

Kun budjetista on sovittu, komissaarilla on Sherriffin mukaan mahdollisuus antaa lisäohjeita rahojen ohjaamisesta.

Urpilaisella on käytössään kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen pääosasto, joka työllistää noin 4 000 ihmistä. Heistä 1 000 työskentelee Brysselissä ja 3 000 ympäri maailmaa, unionin edustustoissa.

Kehitysyhteistyöhön on käytetty kymmenisen miljardia euroa vuodessa. Raha ei ole vain Urpilaisen hyppysissä, vaan hän toimii yleensä EU:n ulkoministerin, espanjalaisen Josep Borrellin ohjauksessa.

– Kehityskomissaarin poliittinen painoarvo on kasvanut maahanmuuttotilanteen ja epävakauden takia. Salkun profiili on painavampi kuin aiemmin, Sherriff sanoo.

Hanna Saarinen Oxfamista kuvailee Urpilaisen edeltäjää kroatialaista Neven Mimicaa melko matalan profiilin komissaariksi ilman rohkeita kannanottoja.

– Kehityskomissaarin salkut eivät ole perinteisesti olleet kaikkein halutuimpia, ja ne ovat menneet viime aikoina itäisemmän Euroopan tai uudemmille jäsenmaille. Nyt maahanmuutto on tuonut maailman ongelmat ja kehityskysymykset näkyvämmin esille.

– Suomi on aina ollut yhteiskunnallisen tasa-arvon edelläkävijä ja Urpilaisella on nyt hyvä mahdollisuus edistää tasa-arvoa maailmanlaajuisesti.

Kuka ottaa johtovastuun Afrikka-suhteista? 

EU on Sherriffin mukaan epäonnistunut Afrikka-kumppanuuden rakentamisessa, joka pysyy kehityskomissaarin tehtävänä. Tarkkaa tehtävänjakoa ei vielä tiedetä, mutta suhteiden rakentaminen osuu myös ainakin kauppakomissaarin, naapurustosta vastaavan komissaarin ja EU:n ulkoministerin tontille.

– Tasavertaisen kumppanuuden rakentaminen on vaikeaa. EU antaa ristiriitaisia viestejä ja puhuu tasavertaisesta kumppanuudesta, mutta puheet eivät aina näy käytännössä, Sherriff arvioi.

Hän toivoo, että jollekin komissaareista annettaisiin johtovastuu Afrikka-suhteista, ja tämä komissaari voisi hyvin olla Urpilainen.

Komissaarin tittelin hienosäätäminen kertoo yrityksestä murtaa ajattelutapaa kehitysyhteistyöstä. Urpilaisen titteli on kansainvälisen kumppanuuden komissaari.

– Uskon, että moni on huolissaan siitä, että köyhyyden vähentäminen tavoitteena on jäämässä varjoon. Myös partnerimaissa halutaan toisaalta aitoa kumppanuutta, eikä haluta nähdä yhteistyötä Euroopan kanssa vain kehitysyhteistyönä, Sherriff sanoo.

STT–Anniina Luotonen

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE