”Kello tikittää Unkarille ja Puolalle” – Liisa Jaakonsaari uskoo EU:n olevan valmis koviinkin otteisiin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (vasemmalla) ja Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston pressikahveilla Helsingissä.

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) mukaan Euroopan unionissa kello tikittää selvästi Unkarille ja Puolalle.

– EU:n keskeisin idea on solidaarisuus. Jos ydinkysymyksissä maa tai jotkin maat loukkaavat EU:n perusarvoja, on selvää, että kovatkin toimenpiteet ovat keskustelujen ja neuvottelujen jälkeen mahdollisia, Jaakonsaari toteaa.

Viimeisten vuosien aikana Unkari ja Puola ovat venyttäneet EU:n pinnaa äärimmilleen kansanmielisellä esiintymisellään. Milloin maat eivät halua vastaanottaa pakolaisia, milloin maat taas haluavat rajoittaa sanan- tai yksilönvapautta.

Nyt EU:n mitta on selvästi täyttymässä. Tämä näkyy myös unionin retoriikassa. Menneen kesän kuluessa EU on määrännyt sekä Unkarin että puolan rikkomusmenettelyyn. Menettely voi johtaa vakaviin rangaistustoimiin, mikäli maa ei korjaa toimintaansa.

Tämä ei riittänyt, vaan heinäkuun lopulla EU-komissio totesi olevansa valmis jopa epäämään Puolalta äänioikeuden unionissa. Epäämisellä uhattiin, kun maa uhkasi erottaa korkeimman oikeuden tuomareita tai pakottaa heitä eläkkeelle.

Ääritapauksissa unioni voi äänioikeuden epäämisen lisäksi kyseenalaistaa esimerkiksi tottelemattomien jäsenmaiden eri rakennerahastoista saatavat tuet. Näin pitkälle meneviä rangaistustoimia ei ole vielä käytännössä kokeiltu, vaan ne ovat tähän asti toimineet enemmänkin pelotteina.

EU-tuomioistuin vahvisti, että EU:lla oli oikeus määrätä jäsenmaita ottamaan vastaan niille korvamerkitty määrä turvapaikanhakijoita.

Viimeisin käänne tapahtui keskiviikkona, kun Euroopan unionin tuomioistuin hylkäsi Unkarin ja Slovakian valituksen liittyen turvapaikanhakijoiden tasaiseen jakamiseen EU-maiden kesken.

Slovakia ja Unkari haastoivat taakanjakomekanismin oikeudessa vuoden 2015 pakolaiskriisin yhteydessä. Myös Puola tuki valitusta.

Nyt EU-tuomioistuin kuitenkin vahvisti, että EU:lla oli oikeus määrätä jäsenmaita ottamaan vastaan niille korvamerkitty määrä turvapaikanhakijoita Italiasta ja Kreikasta. Jaakonsaari korostaa, että päätöksen jälkeen EU:lla on tuomioistuimen päätöksen turvin oikeus vaatia olennaisten kysymysten toteuttamisia.

– Teknisesti en osaa sanoa, kuinka nopeasti rangaistuksia voidaan toimeenpanna, mutta uskon että se voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Lähtökohta on tietysti se, että neuvotteluita käydään hyvin pitkälle ja varmasti ensin yritetään etsiä jotain kompromisseja, jotta saataisiin järkevä ratkaisu, Jaakonsaari toteaa.

– Nyt on tietyllä tavalla käynnissä voimankoetus. On kyse vakavasta asiasta.

Itäisten jäsenmaiden pokkurointi voi Jaakonsaaren mukaan kuitenkin synnyttää uuden kylmän kauden.

Kuluneen vuoden aikana EU on ottanut kriisikauden jälleen askelia yhtenäisemmän Euroopan suuntaan. EU-myönteisten voitot Alankomaiden ja Ranskan vaaleissa ovat hillinneet kansallisten äänenpainojen vyöryä etenkin Euroopan suurimmissa maissa. Myös Britannian pääministerin Theresa Mayn ajama kova-brexit tuntuu olevan sitä heikommassa asemassa, mitä pitemmälle neuvottelut junnaavat paikallaan.

Itäisten jäsenmaiden pokkurointi voi Jaakonsaaren mukaan kuitenkin synnyttää uuden kylmän kauden. Tästä huolimatta hän uskoo, että kun taloudessa menee paremmin ja EU:n kannatus on kasvussa, kyseisille maille välittyy voimakas viesti olla lähtemättä seikkailemaan enempää.

– Riski on silti aina olemassa. EU-elämä on kriisien kautta elämistä. Nyt kun yhdestä kriisistä on päässyt eroon, niin täytyy toivoa, ettei lisää tule.

Myös EU-kannatus on molemmissa maissa erittäin korkea.

Edessä on mielenkiintoinen vuosi Unkarin ja Puolan tilanteiden kannalta. Vaikka maissa esiintyy paljon kansanmielisyyttä ja pakolaisuusvastaisuutta, myös EU-kannatus on molemmissa maissa erittäin korkea.

– Maat ovat myös hyötyneet jäsenyydestä paljon, Jaakonsaari toteaa.

Jaakonsaari arvelee nyt vaikuttavan siltä, että Unkarissa ja Puolassa on nousemassa esiin entistä enemmän äänenpainoja, joiden mukaan EU-jäsenyyden säilyttäminen on tärkeämpää kuin pakolaiskiintiöiden vastustaminen.

– Esimerkiksi Unkarissa myös paheksutaan pääministeri Victor Órbanin käytöstä. Toisaalta, Unkarin hallitus on tehnyt sellaista politiikkaa sosiaali- ja eläkekysymyksissä, että se on saavuttanut kansalaisten luottamusta. Kyse on vaa’asta, joka heiluu koko ajan molempiin suuntiin.

– Ulkopuolisena on vaikea sanoa, mikä lopputulos tulee olemaan. Unkarin historiaa kuitenkin tuntien, uskon, että aikaa myöten syntyy ymmärrys solidaarisuuden tärkeydestä ja sen vastavuoroisesta osoittamisesta. Kysymys on vakava, mutta EU on nyt ottanut aika vakavan kannan, jonka mukaan on selvää, että loputtomiin perusarvoja ei voi loukata.

Pääministeri Victor Órbanin titteli korjattu oikeaksi 11.9. klo 18:24.

IS: ”Arhimäkien” vetämistä lupaillut urheiluministeri vaihtoi kansanterveyteen – ”Se on tärkeää”

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Etelä-Korean Pyeongchangissa hiihtoa seuraava urheiluministeri Sampo Terho ei avaa Ilta-Sanomille miten hänen lauantaina lupaamansa ”arhinmäkien vetäiseminen” eteni.

– Todetaan vaikka niin, että sen (kestävyysmatkan) lopullinen tulos jääköön arvoitukseksi. Hauskaa oli, Terho sanoi Ilta-Sanomille.

Terho sanoi eilen ”vetäisevänsä arhinmäet” mikäli Iivo Niskanen voittaa 50 kilometrin olympiakultaa. Ilmaisu viittaa entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) käyttäytymiseen Sotshin olympialaisten Suomen jääkiekkomaajoukkueen pronssijuhlissa.

”Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan.”

Niskasen kultamitalia juhlistaneen ravintolaillan jälkeen Terho seuraa Krista Pärmäkosken ja muiden suomalaishiihtäjien menestystä 30 kilometrin kilpailussa. Hänellä oli mielessään päällimmäisenä kansanterveys.

– Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan. Se on kansanterveydellisesti tärkeää. Huippu-urheilu ja harrasteliikunta eivät kilpaile, vaan täydentävät toisiaan. Esikuvat saavat nuoria liikkumaan ja näin ollen kansanterveysliikunta kasvattaa tulevaisuuden tähtiä, Terho sanoi.

”Ei ole monella hallussa” – Yle nostaa valokeilaan tärkeän palan eduskunnan puhekulttuuria

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
SDP:n kansanedustajat Eero Heinäluoma ja Susanna Huovinen kyselytunnilla eduskunnassa 15. helmikuuta.

Entiset puhemiehet ottavat Ylellä kantaa eduskunnan salikeskusteluun väriä tuoviin välihuutoihin.

Puhemiehen paikan jättäneen Maria Lohelan (sin.) mielestä hyvät välihuudot ovat harvassa. Onnistuneisiin välihuutoihin kuuluu tietty tyyli ja tekniikka, joka Lohelan mukaan ei ole monella hallussa.

Entisen varapuhemiehen Arto Satosen (kok.) mielestä eduskunnassa on useita välihuutojen taitajia.

Hän nostaa esiin Ben Zyskowiczin (kok.), Olavi Ala-Nissilän (kesk.), Eero Heinäluoman (sd.) ja Simon Elon (sin.).

Satonen toteaa, että välihuudot kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin. Puhemiehen tehtävä on puuttua niihin, jos kyse ei ole enää välihuudosta vaan puhujaa häiritsevästä yleisestä mölinästä.

Niin ikään puhemiehenä toiminut Heinäluoma arvioi Ylelle, että välihuutojen taso saattoi lipsua eduskunnan toimiessa Sibelius Akatemian väistötiloissa.

– Silloin oli tällaista ylipitkää puhetta ja mölinää, mutta nyt kun ollaan palattu suureen saliin, on mielestäni menty parempaan suuntaan. Välihuudot ovat salikeskustelun suola, niissä saa olla myös huumoria mukana.

– Viime vuosina tämä on ollut enemmän miesten laji. Pia Viitanen (sd.) on hyvä, mutta lisää naisia toivottaisiin mukaan, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoma arvelee, että aika suosii some- ja nettiviestintää, eikä salikeskustelu ole enää niin tärkeässä roolissa mitä se joskus oli.

– Se voi vaikuttaa siihen, että siihen ei satsata enää niin paljon.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Urpilainen: Oppositio mukaan valmistelemaan Suomen EU-puheenjohtajuuskautta

Kuva: Lehtikuva

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) haluaisi opposition mukaan valmistelemaan heinäkuussa 2019 alkavaa Suomen EU-puheenjohtajakautta. Hän perusteli kantaansa MTV Uutisextra -ohjelmassa tulevien eduskuntavaalien ajankohdalla.

– Sitä ennen käydään eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut, jolloin Sipilän hallitus valmistelee puheenjohtajuuskauden ohjelman, mutta uusi hallitus toimeenpanee sen ja on puheenjohtaja.

– Ohjelma pitäisi valmistella parlamentaarisesti erillisessä työryhmässä yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, että sillä olisi aidosti laaja poliittinen tuki, Urpilainen sanoi MTV Uutisextrassa lauantaina illalla.

Hän piti mahdollisena, että uusi hallitus saattaisi muussa tapauksessa joutua johtamaan EU:ta sellaisella ohjelmalla, mitä se ei kannata.

Keskustelua aiheesta

”Pieni sitkeä kansa on harvinainen isojen kansallisvaltioiden joukossa” – Kansanedustaja osallistuu 100-vuotiaan Viron juhlintaan ”sydän herkkänä”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Raigo Pajula

Suomalaisten ja virolaisten itsenäisyyspäivän vietossa on yhtäläisyyksiä, mutta suomalaiset ovat juhlinnassaan pidättyvämpiä, toteaa Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin paikan päällä osallistuva kansanedustaja, eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.)

– Eestissä on hyvin isänmaallista menoa. Ihmiset tuntevat syvällä sydämessään suurta ylpeyttä ja sisua olla eestiläinen. Taustalla on historian vaikeat vuodet, jotka vähintään kaikki yli kolmikymppiset täällä muistavat.

– Mutta itsenäisyys on hyvin iloinen asia, jota ihmiset osaavat juhlia hyvin railakkaasti. Iloinen tunnelma on julki kirjoitettu käyttäytymismuoto pienistä lapsista iäkkäisiin. Suomessa ollaan pidättyvämpiä, itsekin Virossa asunut Kiuru sanoo.

Hän aloitti satavuotisjuhlat osallistumalla aamulla puoli kahdeksan aikaan Toompean linnoitukseen kuuluvan Hermannin tornin eli Pikk Hermannin luona tapahtuvaan perinteiseen lipunnostoon. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan tapahtuma oli valtiollinen. Paikalla oli Kiurun mukaan tuhansia ihmisiä kuuntelemaan Viron parlamentin puhemiehen Eiki Nestorin puhetta ja laulamassa yhteislauluja juuri sillä alueella, joka liittyy Viron laulavaan vallankumokseen.

”Presidentti Ilves on oivallisesti sanonut, että itsenäisyys on ihme ja samaa mieltä olen minäkin.”

– Tunnelma oli mahtava. Parlamentin vieressä oleva puisto oli aivan täynnä ihmisiä. Kaikki osasivat laulut, ihmisillä oli lippuja ja kansallispukuja, korkeakouluopiskelijoilla oli omat lakkinsa ja lippunsa. Kyllä siinä vähän sydän herkkänä oli.

Kun Viro itsenäistyi, juurin kukaan ei uskonut sen siihen pystyvän.

– Pieni sitkeä kansa on hyvin harvinainen isojen kansallisvaltioiden joukossa. Presidentti Ilves on oivallisesti sanonut, että itsenäisyys on ihme ja samaa mieltä olen minäkin.

Viron sataanvuoteen mahtuu pitkä neuvostomiehitys ja sitä edeltänyt sodanaikainen saksalaismiehitys. Kiurun mukaan historia näkyy muun muassa virolaisten tavassa hahmottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Täällä oli tänään iso sotaväen paraati, jossa oli mukana myös liittolaisia. Aika monella oli käsissään pieniä Nato-lippuja, jollaisia Suomessa ei ole totuttu näkemään. Se kertoo virolaisten suuresta halusta kuulua kansainvälisiin yhteisöihin kuten EU:hun ja Natoon. Niiden arvoa ei oikeastaan kyseenalaisteta missään. Se on hyvin erilaista kuin suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa.

Tavallisten kansalaisen itsenäisyysjuhlinta tuo mieleen Suomen. Kuten Suomessa myös Virossa katsotaan itsenäisyyspäivän iltana kotona televisiota. Puoli seitsemältä ihmiset katsovat presidentin puhetta, joka on Kiurun mukaan hyvin samantyylinen kuin Suomessa. Puheen jälkeen alkaa televisioitu itsenäisyysjuhla, johon osallistuu tänä vuonna 1500 kutsuvierasta.

”Samanlaiset lähtökohdat johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin Suomessa ja Virossa.”

– Virossa ei juhlita aina samassa paikassa, vaan juhla kiertää eri puolilla Eestiä. Tänä vuonna ollaan Emajoen äärellä Tartossa, mistä monet itsenäisyyslaulut kertovat. Juhlassa ei ole niinkään kyse puvuista vaan ihmiset katsovat enemmänkin sitä, keitä paikalle on kutsuttu. Viron yleisradio lähettää sieltä kuusi tuntia suoraa lähetystä.

Vieraiden esittelyn ja kättelyn jälkeen alkaa konserttiosuus ja sitten on luvassa vastaanotto ja tanssit.

– Tämä on hyvin pitkälti perheiden päivä, ihmiset vetäytyvät kotiin ruuan ja juoman ääreen ja katsovat juhlaa televisiosta.

Kiuru hahmottaa Suomen ja Viron tarinoissa paljon samaa. Kertomukset kuitenkin etenivät eri suuntiin. Suomi säilytti itsenäisyytensä, Viro miehitettiin pitkäksi ajaksi.

– Samanlaiset lähtökohdat johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin Suomessa ja Virossa. Kaikista miehityksistä on jäänyt jälkeen myös ihmisiä ja vähemmistöjä, jotka vaikuttavat siihen miten Virossa tehdään yhteiskuntapolitiikkaa.

Keskustelua aiheesta

Jungner ideoi vaihtoehdon kansanedustajien sopeutumiseläkkeelle – 76 884 euron läksiäislahja

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Entinen SDP-poliitikko, viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner ehdottaa Verkkouutisten kolumnissaan keinoja disruption lisäämiseksi politiikassa. Disruptiolla tarkoitetaan innovaatiota, joka haastaa perinteiset toimintatavat ja antaa tilaa uusille, luoville ratkaisuille.

Eräs Jungnerin ehdotuksista liittyy kansanedustajan toimen muuttamiseen määräaikaiseksi niin, että kukin edustaja voisi istua kolme kautta peräkkäin. Sen jälkeen edessä olisi pakollinen välikausi. Hänellä on idea myös kohuttuun sopeutumisjärjestelmään, joka korvaisi nykyiset sopeutumiseläkkeet.

Kansanedustajan palkkio on 6407 euroa kuukaudessa.

– Muutetaan sopeutumisjärjestelmää siten, että ensimmäisen kauden jälkeen vapaaehtoisesti luopuva saa lähtiessään korvauksena vuoden palkan, kahden kauden jälkeen puolen vuoden palkan ja kolmen kauden jälkeen ei mitään.

– Vaaleissa pudonneille avataan ansiosidonnainen työttömuusturva, joka tällä hetkellä ei ole mahdollista, Jungner kirjoittaa.

Kun kansanedusajan palkkio on ensimmäisellä kaudella 6407 euroa kuukaudessa, vapaaehtoisesti luopuva edustaja saisi Jugnerin mallissa eduskunnalta 76 884 euron arvoisen läksiäislahjan.

Keskustelua aiheesta