Eduskunnan vuoden viimeisellä kyselytunnilla aiheesta aloitti SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen.

Kymäläinen kertoi aluksi saaneensa viestin isoäidiltä, jonka perheen joulutunnelma hävisi. Isoäidin pojan toimeentulohakemus oli pysähtynyt Kelan ja työvoimatoimiston rattaisiin. “Kerro siinä sitten lapsille, että joulupukki tulee vasta ensi vuonna”, isoäiti sanoi.

Kymäläinen muistutti, että aiempien heikennysten lisäksi hallitus päätti viimeksi pitää indeksijäädytykset voimassa. Hän halusi tietää pääministeriltä, havahduttaako kiistaton tulonjakotilasto miettimään tällä hallituskaudella harjoitettua politiikkaa.

– Toiseksi olen iloinen siitä, että 120 000 on saanut on saanut töitä vaalikauden aikana. Niiden perheiden tulotaso on noussut noin tuhannella eurolla kuukaudessa.

Sipilän mukaan voimakkaan talouskasvun aikana käy tyypillisesti niin, että tuloerot kasvavat. Hän kuitenkin sanoi, että nyt niin on käynyt hyvin maltillisesti.

Kymäläinen jatkoi sanomalla, että liian monessa lapsiperheessä jännitetään, riittävätkö perheen rahat edes perusasioihin, puhumattakaan joululahjoihin. Hän kaipasi hallitukselta “kovia joululahjapaketteja” perheille.

Hän kysyi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolta (kesk.), onko tämä valmis tukemaan esitystä lapsilisien sitomisesta indeksiin, josta äänestetään perjantaina eduskunnassa.

Saarikko sanoi jakavansa edustajan huolen pitkittyneestä lapsiperheköyhyydestä.

– Tämä hallitus on satsannut ennätyksellisen paljon päivähoitomaksujen ja varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen kaikkein pienituloisimpien perheiden osalta. Tässä maassa on 7000 uutta perhettä, joiden varhaiskasvatus on maksutonta. Ensi vuoden alusta korotamme kaikkein pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja toisin kuin edellinen hallitus, joka itse asiassa leikkasi lapsilisiä.

SDP:n Kristiina Salonen sanoi, ettei haluaisi etenkään joulun alla mennä juupas-eipäs-keskusteluun, mutta toi esille, että edellinen hallitus nosti kaikkein heikkotuloisimpien sosiaaliturvaa nostettiin sadalla eurolla.

– Se on merkittävä summa.

Salonen sanoi, ettei eriarvoisuuden kasvu näkyy etenkin sosiaalityötä tekevien joukossa. Hän toivoi, ettei suomalaisia jaeta voittajiin ja häviäjiin.

Saarikko totesi tähän hallituksen valinneen omaksi painopistealueekseen lapsiperhepolitiikassa palveluiden parantamisen.

– Niin että apua saisi ajoissa, vähemmällä byrokratialla ja niin että palvelut tekisivät yhdessä työtä samaan suuntaan.

SDP:n Ilmari Nurminen muistutti, että Suomessa 150 000 lasta elää köyhyydessä. Viime viikolla hallitus leikkasi indeksejä, minkä seurauksena 5 000 eläkeläistä putoaa alle köyhyysrajan. Aktiivimalli on pudottanut monet uusiin tuloloukkuihin.

– Tämä on omiaan lisäämään osattomuutta, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä yhteiskunnassa ja varsinkin joulun alla tämä on hyvä muistaa.

Nurminen toivoi ministeri Pirkko Mattilan (sin.) jo aiemmin esittämien joulun toivotusten lisäksi jotain konkreettisia tekoja eriarvoisuuden kasvamisen ehkäisemiseksi.

Mattila pyysi anteeksi, jos hänen toivotuksensa on loukannut, mutta korosti, että kehysriihtä ja sen päätöksiä voi lukea myös niin, että hallitus on nostanut takuueläkettä enemmän kuin mitä indeksijäädytyksessä on tapahtunut.

– Samoin nuoren kuntoutusrahaa on nostettu. Vähimmäispäivärahaa on myös nostettu, hän muun muassa luetteli.

Vuoden viimeinen kyselytunti päättyi SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen puheenvuoroon. Hän siteerasi “ikääntyneen valkopartaisen miehen viestiä Korvatunturilta” ja kysyi sen päätteeksi, haluaako hallitus edistää reilun sopimisen ja yhteistyön kulttuuria.

– Kyllä olen ja kiitän kahdeksaa eduskuntaryhmää siitä, että tänään olemme osoittaneet käytännössä sen että pystymme sopimaan vaikeistakin asioista. Olemme tänään linjanneet ilmastopolitiikkaa ensi vaakaudelle ja erityisesti Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle. Olen joululahjani jo saanut tämän yhteistyön muodossa.

Kyselytunti loppu sekä pääministerin että Rinteen jouluntoivotuksiin.