Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen otettava enemmän vastuuta globaalin ruokajärjestelmän vahvistamisessa

Kari Hulkko

Suomen tulee vaikuttaa ja ottaa nykyistä enemmän vastuuta globaalin ruokaturvan ja ruokajärjestelmän vahvistamisessa.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaikkein köyhimpien maiden ja haavoittuvimmissa tilanteissa elävien ihmisten ja ryhmien aseman parantamiseen.

Tätä mieltä on Kehityspoliittisen toimikunnan KPT:n asiantuntijaryhmä, jonka analyysi ruokaturvan ja ruokajärjestelmien tulevaisuudesta julkaistiin perjantaina.

Analyysin mukaan Suomen on syytä profiloitua globaalia ruokaturvaa ajavana maana ja korostaa ruokaturvaan liittyvien teemojen kytköksiä sekä uusia lähestymistapoja.

Asiantuntijaryhmän mukaan hyvä tilaisuus edistää ”ruokaturvadiplomatiaa” on YK:n ruokajärjestelmähuippukokous, joka järjestetään syyskuussa YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa.

”Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti huippukokouksessa, jotta sen lopputulos kirittää kestävää muutosta ja kuroo umpeen ruokajärjestelmien välistä epätasa-arvoisuutta. Suomen tulee myös sitoutua toteuttamaan huippukokouksen toiminta-agendaa kansallisesti ja kansainvälisesti”, KPT:n asiantuntijaryhmä suosittelee tiedotteen mukaan.

Suomi voi myös vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisiin järjestöihin ja neuvotteluprosesseihin, jotta maatalouden rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillitsemisessä vahvistuu sekä luonnon monimuotoisuuden merkitys ruokaturvalle tiedostetaan ja huomioidaan entistä vahvemmin.

Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on vahvistaa kehittyvien maiden ihmisten mahdollisuuksia tuottaa ja hankkia turvallista, terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. KPT:n analyysin mielestä tämän tulee näkyä myös rahoituksessa.

Kehitysyhteistyössä rahoitus ruokaturva-, maatalous- ja maaseutukehityssektoreille on kuitenkin vähentynyt selvästi viime vuosien aikana. Analyysin mukaan Suomi tarvitsee uskottavan ja konkreettisen suunnitelman kehitysyhteistyövarojen nostamiseksi YK:n suosittelemalle tasolle. Samalla on lisättävä ruokaturva-, maatalous- ja maaseutukehityssektoreille osoitettua rahoitusta.

Globaalisti ruoantuotanto kaloreissa mitattuna on pysynyt suunnilleen väestökehityksen vauhdissa, mutta edelleen lähes 700 miljoonalla ihmisellä ei ole riittävästi ruokaa, tiedote kertoo.

Lisäksi lähes kaksi miljardia ihmistä syö ravitsemuksellisesti heikkolaatuista ruokaa. Erilaisiin haavoittuviin ryhmiin kuuluvilla on suurempi riski kokea ruokaturvattomuutta, jota lisäävät katastrofit, konfliktit ja muut kriisit.

Ruoantuotanto on riippuvainen ympäröivästä luonnosta. Samanaikaisesti nykyinen ruoantuotanto on vakava uhka luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle, ekosysteemien säilymiselle ja ilmaston vakaudelle.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE