– EU:n keskeisin idea on solidaarisuus. Jos ydinkysymyksissä maa tai jotkin maat loukkaavat EU:n perusarvoja, on selvää, että kovatkin toimenpiteet ovat keskustelujen ja neuvottelujen jälkeen mahdollisia, Jaakonsaari toteaa.

Viimeisten vuosien aikana Unkari ja Puola ovat venyttäneet EU:n pinnaa äärimmilleen kansanmielisellä esiintymisellään. Milloin maat eivät halua vastaanottaa pakolaisia, milloin maat taas haluavat rajoittaa sanan- tai yksilönvapautta.

Nyt EU:n mitta on selvästi täyttymässä. Tämä näkyy myös unionin retoriikassa. Menneen kesän kuluessa EU on määrännyt sekä Unkarin että puolan rikkomusmenettelyyn. Menettely voi johtaa vakaviin rangaistustoimiin, mikäli maa ei korjaa toimintaansa.

Ääritapauksissa unioni voi äänioikeuden epäämisen lisäksi kyseenalaistaa esimerkiksi tottelemattomien jäsenmaiden eri rakennerahastoista saatavat tuet. Näin pitkälle meneviä rangaistustoimia ei ole vielä käytännössä kokeiltu, vaan ne ovat tähän asti toimineet enemmänkin pelotteina.

Viimeisin käänne tapahtui keskiviikkona, kun Euroopan unionin tuomioistuin hylkäsi Unkarin ja Slovakian valituksen liittyen turvapaikanhakijoiden tasaiseen jakamiseen EU-maiden kesken.

Slovakia ja Unkari haastoivat taakanjakomekanismin oikeudessa vuoden 2015 pakolaiskriisin yhteydessä. Myös Puola tuki valitusta.

Nyt EU-tuomioistuin kuitenkin vahvisti, että EU:lla oli oikeus määrätä jäsenmaita ottamaan vastaan niille korvamerkitty määrä turvapaikanhakijoita Italiasta ja Kreikasta. Jaakonsaari korostaa, että päätöksen jälkeen EU:lla on tuomioistuimen päätöksen turvin oikeus vaatia olennaisten kysymysten toteuttamisia.

– Teknisesti en osaa sanoa, kuinka nopeasti rangaistuksia voidaan toimeenpanna, mutta uskon että se voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Lähtökohta on tietysti se, että neuvotteluita käydään hyvin pitkälle ja varmasti ensin yritetään etsiä jotain kompromisseja, jotta saataisiin järkevä ratkaisu, Jaakonsaari toteaa.

– Nyt on tietyllä tavalla käynnissä voimankoetus. On kyse vakavasta asiasta.

Kuluneen vuoden aikana EU on ottanut kriisikauden jälleen askelia yhtenäisemmän Euroopan suuntaan. EU-myönteisten voitot Alankomaiden ja Ranskan vaaleissa ovat hillinneet kansallisten äänenpainojen vyöryä etenkin Euroopan suurimmissa maissa. Myös Britannian pääministerin Theresa Mayn ajama kova-brexit tuntuu olevan sitä heikommassa asemassa, mitä pitemmälle neuvottelut junnaavat paikallaan.

Itäisten jäsenmaiden pokkurointi voi Jaakonsaaren mukaan kuitenkin synnyttää uuden kylmän kauden. Tästä huolimatta hän uskoo, että kun taloudessa menee paremmin ja EU:n kannatus on kasvussa, kyseisille maille välittyy voimakas viesti olla lähtemättä seikkailemaan enempää.

– Riski on silti aina olemassa. EU-elämä on kriisien kautta elämistä. Nyt kun yhdestä kriisistä on päässyt eroon, niin täytyy toivoa, ettei lisää tule.

Edessä on mielenkiintoinen vuosi Unkarin ja Puolan tilanteiden kannalta. Vaikka maissa esiintyy paljon kansanmielisyyttä ja pakolaisuusvastaisuutta, myös EU-kannatus on molemmissa maissa erittäin korkea.

– Maat ovat myös hyötyneet jäsenyydestä paljon, Jaakonsaari toteaa.

Jaakonsaari arvelee nyt vaikuttavan siltä, että Unkarissa ja Puolassa on nousemassa esiin entistä enemmän äänenpainoja, joiden mukaan EU-jäsenyyden säilyttäminen on tärkeämpää kuin pakolaiskiintiöiden vastustaminen.

– Esimerkiksi Unkarissa myös paheksutaan pääministeri Victor Órbanin käytöstä. Toisaalta, Unkarin hallitus on tehnyt sellaista politiikkaa sosiaali- ja eläkekysymyksissä, että se on saavuttanut kansalaisten luottamusta. Kyse on vaa’asta, joka heiluu koko ajan molempiin suuntiin.

– Ulkopuolisena on vaikea sanoa, mikä lopputulos tulee olemaan. Unkarin historiaa kuitenkin tuntien, uskon, että aikaa myöten syntyy ymmärrys solidaarisuuden tärkeydestä ja sen vastavuoroisesta osoittamisesta. Kysymys on vakava, mutta EU on nyt ottanut aika vakavan kannan, jonka mukaan on selvää, että loputtomiin perusarvoja ei voi loukata.

Pääministeri Victor Órbanin titteli korjattu oikeaksi 11.9. klo 18:24.