- Keskustalle yhteisvelka ei käy. Jokaisen EU-maan pitää kantaa vastuu omasta taloudestaan. Meillä suomalaisilla on tarpeeksi ratkaistavaa omissa talous-, työttömyys- ja velkaongelmissamme, sanoo Kurvinen tiedotteessa.

- Hallitus sen sijaan jättää ”kriittinen, mutta ei kielteinen” -linjallaan oven auki EU:n yhteisvelalle ja lopulta liittovaltiolle. Tämä linja on vahingoksi Suomelle.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kuvannut aiemmin, että Suomi suhtautuu yhteisvelkaan kriittisesti.

-  Meillä on vielä tukku muitakin keinoja, joilla me voisimme Ukrainan sotaponnisteluja tukea. Suora rahallinen tuki, me olemme valmiita myös EU-jäsenmaksujen korottamiseen, jos se on Ukrainan tukemiseksi välttämätöntä.

PETRI Honkonen sanoi keskustan tiedotustilaisuudessa myös, että kokoomuksen pitkäaikainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on vihjaillut eurooppatasoisen arvonlisäverotuksen käyttöönotosta. Ilmeisesti hän viittaa Pietikäisen puheisiin vuodelta 2018.

– Tuntuu siellä myös mahdollinen komissaariehdokas vihjailevan liittovaltiokehityksen suuntaan, tämä ei meille käy. Näyttää siltä, että hallituksen ja ennen kaikkea EU-politiikkaa johtavan pääministeripuolueen linja on hyvin epäselvä. Nyt sitten tämän meidän epäluottamuslause-esityksen ansiosta hallitukselle tulee tilaisuus kirkastaa linjaa. Hyväksytäänkö yhteisvelka vai ei hyväksytä sitä? Honkonen sanoi.

Saarikko lähetti tänään tiedotteen, jossa hän kertoi kokoomuksen potentiaalisen komissaariehdokkaan Henna Virkkusen vastanneen vaalikoneessa myönteisesti EU:n liittovaltiokysymykseen.

– Virkkunen linjaa myös haluavansa rakentaa EU:ta liittovaltion suuntaan. Se on historiallinen muutos siinä linjassa, jota Suomi on EU:ssa edustanut. Minusta se tarkoittaa avointa valtakirjaa muun muassa EU:ssa kaavailuille yhteisvelalle – ratkaisuna asiaan kuin asiaan, Saarikko totesi tiedotteessaan.

Suomenmaan mukaan Virkkunen on vastannut esimerkiksi Helsingin Sanomien vaalikoneessa ”jokseenkin samaa mieltä” väitteeseen ”EU:n on tavoiteltava muuttumista liittovaltioksi pitkällä aikavälillä”.

Hallituksen ja sen ministereiden on nautittava eduskunnan luottamusta. Hallitus saa luottamuksen, jos yli puolet äänestää eduskunnassa luottamuksen antamisen puolesta.

Viimeksi hallituksen luottamuksesta äänestettiin toukokuun puolivälin tienoilla keskustan ja Liike Nytin jättämän välikysymyksen yhteydessä. Tuolloin hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 93-71.

Välikysymyksen aiheena oli hallituksen talouspolitiikka, joka keskustan ja Liike Nytin mukaan näivettää Suomea.