Yrityksen tämän vuoden kolmannen vuosineljänneksen tulos oli kaikkien aikojen paras vuosineljännestulos koskaan. Kvartaalitulos on parantunut peräti 14 kertaa vertailukauteen nähden.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen muistuttaa, että palvelualoilla työntekijät ovat avainasemassa, kun tehdään hyvää tulosta. Keskon liikevoitto oli heinä-syyskuussa 243 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten oli 236 miljoonaa. Liikevaihto kohosi 3 miljardiin euroon. Myös vaate- ja kenkäkaupan myynti on lähtenyt koronavuosien jälkeen nousuun.

– Palkanmaksuvaraa näyttää lukujen valossa olevan reilusti, Rönni-Sällinen toteaa tiedotteessa.

– Yrityksellä menee hyvin ja työntekijät tiedostavat sen. Palkkaneuvotteluihin on ladattu suuria odotuksia, ja toivomme, että hyvä tulos näkyisi myös työntekijöiden ostovoiman turvaamisena, sanoo Keskon PT logistiikan pääluottamusmies Mikko Ruokonen.

TULEVIEN palkkaneuvottelujen suhteen puheenjohtajan Rönni-Sällisen kanta on selvä.

– Kaupan työntekijöiden joustaminen ja venyminen ovat menneet viime vuosina äärirajoille, osittain korona-ajan vuoksi, joten nyt saavutetun hyvän tuloksen pitää tuntua myös työntekijän kukkarossa. On aika korottaa työntekijöiden palkat tasolle, joka takaa työntekijöiden ostovoiman ja helpottaa kaupan alan työvoimapulaa.

Mikko Ruokonen kertoo, että hintojen nousu huolettaa monia. Suhdannebarometrin mukaan jopa 84 prosenttia palvelualojen työntekijöistä on huolissaan omasta taloudestaan.

– Millä sähkö- ja ruokalasku maksetaan, on se päällimmäinen huoli, kun keskustelen työkavereiden kanssa. Moni kysyy palkkaneuvotteluista, että missä mennään, kiinnostusta riittää.

23 vuotta sitten Keskon varastolla logistiikassa aloittanut Ruokonen on nähnyt alan muutoksen. Toimintojen keskittäminen ja automaatio ovat lisänneet työtahtia.

– Hyvin hektistä tämä on, rauhallista jaksoa täällä ydintoiminnoissa ei ole, kiire on jatkuvaa.

Hän kertoo, että työntekijöiden vaihtuvuus varastolla on suurta ja alaa vaivaa pula osaavasta työvoimasta. Tämän vahvistaa myös PAMin ekonomisti Olli Toivanen, jonka mukaan erityisesti kokeneista työntekijöistä ja esihenkilöistä on kaupan alalla pulaa.

– Lisäksi on entistä vaikeampi täyttää osa-aikaisia ja määräaikaisia työsuhteita, joihin voi sisältyä myös vaikeita työaikoja. Myös erilaista erityisosaamista vaativat kaupan alan tehtävät ovat ponnahtaneet tilastoissa esiin viime kuukausina. Esimerkiksi tukkukaupan alalla kestää entistä pidempään täyttää avoinna olevia työpaikkoja.

Mikko Ruokonen peräänkuuluttaa nopeita toimia alan vetovoiman lisäämiseksi.

– Palkkaus ja henkilökunnasta huolehtiminen vaikuttavat siihen, halutaanko tänne jatkossa tulla töihin vai ei.

MYÖS K-CITYMARKETIEN pääluottamusmies Anne Kuronen tunnistaa kiireen, kun töitä tehdään jatkuvasti vähemmällä myyjien määrällä.

– Tietysti kun minimiporukalla tehdään, niin on selvää, että kaupan tulos kasvaa.

Kauppojen laajentuneet aukioloajat ovat lisänneet työaikojen epäsäännöllisyyttä, kun työvuoroja voi olla illalla myöhään ja ympäri vuorokauden.

– Pieni tuntipalkka ei houkuttele, vaikka on lisiä illoista ja viikonlopuista, pienellä korvauksella myyjät ovat poissa perheidensä parista.

Kurosen mukaan pelkkä kiitos hyvin tehdystä työstä ei nyt riitä, kentällä odotetaan konkretiaa ja selkeää palkkojen korotusta.

– Palvelualoilla työntekijät ovat avainasemassa, kun tehdään hyvää tulosta. Myös työnantajapuolen pitää kantaa vastuutaan työntekijöidensä pärjäämisestä korkean inflaation tilanteessa.

Palkkakurjuutta lisää kaupan alan suuri osa-aikaisten määrä. 39 000 osa-aikaisesta myyjästä noin puolet työskentelee vastentahtoisesti osa-aikaisesti.