Toimituksen kommentit
6.11.2019 16:05 ・ Päivitetty: 6.11.2019 17:03
Kelan pääjohtajan valinta oli tuulahdus kekkoslovakiasta – mikään ei ole normaalia edes valinnan jälkeen
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön viranhoitoon sisältyy kekkoslovakian aikainen velvoite nimittää Kelan pääjohtaja. Valitettavasti kekkoslovakialainen tunnelma ei pääjohtajan nimityksen tapauksessa rajoitu Niinistöön.
Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen virasto, jonka valtuustossa istuu kansanedustajia vasemmalta keskustan kautta oikealle ja vähän oikeammalle. Ennen presidentin leimaa, tulevan pääjohtajan henkilöstä päättää Kelan valtuusto moniportaisen karsinnan ja testauksen päätteeksi. Parhaillaan johtajan valinta on Kelassa Niinistön siunausta vaille valmis.
Ennen ratkaisevaa Kelan valtuuston kokousta tiistaina loppusuoralla oli kaksi ehdokasta, Kuntaliiton demaritaustainen Hanna Tainio ja HUSin diagnostiikkajohtaja, professori Lasse Lehtonen. Molemmat varmasti päteviä ja hyviä pääjohtajaksi.
Normaalisti toinen heistä olisi valittu. Valitettavasti jaossa oli Kelan pääjohtajan työ, joten asiat eivät ole normaaleja edes sen jälkeen, kun valinta on tehty.
Kela on aina ollut poliitikkojen johtama. Nyt poliittisten tähtien ajateltiin suosivan Tainiota Lehtosen sijaan. Samaan aikaan julkisuuteen tihkui tietoja aivan toisenlaisesta ratkaisusta, joka sitten toteutuikin pienimuotoisen skandaalin säestyksellä. Kelan valtuuston keskustalaiset, perussuomalaiset ja kokoomuslaiset sopivat keskustan aloitteesta valitsevansa tehtävään sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan Outi Antilan. Vihreät olivat Antilaa tukeneet alunperinkin.
Kela on perinteinen keskustan läänitys, mutta Antila ei ole keskustan jäsen. Sen sijaan Antila on taustoiltaan entinen Teiniliiton aikainen kokoomusnuori, kuten Demokraatti tänään kertoi.
“Miksi Kelan pääjohtajan valinta on avointa riistaa puoluepoliittiselle vallankäytölle?”
Hallituspuolue keskustalle ja opposition kokoomukselle ja perussuomalaisille vaikutti olevan tärkeintä, ettei uusi johtaja ole demari. Keskustalle SDP:n ehdokkaan torjuminen oli näyttö siitä, ettei puolue ole kannatuskuopastaan huolimatta punavihreiden talutusnuorassa.
Poliittinen näytelmä Kelan johtajanimityksen ympärillä on vaikeasti ymmärrettävä. Käänteet ovat vielä selitettävissä, mutta miksi poliitikot valitsevat edelleen pääjohtajia 2010-luvun lopulla ja sotkevat nimitysprosessiin omat valtasuhteensa? Eikö pääjohtajan voisi valita esimerkiksi Kelan hallitus? Ja eikö hallitus voisi tehdä valintansa häiritsemättä sillä presidentin viranhoitoa?
Kun kandidaatteja, heidän kokemustaan ja koulutustaan joka tapauksessa puolueettomasti arvioidaan, miksi varsinainen päätös on avointa riistaa puoluepoliittiselle vallankäytölle?
Poliitikot voisivat keskittyä valvomaan verorahoitteisen Kelan toimintaa. Johtajanimitykset voisivat olla alusta loppuun saakka puolueettomia ja ammattilaisten hoitamia, jolloin työpaikan saisi parhaaksi, pätevimmäksi ja sopivimmaksi arvioitu kandidaatti täysin ilman poliittisia nokitteluja.
Ehkä Kelan pääjohtajanimitystä koskeva julkisuus voisi silloin liittyä esimerkiksi kansaneläkelaitoksen hoitamiin asioihin poliittisen suhmuroinnin sijaan.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.